”Voimme saavuttaa keskuksen avulla kilpailuetua muilla markkinoilla. Se auttaa meitä kasvussa ja olemaan joustavia. Olemme esimerkiksi voittaneet isojen projektien tarjouskilpailuja ja kasvattaneet työkantaamme Ruotsissa siksi, että osa suunnittelutyöstä tehdään Intiassa. Ruotsissa on pula kyvykkäistä insinööreistä ja Intiassa heitä on tarjolla”, Saul sanoo.
Tanskalainen Ramboll-konserni otti ison strategisen askeleen loppuvuodesta 2014 ostamalla amerikkalaisen Environ-yhtiön, jossa on 1 500 asiantuntijaa eri puolilla maailmaa. Yrityskauppa täytti pyrkimyksen vahvistaa ympäristötoimialaa ja saada jalansijaa Pohjois-Amerikan markkinoilla.
Environin oston jälkeen Ramboll kuuluu maailman suurimpien ympäristökonsultointia harjoittavien yhtiöiden joukkoon.
Saul tuli Rambollin pääjohtajaksi huhtikuussa 2012 Siemensiltä. Hänen tulonsa merkitsi sukupolven vaihdosta konsernin johdossa ja ”Yhdessä vahvempia” -strategiaa, joka tähtää kasvuun ja laajentumiseen. Vuoden 2012 jälkeen konserni on tehnyt selvän käännöksen kohti globaalia yhtiötä. Vuonna 2012 Pohjoismaiden osuus liikevaihdosta oli 80 prosenttia, nyt se on 60 prosenttia.
Nyt investoinnit Ruotsiin etusijalla
Konsernin strategiaan kuuluu myös kasvaminen pohjoismaisilla kotimarkkinoilla ja markkinajohtajaksi pääsy siellä.
”Pohjoismaissa kasvu on markkinoiden keskimääräistä kasvua nopeampaa. Tavallisesti se on tarkoittanut sitä, että olemme kasvattaneet markkinaosuuttamme. Markku Moilanen on tehnyt Ramboll Finlandissa loistavaa työtä kasvattamalla sitä sekä orgaanisesti että yritysostoilla, vaikka markkinatilanne on ollut melko tiukka ja ongelmallinen viime aikoina”, Saul arvioi.
Tanskan maayhtiöllä on Saulin mukaan erittäin korkea markkinaosuus, kasvua on tapahtunut erityisesti liikennesektorilla. Ruotsissa maayhtiö on tehnyt paljon töitä kasvattaakseen toimintaansa ja kannattavuuttaan.
”Ramboll Swedenin kannattavuus on nyt konsernin parhaita. Olen tyytyväinen siellä tapahtuneeseen kehitykseen. Yksi suurimmista uhistamme oli anglosaksisten konsulttiyhtiöiden tulo Ruotsiin. Olemme saaneet markkinaosuutta kilpailijoilta. Olen vakuuttunut, että kasvamme Ruotsissa edelleen sekä orgaanisesti että yritysostojen kautta. Investoinnit Ruotsiin ovat nyt etusijalla”, Saul kertoo.
Ramboll joutui vuoden 2015 alkupuoliskolla tekemään alaskirjauksia Lähi-idän projekteista. Ne vaikuttivat Ramboll Lähi-idän, Ramboll UK:n ja koko konsernin tulokseen. Vaikeudet Lähi-idässä johtuivat ongelmallisista projekteista sekä öljyn ja kaasun hintojen laskemisesta.
Tätä artikkelia on kommentoitu 7 kertaa
7 vastausta artikkeliin “Ramboll ottaa projekteja Ruotsissa käyttämällä intialaista suunnitteluvoimaa”
Meinaako tuo sitä,että Helsingin kirjaston rakennesuunnittelijoilla ei ole ollut Fise- pätevyyksiä?
Fisen suunnittelupätevyys tarvitaan käytännössä ainoastaan tarjousvastaavalta.
Fise on yksityinen järjestö eikä sen myöntämillä pätevyyksillä ole mitään painoarvoa rakennusvalvonnan näkökulmasta.
Vai edellyttääkä julkisen kilpailun ohjelma ko. pätevyyttä?
Helsingin keskustakirjaston rakennesuunnittelua tekevät pääosin suomalaiset suunnittelijat.
Kyllä Intia on Rambollin tuho. Aivan järjetön julkitulo. Ramboll Suomi häpeää näitä Ruotsin inkkareita.
Nämä Intian ”inssit” on niin last season. Been there, done that. Aikaa ja rahaa kuluu. Kulttuurierot liian suuret. Opettaminen eri maiden suunnittelukäytäntöihin on hidasta. Valvonta ja ohjaus vie omaa aikaa niin että samassa ajassa ”tekisi jo itse”. Eikä yksikköhinta ole edullinen. Väitän että Intialainen kustannushinta on nykypäivänä aika lähellä luokkaa 15 euroa/tunti, mutta tehokkuudessa hävitään kotimaiseen. Kotimainen työläinen saa palkkaa kuussa 157,5 tunnilta, tekee tehokasta 130-140 edestä. Intialainen tekee töitä kuukaudessa nimellisesti 230-270 tuntia, mutta todellinen reaalinen aikaansaatu konversio kotimaiseen hyötytuntimäärään on 100-130 tuntia ja tähän päälle pitää vielä laskea kotimaisen projektinjohdon kasvanut työmäärä ulkoistuksen hallinnassa ja ohjauksessa.
Hyvä jos saavat toimimaan. Kovin moni esimerkki vain on tähän mennessä osoittanut että saatu ulkoistushyöty on mitätön tai sillä on jopa negatiivinen vaikutus.