Vuosina 2012-2015 rakennettu puisto on runsaudensarvi korkealaatuisesti toteutettuja kasvi-, kivi- ja vesiaiheita. Välillä alennustilassa ollut jokivarsi on kokenut arvonpalautuksen.
Jokipuiston selkärangaksi on rakennettu vankat luonnonkivimuurit entisen ylijyrkän, hankalasti hoidettavan nurmirinteen tilalle. 1970-luvulla rakennetut raskaat betoniportaat on piilotettu ja ne toimivat nyt puroputouksen tukirakenteena. Rakenteissa käytetty luonnonkivi on suurelta osin kierrätyskiveä.
Myös alueella olleet isot siirtolohkareet ja säästämisen arvoiset puut ovat osa uutta puistoa.
Kivimuurien ja betoni- sekä luonnonkivipintaisten käytävien avulla puistoon rakentuu selkeät ylä- ja alatasot. Suurista korkeuseroista huolimatta puistossa pääsee liikkumaan esteettömästi helppokulkuisia betonikiveyskäytäviä pitkin.
Puistossa on myös kivisiltoja ja -veistoksia. Erilaisten aiheiden miltei ylenpalttinen runsaus muodostaakin suuren kontrastin alueen muulle ympäristölle.
Runsas kasvillisuus
Puiston hyvinvoiva kasvillisuus on runsasta ja vaihtelevaa: muun muassa kivikkoperennoja, koristeheiniä ja maanpeitekasveja sekä kotimaisia atsaleoita ja alppiruusuja. Puiston läpi kulkevan puron loppupäässä kosteikko ja tervaleppälehto muuttavat puron olemusta vehreämmäksi. Useat koristekasveista on varustettu nimikyltein.
Joesta pumpattava vesi kiertää ylätason isokokoisen Alkulähteet -taideteoksen kautta puroputoukseen, puiston keskellä olevaan isoon lummelampeen ja puroja pitkin takaisin jokeen.
Jokipuisto rajoittuu Karhulan keskuskenttään ja uimahalliin. Puistossa on myös leikkipuisto sekä ilmeeltään luonnonmukaisempi piknik-alue jokivarressa. Alueen suosiosta kertoo se, että alkuperäiset kaksi isoa massiivigraniittipöytää ovat saaneet seurakseen jo neljä lisäpöytää.
Vuoden ympäristörakenne -tuomaristo kiittää erityisesti aikaisemmin toisarvoisen ranta-alueen rakentamista osaksi Karhulan keskustan liikunta- ja vapaa-aikakokonaisuutta sekä jokivarren reittien kehittämistä.
Aikanaan suurena uittoväylänä toiminut Kymijoen Korkeakoskenhaara oli pikku hiljaa muuttunut lähinnä likaviemäriksi. Joen puhdistamisen ja Jokipuiston rakentamisen ansiosta joen historiassa alkoi uusi kukoistus.
Jokipuisto saanee myös jatkoa. Tarkoituksena on kehittää muun muassa jokivarren polkuverkostoa. Kaavassa on varaus myös kahdelle riippusillalle. Jokirantaan on tehty 12-metrinen ponttonilaituri, joten tulevana kesänä puistoon voi rantautua yksityisveneelläkin.
Rakennustuoteteollisuus RTT:n ja Puutarhaliiton järjestämän kilpailun tulokset julkistettiin 11. helmikuuta Jyväskylässä järjestetyillä Viherpäivillä.
Kunniakirjat saivat Jokipuiston rakennuttaja Kotkan kaupunki, pääsuunnittelija kaupunginpuutarhuri Heikki Laaksonen ja toteuttaja Kotkan kaupungin puistotoimen rakentajaryhmä. Erikoismaininnoin palkittiin kivitöiden tekijä Vikmanin Kivi ky, kasvillisuuden suunnittelija toimistopuutarhuri Anne Vilkki-Lanu Kotkan kaupungin puistotoimesta, kasvillisuuden toimittaja Terolan Taimitarha sekä kuvanveistäjä Antti Maasalo Jokipuistossa sijaitsevasta ”Alkulähteellä” -teoksesta.
Vuoden Ympäristörakenne -kilpailun tavoitteena on tehdä tunnetuksi tasokkaita ympäristökokonaisuuksia, joissa hyvällä suunnittelulla ja toteutuksella on luotu esteettisesti ja toiminnallisesti kestävä, hyvä ympäristö. Palkinto jaettiin nyt 25. kerran.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Vuoden Ympäristörakenne on näkemisen arvoinen”