Ilmasilta tuo kutupaikkoja vaelluskaloille Kymijoella

Ahvion laaja koskialue Kymijoella on kalastajan ja melojan paratiisi. Kesäkuun alussa erämaan rauhaa häiritsee kuitenkin edestakaisin syöksähtelevä helikopteri. Se käy kahden ja puolen minuutin välein laskemassa sorakuorman virtaan ja kiitää hakemaan uutta, noin 900 kilon lastia.

Joella pesiviä mustarastaita ja niitä pesästään vaanivaa kanahaukkaa helikopteri ei säikytä. Kyllä tuonne ilmaan pörisijöitä mahtuu.

Parhailta pyyntipaikoilta jo pariin otteeseen karkotettu sinnikäs venäläinen kalastajakin jaksaa odottaa pari viikkoa, että arvokas työ kalakannan lisäämiseksi saadaan tehtyä. Sitten ei ole enää vaaraa, että helikopterista tippuisi nyrkin kokoisia kiviä päähän.

Helikopterin avulla tehtävä Ilmasilta luo lohelle ja taimenelle kutupaikkoja Kymijokeen. Jos operaatio onnistuu suunnitelmien mukaan, niin muutaman vuoden kuluttua Kymijoen saalismäärät voivat moninkertaistua. Saalista riittää siten niin virkistys- kuin ammattikalastajillekin ja mikseipä tälle venäläisellekin, sillä kaasuputkiyhtiö Nordstream osallistuu kymmenellä prosentilla tähän 345 000 euroa maksavaan osin EU-rahoitteiseen hankkeeseen.

Kutupaikkoja niukasti

Kymijoessa on huonosti kutupaikkoja osin maaperän savisuuden ja osin koskissa aikoinaan tehtyjen perkausten vuoksi.

Uusien kutupaikkojen teko tapahtuu laskemalla helikopterista joen pohjalle noin 30-40 senttiä paksu, karkea sorakerros, johon kalat voivat laskea mätinsä.

Työ onnistuu parhaiten helikopterilla, sillä monissa Kymijoen koskissa on liian voimakas virtaus kaivinkoneille. Helikopteri ei myöskään jätä jälkiä maastoon tai häiritse vesistön elämää. Helikopteri pystyy kuljettamaan päivässä 100 kuutiometriä eli noin 160 tonnia soraa.

Ilmasilta-projekti vetää virkistyskalastuksen ammattilainen Kari Taimisto Cursor Oy.stä, joka on kuntien omistama Kotkan-Haminan seudun kehittämisyhtiö.

Hän on ollut muiden kalabiologien kanssa valitsemassa suotuisimmat kutupaikat sekä sopivan soran, jonka lomassa mäti säilyy sopivassa virtauksessa. Sora- ja kivikerroksen tasalaatuisuus on sikälikin tärkeää, että sen pitää antaa suojaa kalanpoikasille, mutta on kuitenkin niin pienijakoista, että petokalat eivät löydä lymyilypaikkoja samoilta kulmilta.

Oikea kivikoko on 30-130 millimetriä tiedetään soran toimittaneessa Ruduksessa, sillä se on tehnyt vastaavanlaisia kutualueita Fiskarsissa, Hollolassa ja Haminassa.

Vain luonnonsora kelpaa, sillä kalliomurskeen terävät reunat voivat vahingoittaa kalan pyrstöä ja haitata siten kutemista. Soran joukossa ei myöskään saa olla hiekkaa, vaan veden on päästävä liikkumaan soran sisässä, jotta mäti saa happea.

Soraistuskohteiden valinnassa on huomioitu soran paikallaan pysyminen. Kohteet on sijoitettu siten että välittömästi niiden alapuolella on suuria kiviä tai matalikkoalueita jotka sitovat soraikon kunnostuspaikkaan.

50 kutupaikkaa tänä kesänä

Tänä kesänä kunnostettavat kohteet sijaitsevat Kymijoen Piirteen-, Tiirankarin- , Ristolan-, Ahvion-, Kultaan- ja Pernoon koskialueilla. Yhteensä kutupaikkoja rakennetaan tässä vuonna 50. Soraa niihin käytetään 2600 tonnia eli yli 1700 kuutiota, mikä tarkoittaa yli 60 kasettiautollista. Soraa menee kutupaikkaa kohden 5-100 kuutiometriä keskimääräisen koon ollessa 10-20 kuutiota.

Turvallisuusasiat ovat työssä tärkeitä koska Ahvion seitsemästä koskesta muodostuvalla laajalla alueella liikkuu paljon veneilijöitä, melojia ja rannoilla kalastajia. Agrolentopalvelun helikopteri kartoittaa työn lomassa jatkuvasti tilannetta ja hälyttää tarvittaessa venemiehen ohjaamaan liian lähelle tulevia.

Koko hankkeen pitää valmistua syyskuun loppuun mennessä siitä syystä, että rahat siihen tuli Suomen elinkeinokalatalouden toimintaohjelman (2007-2013) loppumetreillä yhden kalankäsittelyinvestoinnin peruunnuttua viime marraskuussa.

Jos aikataulussa olisi ollut väljyyttä, olisi kutualueiden tekoa voitu Taimiston mukaan jatkaa vielä syksyllä veden pinnan laskettua sellaisilla Natura-alueilla, joilla on suojeltuja vuollesimpukoita. Ne olisi voitu siirtää sivuun sorituksen ajaksi.

Syksyllä kunnostajat lähtevät vesikiikareiden kanssa katsomaan kuinka hyvin kutupaikat on myllätty eli ovatko vaelluskalat löytäneet ne.

Mikäli menetelmä osoittautuu kannattavaksi, voidaan kutupaikkoja alkaa suunnitella myös muihin Kymijoen koski- ja virtapaikkoihin, joihin kutuedellytysten toteuttaminen perinteisin keinoin on vaikeaa tai mahdotonta.

Kalamäärä moninkertaistuu

Kymijoen alajuoksulta on kartoitettu 240 hehtaaria koski- ja virta-alueita, jotka ovat vain 1–2 voimalaitoksen takana. Vuonna 2007 Kymijoesta lähti 44 000 lohen luonnossa syntynyttä vaelluspoikasta. Näillä soraistuksilla pyritään nostamaan vaelluspoikastuotantoa 20 000 poikasella. Koskien täysmittaisten kunnostustoimien ja kalaportaiden rakentamisen jälkeen joen maksimituotanto voisi olla jopa 150 000- 200 000 vaelluspoikasta.

Koskikunnostuksiin tehtävien investointien takaisinmaksuaika tulee Taimiston mukaan hyvin lyhyeksi kalamäärien kasvun vuoksi. Hän on varma, että uusilla kutualueilla syntyvät kalanpoikaset tulevat varmemmin takaisin jokeen kuin sinne istutetut kalat.

”Kymijoesta saadaan vuosittain paljon arvokalaa, mikä kuitenkin on vielä suurelta osin istutusten varassa. Vaelluskalojen luontaisen lisääntymisen parantaminen nykyistä suuremmassa määrin tulee olla keskeisenä tavoitteena Kymijoen kalataloutta kehitettäessä”, Taimisto sanoo.

Kalaporras Korkeakoskeen

Rakennetussa joessa padot ja voimalaitokset ovat yleensä iso este luonnonlisääntymiselle.

Kymijoessa Koivukosken kalaportaat ovat viime vuosina toimineet koko ajan paremmin. Taimisto muistuttaa, että kun voimaloihin on rakennettu kalateitä, niin ensimmäisinä vuosina niitä pitkin saattaa nousta vain pieniä määriä kaloja, mutta muutaman vuoden kuluttua kalat ovat jo ne löytäneet.

”Tärkeää on, että voimayhtiöt laskevat riittävästi vettä kalateihin, jotta niiden virtaus ei jäisi päävirtauksen alta huomaamatta kaloilta.”

Vuoden 2015 aikana Korkeakoskelle, 15 minuutin ajomatkan päähän Ahviosta valmistuu kalaporras varmistamaan lohien pääsyn kutupaikalle.

Ilmasilta-hankkeella on oma sivu Facebookissa, josta voi seurata töiden etenemistä  koski koskelta.

 

 

 

 

 

 

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Ilmasilta tuo kutupaikkoja vaelluskaloille Kymijoella”

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat