Rivitaloyhtiö Hovimäki on osa vajaan sadan asunnon hanketta, jonka Hausia toteuttaa Espoon Leppävaaraan.

Pöytälaatikosta kymmenien miljoonien rakennusliikkeeksi

Espoolainen Hausia Oy on kasvanut parissa vuodessa pöytälaatikkofirmasta merkittäväksi toimijaksi pääkaupunkiseudun asuntorakentamisessa. Vahvan tilauskannan valossa kasvu näyttäisi jatkuvan myös lähitulevaisuudessa. Kilpailukykyä tuo muun muassa kevyt organisaatiorakenne.

Kirjoittaja(t) Hannu Lättilä

”Monesti isoissa yrityksissä päätöksentekoprosessi on raskas ja aikaa menee asioiden sisäiseen hyväksyttämiseen. Meidän vahvuutemme on nopea päätöksentekokyky. Kiinteät kulumme on myös viritetty niin alhaiselle tasolle, että olemme tarvittaessa kova kilpailija: kun haluamme töitä, saamme niitä”, Hausian perustaja ja toimitusjohtaja Kari Kiviluoma sanoo.

”Jos vertaa isoihin rakennusliikkeisiin, meillä on aika moni asia ulkoistettu. Meillä ei esimerkiksi ole yhtään taloushallinto- tai it-henkilöä. Kaikki täällä käytännössä vievät projekteja eteenpäin ja kasvattavat liikevaihtoa. Olemme joustava, tehokas ja pieni, mutta silti taistelemme samoista urakoista kuin suurimmatkin toimijat.”

Yhtiö ei kuitenkaan ole keskittynyt vain urakointiin, vaan se on tähän mennessä tehnyt gryndiä, neuvottelu-urakkaa ja kilpailu-urakkaa kutakin noin kolmanneksen osuuksilla. ”Markkinatilanteen nyt salliessa me lisäämme gryndiä ja vähennämme urakkatuotantoa.”

Kun yhtiö on pitänyt kovassa kasvuvauhdissakin kiin­teät kulut kurissa, myös kannattavuus on säilynyt hyvänä. Kesäkuussa 2015 päättyneellä tilikaudella liikevoittoprosentti oli 9,7. Kiviluoma arvioi kannattavuuden vielä paranevan kesäkuussa 2016 päättyvällä tilikaudella.

”Meidän ei tarvitse kasvattaa kiinteitä kuluja edelleenkään, vaan pystymme tällä organisaatiolla vielä kasvattamaan liikevaihtoa, jolloin kasvu vain parantaa katetta.”

Potkut johtivat omaan yritykseen

Hausian tarina on mielenkiintoinen. Kiviluoma perusti yhtiön jo 1980-luvulla sivutoimisia suunnittelutöitään varten, mutta pian yhtiö jäi lojumaan hänen pöytälaatikkoonsa vuosikymmeniksi. Hän kuitenkin kaivoi yhtiön laatikon pohjilta uusiokäyttöön saatuaan potkut Peabin Etelä-Suomen aluejohtajan paikalta vuonna 2012.

”Toimitusjohtaja Antti Peltoniemen lähdön jälkeen Peabilla tehtiin strategisesti uudenlaisia valintoja. Investoinnit siirrettiin osin maakuntiin ja investoinneille asetettiin myös katto. Siten emme pystyneet ostamaan tarpeeksi tontteja ja hankkimaan projekteja. Mielipide-erot strategiavalinnoissa johtivat potkuihini vuonna 2012. Silloin aloin miettiä omaa yritystä. Vuoden kehittelin erilaisia projekteja. Ensimmäiset sopimukset teimme toukokuussa 2013”, Kiviluoma kertoo.

Sen jälkeen Hausia alkoi palkata henkilökuntaa. Kiviluoman mukaan 60–70 prosenttia Hausian noin 65 hengen organisaatiosta on tullut Peabilta ja avainhenkilöistä valtaosa.

”Olemme päässeet nopeasti liikkeelle, koska meillä on erittäin osaava henkilökunta. Edellisen yrityksen aika oli minulle loistava korkeakoulu yrityksen perustamiseen, sillä siellä pääsin kehittämään organisaation aika lailla tyhjästä parhaimmillaan sadan miljoonan euron liikevaihtoa pyörittäväksi.”

Vuonna 2012 Hausian liiketoimintasuunnitelmaa tehtäessä tavoitteena oli, että liikevaihto olisi viiden vuoden kuluttua noin 50 miljoonaa euroa. Hyvin yhtiö on pysynytkin tahdissa. Ensimmäinen iso hanke käynnistyi alkuvuodesta 2014, ja kesäkuun lopussa 2015 liikevaihto oli jo 28,7 miljoonaa. Kiviluoma arvioi, että liikevaihto nousee noin 40 miljoonaan euroon, kun nykyinen tilikausi päättyy kesäkuussa 2016.

Kasvu näyttäisi jatkuvan myös seuraavalla tilikaudella. ”Haemme vielä joitakin urakkakohteita, mutta meillä on jo vajaan kahden vuoden tilauskanta. Sen takia pystyy sanomaan, että liikevaihto näyttää kasvavan.”

Asuntosijoittaminenkin kiinnostaa

Hausian omistaa toimiva johto. Omistajat ovat kaavailleet liiketoiminnan mahdollista laajentamista asuntosijoittamiseen.

”Olemme strategisesti miettineet toiseksi tukijalaksi asuntojen omistamista, joten meidän ei ole edes pakko myydä kaikkia asuntoja.”

Yhtiön asuntokauppa on kuitenkin käynyt Kiviluoman mukaan hyvin. Asuntokauppaa tukee oma myyntiorganisaatio.

”Kaksi asiaa, joita ei koskaan pidä hukata, ovat asiakaspinta ja suunnittelu. Jos hukkaa ne, tuntuma markkinoihin katoaa nopeasti. Olen itse ollut asuntonäytöissä mukana myymässä. Niistä saa tosi hyvää palautetta siitä, mitä ostajat arvostavat ja mitkä ovat hyviä ja huonoja ratkaisuja.”

Alueellisesti yhtiö on keskittynyt pääkaupunkiseudulle ja kotipaikkansa mukaisesti etenkin Espooseen.

”Kun rakennamme niin alueellisesti, tunnemme ne markkinat todella hyvin”, Hausian myynti- ja markkinointijohtaja Marjo Kokko-Kiviluoma kertoo.

Hausialla on nyt reilut 400 asuntoa rakenteilla. Suurin hanke on Espoon Olariin nouseva kerrostalokohde, josta yhtiö on myynyt 48 asuntoa sijoittajille ja loput 121 ovat Hausian omaa RS-tuotantoa. Espoon Leppävaaraan yhtiöl­lä on käynnistymässä alue, johon tulee vajaat sata asuntoa. Yhtiö sai myös vastikään urakkasopimuksen 60 asunnon rakentamisesta Asuntosäätiölle Espoon Suurpeltoon.

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Pöytälaatikosta kymmenien miljoonien rakennusliikkeeksi”

Vastaa

Tilaa uutiskirje

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin. Lisätietoja

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin.

Anna sähköpostiosoitteesi