Hyvä kaupunkisuunnittelu tukee lasten liikkumista

Filosofian maisteri Anne Broberg selvitteli väitöstutkimuksessaan niitä yhdyskunnan rakenteellisia piirteitä, jotka edesauttavat nuorten itsenäistä liikkumista.

Hyvällä kaupunkisuunnittelulla voidaan kannustaa lapsia ja nuoria aktiiviseen ja itsenäiseen liikkumiseen, kuten kävelyyn ja pyöräilyyn. Esimerkiksi uudet asuinalueet tulisi kytkeä osaksi olemassa olevaa kaupunkirakennetta, jotta itsenäisen liikkumisen mahdollistavan joukkoliikenteen järjestäminen on mahdollista.

Tutkimusten mukaan suomalaisten nuorten ylipaino on kolminkertaistunut 30 vuodessa. Ylipainon syynä pidetään  vähentynyttä fyysistä aktiivisuutta. Lasten liikkuminen jalan tai pyöräillen ja itsenäisesti ilman vanhempien ohjausta tai apua on vähentynyt kaikkialla läntisessä maailmassa.

”Suomalaiset lapset harrastavat järjestettyä liikuntaa aiempaa enemmän, mutta ohjaamaton liikkuminen vapaa-ajalla ja kävely sekä pyöräily paikasta toiseen ovat vähentyneet” Broberg toteaa Aalto-yliopiston tiedotteessa.

Brobergin mukaan nuorten omaehtoiseen liikkumiseen tulisi kiinnittää entistä enemmän huomiota. Kuskaaminen joka paikkaan autolla heikentää lasten terveyttä ja hyvinvointia.

Kävellen kilometri, pyörällä kolme

Brobergin tutkimus paneutui pääkaupunkiseudulla ja Turussa asuvien viidesluokkalaisten lasten sekä seitsemäs- ja kahdeksasluokkalaisten nuorten liikkumiseen.

Tulosten perusteella liikkumistavan valintaan vaikuttaa eniten matkan pituus. Lapset kävelevät mielellään noin kilometrin matkan kouluun, pyörällä taittuu hyvin kolme kilometriä. Jos matka pitenee, myös into yleensä laantuu.

Kohtuullisen tiivis ympäristö tukee itsenäistä ja aktiivista liikkumista. Jos kaupunkiympäristö on hyvin tiivis, käytetään helposti julkisia kulkuneuvoja. Reitin katkaisevat isot liikenneväylät vähentävät omaehtoista ja itsenäistä liikkumista.

Esimerkiksi Helsingin kantakaupungissa lasten omaehtoinen ja itsenäinen liikkuminen jää verrattain vähäiseksi. Kaupunkikeskusta tarjoaa kuitenkin lapsille monipuolisia mahdollisuuksia kokemiseen ja tekemiseen.

Tutkimuksessa kauppakeskus Jumbo Vantaalla Kehä III:n tuntumassa on esimerkki rakennetusta alueesta, jonne harva tulee kävellen tai pyöräillen. Ostoksille tullaan autolla sekä läheltä että kaukaa.

Turku on taas rakenteeltaan monipuolinen kaupunki, jossa kantakaupunki vaihtuu nopeasti lähiöalueiksi ja maaseutumaiseksi ympäristöksi.

”Monet Turun lähiöistä tukevat itsenäistä liikkumista. Keskustaan tullaan luonnollisesti julkisella liikenteellä tai omilla autoilla sitä hanakammin, mitä pidempi matka on”, Broberg sanoo.

Hengailu on tärkeää

Brobergin mukaan koko kaupunki tulisi nähdä liikkumaan kannustavana ympäristönä sen sijaan, että suunnitellaan vain erityisiä, lapsille ja nuorille suunnattuja leikkipuistoja, urheiluhalleja ja urheilukenttiä. Huomiota tulisi suunnata lasten ja nuorten merkityksellisinä kokemiin paikkoihin.

”Hengailu ja ystävien tapaaminen on nuorille tosi tärkeää. Kaupunkisuunnittelussa voisi ajatella nykyistä enemmän nuorten käyttäytymistä ja pohtia, voisiko nuorten suosimiin ympäristöihin luoda liikkumiseen kannustavia juttuja.”

Kaupunkisuunnittelu on kuitenkin vain yksi monista tekijöistä, jotka vaikuttavat lasten ja nuorten liikkumiseen. Myös aikuisten asenteet voivat olla ratkaisevan tärkeitä.

”Mikäli vanhemmat haluavat tukea lastensa liikkumista, heidän tulisi suhtautua myönteisesti nuorten kokoontumiseen eikä kokea sitä rasitteeksi”, Broberg sanoo.

Väitöstutkimukseen liittyvään kyselyyn vastanneet lapset antoivat korkeimman arvosanan paikalle, jossa saivat olla rauhassa. Brobergin mukaan tulos sisältää viestin, jota meidän aikuisten on syytä pohtia.

”Kaipaavatko vastaajat rauhaa aikatauluista, kanssakäymisestä muiden kanssa tai vaikkapa rauhaa toteuttaa itseään?” Broberg kysyy.

Broberg käytti tutkimuksessaan pehmoGIS-menetelmää, jossa lapset ja nuoret pääsevät kertomaan koulumatkastaan ja itselleen merkityksellisistä paikoista internetin välityksellä. Menetelmä tekee mahdolliseksi lisäkysymysten esittämisen ja tutkimuksen kohdistamisen hienosyisesti eri ympäristöihin.

Anna Broberg väitteli elokuun alussa Aalto-yliopistossa maankäyttötieteiden laitoksella. Väitöksen aihe oli lasten ja nuorten itsenäisen ja aktiivisen liikkumisen monet ympäristöt.