Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) on huolissaan Suomea uhkaavasta tekniikan ja teknologia-alojen työvoimapulasta.

Ministerin mukaan Suomea uhkaa insinööripula

Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) on huolissaan Suomea uhkaavasta tekniikan ja teknologia-alojen työvoimapulasta.

Kirjoittaja(t) Rakennuslehti

Ministeri ehdottaakin insinöörikoulutuksen paikkojen lisäämistä ammattikorkeakouluissa.

”Esimerkiksi tekniikan ja liikenteen aloille on välttämätöntä kouluttaa ammattikorkeissa lisää osaajia, sillä työmarkkinat mullistuvat globalisaation ja teknologian kehityksen edetessä. Jopa puolet nykyisistä ammateista voi kadota ja tulevaisuudessa tarvitaan aivan uudenlaista osaamista”, Grahn-Laasonen linjaa.

Insinööriliiton tekemän tuoreen selvityksen mukaan tekniikan ala kouluttaa tällä hetkellä viisi prosenttia liian vähän uusia insinöörejä verrattuna tarjolla olevien työpaikkojen määrään.

”Ensi vuosikymmenellä insinööreille on suurta tilausta, sillä alalta eläköityy suuri joukko ihmisiä. Ennen kaikkea Suomi tarvitsee uudenlaista osaamista, sillä työtehtävät muuttuvat tekniikan kehityksen myötä huomattavasti. Kiperin työvoimapula on näköpiirissä kone-, sähkö- ja rakennustekniikan aloilla. Tulevaisuuden osaajia tarvitaan myös terveys- ja ympäristöteknologiassa sekä energiatekniikassa ja automatisaatiossa”, ennakoi Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arenen tekniikan alan työryhmän jäsen Tauno Kekäle.

Muhkea palkkataso

Tekniikan alan palkkataso on keskivertoa selvästi korkeampi. Insinöörikunnan keskipalkka on 4175 euroa kuussa, kun suomalaisen keskimääräiset kuukausiansiot ovat 3308 euroa.

Myös suomalainen elinkeinoelämä jakaa ministerin ja ammattikorkeakoulujen toiveen insinöörikoulutuksen kasvattamisesta.

”Wärtsilällä on tulevaisuudessa huutava pula insinööreistä. Tarvitsemme vientikelpoisia insinöörejä, jotka pystyvät yhtä mallikkaasti siisteihin sisätöihin kuin seikkailuihin laivoilla tai voimalaitosprojekteissa”, kuvailee merenkulun ja energiamarkkinoiden voimaratkaisuihin erikoistuneen Wärtsilän energiaratkaisujen henkilöstöjohtaja Minna Blomqvist.

Grahn-Laasonen, Kekäle ja Blomqvist puhuivat insinöörialan mediatapahtumassa Helsingin Rautatientorin jääpuistossa maanantaina 21.3.2016.

Tätä artikkelia on kommentoitu 16 kertaa

16 vastausta artikkeliin “Ministerin mukaan Suomea uhkaa insinööripula”

  1. Kylläpä näkee, että Suomen päättäjät on aivan pihalla.Luoja meitä varjelkoon jos sellainen on.

  2. Muutama vuosi sitten insinöörien määrää päätettiin laskea. Tämä on juuri sitä politiikkaa, kun ei ole järjen häivää ja muutos tapahtuu aina 5 vuotta myöhässä. Liikaa koulutusta ei ole koskaan, mutta liian vähän voi olla.

    1. Höpö höpö.Suomessa ei ole ollut pula rakennusalan insinööreistä vuosikymmeniin.Viimeksi pulaa on ollut sotavuosien jälkeen ja 80 lopun 90 alun lyhyenä jaksoja ennen talouden romahtamista.Ei minkään tahon intressi voi olla kouluttaa ihmisiä pelkästään työvoima reserviksi.

  3. Tuleehan sieltä Irakista ja Syyriasta koneinsinöörejä. Helppo niitä on muuntokouluttaa toisille aloille. Eipä tässä huolta.

  4. No eihän se oo mikään ihme kun pätevyysvaatimuksilla tehdään ammatinharjoittamisesta käytännössä mahdotonta.

    1. Täysin samaa mieltä, kaiken maailman FISE Oy:t tarjoaa näennäisesti todettuja pätevyyksiä 700 euron hintaan ja jos ei naama miellytä hyväveli verkostoa, niin ei pätevyyttäkään myönnetä.

      1. Valtiovalta tekee uusia asetuksia koko ajan siitä kuinka nämä suunnitelmat ja tutkimukset on tehtävä. Sitten, kuinkas ollakkaan on RATEKO ja FISE jo saaneet perustettua näille osa-alueille valmiit kurssit ja koulutusohjelmat. On jotenkin kaksinaamaista toimintaa että ensin koulutetaan jotain tiettyä porukkaa RATEKOLLA ja sitten hetken kuluttua, kun he ovat saaneet uudet koulutusohjelmat valmiiksi, nämä aiemmat ”pätevyydet” sitten asetuksen nojalla asetetaan sellaiselle tasolle että koulutustodistuksella voi pyyhkiä ……. No lobbarit asuvat näiden kavereidensa naapureissa ja hyvävelijärjestö on voimissaan.

  5. Sama ministeri oli suuna päänä lakkauttamassa tekniikan alan koulutusta ja nyt muka pula osaajista! Hyvää insinööriä ei tule lukioputkesta vaan ammattiopiston kautta! Sitä kutsutaan muualla maailmassa mestari-kisälli suhteeksi.

    1. Hyviä tekijöitä tulee varmasti noin, mutta tarvitaan myös hyviä insinöörejä.

      Edes aikoinaan insinöörejä kouluttaessa ja inssitöitä tarkastaessa minulle ei valjennut vahvan teoreettisen pohjan merkitys. Mutta nyt parikymmentä vuotta perusteollisuuden yhtiötä johdettuani näen konkreettisesti ne pullonkaulat, joita syntyy, kun luotetaan pelkkään käytännössä opittuun: Laajempi näköala jää puuttumaan. Uusia ratkaisuja haetaan, mutta pääsääntöisesti turhan läheltä.

      Jos koulutuspaikkoja lisätään, rimaa on pakko laskea entisestään. Lopputulos on, että pätevin aines ei sitten enää osaa itsekään arvostaa omaa koulutustaan. Tasokasta koulutusta niille, joiden paukut riittävät. Sisääntuloputken vaikutus ammattitaitoon voi näkyä hetken aikaa, mutta opetuksen tason vaikutus näkyy pidempään.

  6. Kortistot, työkkärit täynnä koulutettua porukkaa. Suomessa ei tarvitse kymmeneenvuoteen kouluttaa ketään. Taas sama propakanta julistus jota on viljelty iät ajat. Voitte tarkistaa faktat työttömyys tilastoista. Koulun käynyt pitää kelvata.

    1. Kyllä kai osaavista on pulaa kun pitkään alalla olleet seniorit potkaistaan pellolle viimeistään 60:n kieppeillä. Kokemuksen ja hiljaisen tiedon siirtämistä nuoremmille suunnittelijapolville ei arvosteta. Aiemmin esitetyt lupaukset seniorikonsultin roolista ja pehmeästä laskusta ansaitulle eläkkeelle unohdetaan kun YT-neuvottelut painavat päälle. Vanhimmasta päästä ulos jotta näytettäisiin tulos. Sitten taas palkataankin uutta (nuorempaa) väkeä tilalle. Jopa vippaskonsteja käytetään tarjoamalla irtisanotulle olematonta virkaa siirtymäajan kuluessa jotta YT-lain edellytykset uuden palkkaamiseen täyttyvät.
      Kokemusta viime mainitusta on. Irtisanomisen jälkeen työnantajaltani saamaan työtarjoukseen vastattuani sain kuulla, että tarjous on tehty vain jotta lain ehdot täyttyvät. Ei siitä kuulemma tarvitsee välittää. Ei sitä ole oikeasti olemassa. Näin tekee suuri kansainvälinen konsulttifirma!
      Uudet työntekijät joudutaan sitten kouluttamaan ja opettamaan talon tavoille alusta pitäen. Oppivat samat asiat kantapään kautta ja tekevät samat virheet kuin edeltäjänsäkin. Meidän vanhempien työntekijöiden tasolle ammatissaan he pääsevät ehkä sitten joskus eläkeikää lähestyessä.

  7. Insinöörien työtilanne saatikka palkkataso ei ole nyt kovinkaan hyvä.

    Korkeintaan siedettävää tasoa. Moni on joutunut vaihtamaan alaa 90-luvulla ja koko ajan sen jälkeenkin -koska töitä tai asiallisia töitä ei ole ollut.

    Minkäänlaista lisäystä opiskelijamääriin ei todellakaan tarvita.
    Mielestäni opiskelupaikkojen määrää tulisi pikemmikin vähentää.
    Muutenkaan korkeasti koulutettuja Suomi ei näytä enää tarvitsevan lisää, niin kurja on taloustilanne ja firmat eivät investoi Suomeen. Maistereilla tilanne kai vielä huonompi.

    Syynä valtion ajama yritysvastainen politiikka ja liian kova yritysverotus ja tuloverotus.
    Suomifirmatkin investoivat koko ajan ulkomaille ja lopettavat tehtaitaan Suomessa. Tämä on päivittäistä faktaa ja uutisointia.

    Näin on ollut koko ajan vuosina 1990-2016 ja sama tulee jatkumaan. Leipä tulee jatkossa olemaan yhä tiukemmassa Suomessa ja suomalaisille. Palkallista työtä on kovin huonosti tarjolla nyt ja tulevaisuudessa. Työnhakijoita on liikaa melkein joka työtehtävään -muutamia POIKKEUKSIA lukuunottamatta.

    Myöskään yrittäjyys ei paljoa auta, niin yrittäjävastainen on Suomen valtion ajama politiikka.

    NOUSU lähtee näillä: valtion virastojen karsiminen, tulonsiirtojen karsiminen, yritysvero alas, tulovero alas, yritysten byrokratian vähentäminen, sotut + alvit alaspäin, sopiva taso max 10 % alv. Energiatodistukset yms. raippaverot pois.
    Pienyritys tulisi perustaa vain yhdellä a4-lomakkeella.

  8. Nykyinen koulutus on liian laaja-alaista, eikä valmista aidosti työelämän eli tekniikan ja teollisuuden tarpeisiin vaan menee liiaksi tiede-, tutkimus- ja monialaisuus edellä.

    Koulutuksen mielekkyys ja mielenkiinto poljetaan heti lähteissä pohjamutiin, kun vuosi tolkulla tankataan sellaisia perusteita, joille ei ole käytännön työelämässä mitään tarvetta.

    Matikka, fysiikka ja kemia kuuluvat perussivistykseen ja antavat pohjan varsinaisille insinööritieteille, mutta jonkun olisi oikeasti syytä miettiä onko oikeasti kaikkien tarve mennä matikassa aivan nykyiselle syvyydelle, vähempikin riittäisi. Moni pitää kursseja vaikeana pakkopullana, eikä vielä 20 vuoden työuran jälkeen niille ole löytynyt ainuttakaan käyttökohdetta.

    Laaja-alaisuus, ei kaikille kaikkea, se vasta mielenkinnon tuhoaakin. Aikaa (kursseja) ei riitä todellisten tarpeiden ja työelämässä tarvittavien tietojen kattamaiseen, kun niin paljon on kaikkea mahdollista tungettu mukaan, jos vaikka joku kiinnostaisi.

    Esimerkiksi rakennusinsinöörien (DI) koulutuksesta puuttuu täysin (vain yksi pintaa raapaiseva kurssi, jossa opetellaan lähinnä järjestelmien nimityksiä) talotekniikan opinnot. Edes perusteita ilmanvaihdosta ja lämmityksestä, puhumattakaan kokonaisenergiataloudesta ei ole tarjolla Aallossa tai TTY:llä.

    1. Rakennuslehden historiaa tehdessäni poimin tällaisen mielenkiintoisen sitaatin vuodelta 1994. Tuolloin kaavailtiin RIL:n, VTT:n ja TKK:n ehdottamana rakennusalan di-koulutuksen rajua karsimista (Oulun koulutus lopetettiin vuonna 1996) ja samalla tehtiin niitä linjauksia, jotka johtivat lopulta siihen, että TKK muuttui Aalloksi, joka keskittyy kansainväliseen huippututkimukseen eikä niinkään käytännön osaajien valmistamiseen kotimaan tarpeisiin. Myöhemmin pohdittiin jopa sitä, voisiko käytännön osaajien koulutuksen siirtää ammattikorkeakouluun ja tarvitaanko rakennusalaa ollenkaan huippuyliopistossa. Perusteluna oli, rakennusalalla ei juurikaan tehdä strategista, pitkäjänteistä huippututkimusta, mikä väitteen RYM-SHOK:n epäonnistuminen valitettavasti osin vahvisti.

      Rakennuslehti 1994:

      – Teknillisen korkeakoulun rakennusosaston professori Juha Paavola sanoi, että rakentamisessa vain viisi prosenttia edellyttää akateemista loppututkintoa ja nämäkin tehtävät ovat pääasiassa tutkimuksen ja vaativamman rakennesuunnittelun sektorilla. ”Jatkotutkinnon suoritttamista rakentamisen käytännön tehtävät eivät edellytä lainkaan.”

      Hän ehdotti korkeakoulun aloitusmäärän pudottamista tarvetta vastaavaksi eikä kannattanut ollenkaan ajatuksia osaston toimenkuvan laajentamista kiinteistönpitoon ja korjausrakentamiseen.

      ”Jos isännöitsijät ovat tohtoreita ja talonmiehet diplomi-insinöörejä, se alentaa entisestään alan imagoa.”

      Kun koulutettavien määrä putoaisi ja opiskelijoiden laatu paranisi, voitaisiin Paavolan mukaan koulutuksen teoreettista tasoa nostaa ja tutkimustyön osuutta lisätä.

  9. Pohjimmiltaan rakentaminen ei ole ydinfyysiikkaa. Ennen sitä hoitivat rakennusmestarit ja nyt pitää olla tekniikan tohtori, jolla on kaikki fise-pätevyydet. Rakennusmestareiden rakennuttamat, suunnittelemat ja mestareiden byggaamat talot ovat pystyssä, ovat arvostettuja ja eivät ole homeessa. Jälkimmäisien aikaansaamat talot kärsivät ongelmista jo vuoden aikana. Johtopäätös:rakentamisesta ei kannata yrittää tehdä ydinfysiikkaa.

  10. Ei se opiskelupaikkojen määrän lisäys ole millään lailla yhtenevä opetuksen kanssa, joka luo osaamista. Nykypäivän AMK-opetuksen taso on laskenut samaa tahtia oppilaitosten erilaisten muiden toimihenkilöiden lisääntymisen myötä. Opetetuksesta karsitaan erilaisten imagollisten tekijöiden tieltä.

Vastaa

Tilaa uutiskirje

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin. Lisätietoja

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin.

Anna sähköpostiosoitteesi