Kokeile kuukausi maksutta

Teräsverkkorakenteet hidastavat päällystettyjen teiden urautumista ja vaurioitumista

Kaikkein nopeimmin urautuvat ja vaurioituvat päällystejaksot sijaitsevat alueilla, joissa tiet ovat heikolla pohjamaalla. Teräsverkkorakenteella vahvistettuna vastaavat kohteet ovat toimineet erinomaisesti, ilmenee vuoden 2015 alussa käynnistyneen Pehko 2015–2025 -projektin alustavista tuloksista.

Kaikkein nopeimmin urautuvat ja vaurioituvat päällystejaksot sijaitsevat alueilla, joissa tiet ovat heikolla pohjamaalla. Teräsverkkorakenteella vahvistettuna vastaavat kohteet ovat toimineet erinomaisesti, ilmenee vuoden 2015 alussa käynnistyneen Pehko 2015–2025 -projektin alustavista tuloksista.

Myös päällysteen vahvuus vaikuttaa merkittävästi sen käyttöikään. Paksumpi päällyste kestää paremmin uusien, raskaampien rekkojen kuormituksen.

Liikennevirasto, Lapin ja Keski-Suomen Ely-keskukset ja Roadscanners Oy käynnistivät vuoden 2015 alussa ”Päällysteiden Ennakoivan Hoidon ja Kunnostuksen Ohjelmointi” Pehko 2015–2025 -projektin. Tähän mennessä Lapin ja Keski-Suomen pilottialueiden päällystetyt tiet on tutkittu kattavasti muun muassa TSD-, maatutka ja laserskanner – menetelmillä. Niiden avulla on saatu tarkkaa tietoa teiden pohjamaan laadusta, rakennekerrosten ja päällysteiden vahvuuksista, tierakenteiden kantavuuksista ja kuivatuksien toimivuudesta.
Tutkimusten tulosten käsittely on vielä kesken, mutta jo nyt voidaan tehdä alustavia johtopäätöksiä.

Pilottialueisiin kuuluu Lapissa päällystetty tiestö Kemin hoidon urakka-alueella ja valta- ja kantatiet Rovaniemen urakka-alueella. Keski-Suomessa pilottialueena on Karstulan hoidon urakka-alueen päällystetty tiestö Keski-Suomen luoteisosassa. Pilottialueilla on tavoitteena katkaista uusimpia teknologioita hyödyntäen huonokuntoisten päällystettyjen teiden määrän kasvu ja kasvattaa päällysteiden käyttöikää, eli pienentää päällysteiden ylläpidon vuosikustannuksia merkittävästi.

Korjausten lykkääminen lisää kustannuksia

Selvitysten mukaan pilottialueilla on tiejaksoja, jotka ovat vielä tällä hetkellä suhteellisen hyvässä kunnossa mutta tulevat kuitenkin vaurioitumaan nopeasti, ellei niitä vahvisteta ennakoiden. Tällaisia jaksoja Lapissa on Rovaniemellä kantatie 81 ja osia kantatiestä 79 ja Karstulassa kantatie 77. Rakenteellisesti huonossa kunnossa ovat Keski-Suomessa myös tiet 648 ja 58, ja niille ollaan parhaillaan laatimassa korjaussuunnitelmaa. Lapissa maantie 924 Simossa vaatii korjaamista, sillä nykykunnossa se ei kestä raskaita rekkoja. Korjauskustannukset nousevat huomattavasi, ellei näitä vaurioitumassa olevia tiejaksoja korjata pikaisesti.

Pehko 2015–2025 -projektin alustavat tulokset vahvistavat aiempia tutkimustuloksia siitä, että etenkin teiden hyvällä kuivatuksella saavutetaan merkittäviä säästöjä päällysteiden ylläpitokustannuksissa. Vuonna 2016 kilpailutettavissa Karstulan ja Kemin hoidon alueurakoissa tarkistetaan kuivatuksen hoidon vaatimuksia yksityisteiden liittymien kuivatuksessa ja talvihoidon käytännöissä. Keväällä lumivallien madaltamista ja sohjo-ojien tekemistä aikaistetaan merkittävästi, jotta lumesta sulava vesi ei pääsisi imeytymään tierakenteeseen ja vaurioittamaan sitä. Samalla polannejään määrä tien reunassa vähenee ja lisää näin liikenneturvallisuutta.

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Teräsverkkorakenteet hidastavat päällystettyjen teiden urautumista ja vaurioitumista”

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat