Pari keskisuurta rakennusliikettä nousi isojen liikkeiden haastajiksi. Betoniyritykset jatkoivat Ruotsin valloitusta. Joukkorahoituksen merkitys rahoitusmuotona kasvoi, ja kiinteistökaupan volyymi nousi ennätyslukemiin.
Nollan energiapolitiikkaa
Lähes nollaenergiarakentamisen määräyskierroksesta tuli farssi. Ensin talotekniikkateollisuus junaili FinZeb-hankkeen, joka totesi, yllätys, yllätys, että tavoite täyttyy parhaiten taloteknisin keinoin. Sitten eristeteollisuus totesi, että totta kai vaihtoehtona pitää olla myös eristemäärien reipas lisäys, jolloin ei tarvita monimutkaisia laskelmia. U-arvoihin esitettiin 22–41 prosentin kiristyksiä. Ympäristöministeriö hyväksyi molemmat vaihtoehdot TTY:n rakennusfysiikan asiantuntijoiden protesteista välittämättä. VTT totesi, että säästökeinot ovat riskittömiä, kunhan suunnitellaan ja rakennetaan hyvin.
Lehto ja Fira haastajiksi
Rakennusliikepuolella suurten haastajiksi on noussut useita keskisuuria yrityksiä. Kaksi on ollut erityisen äänekkäitä.
Firan toimitusjohtaja Jussi Aho ja hänen nuori tiiminsä on napannut uudet muotisanat, kuten allianssin ja ryhmärakennuttamisen tukemaan bisnesideaansa.
Kovin julkisuus tuli lupauksella kahden viikon putkiremontista. Siinä Firan rooli on vain aliurakoitsijoiden paimentaminen niin, että aliurakoitsijaketjuun ei jää turhaa luppoaikaa.
Rakennusliike Lehdolla on täysin päinvastainen strategia. Ostamisen sijaan se keskittyy oman osaamisensa laajentamiseen.
Lehto haluaa pitää rakentamisen talotekniikkaa ja teollisuutta myöten omissa näpeissään. Malli toimii erinomaisesti noususuhdanteessa, mutta on erittäin jäykkä, jos kysyntä sakkaa.
Uutta on, että Lehto lupaa siirtää ”talousohjatussa” rakentamisessaan taloudellisen hyödyn asunnon ostajalle tai putkiremontin tilaajalle.
Yliopistojen veto laskussa
Rakennusalan vetovoima teknillisissä yliopistoissa on vankassa laskusuunnassa. Hakuintoon ovat vaikuttaneet viime vuosien negatiiviset uutiset rakennusalan laskusta ja heikentyvästä työllisyystilanteesta. Signaalit paremmasta eivät vielä ole kääntäneet hakijamääriä kasvuun.
Rakennusalan järjestöt haluaisivat isommat sisäänottomäärät insinööri- ja mestarikoulutukseen ratkaisuna työvoimapulaan. Mahtaisiko hakijoita kuitenkaan riittää lisäpaikkoihin?
Betoniyhtiöt länteen
Tuoteteollisuus on kansainvälistynyt vauhdilla jo vuosia, ja tahti jatkui kuluvanakin vuonna. Kun Venäjä on tökkinyt viime vuodet, yritykset ovat hakeneet euroja muualta.
Pohjoismaista Ruotsi on osoittautunut hedelmälliseksi laajentumiskohteeksi. Esimerkiksi Lujabetonin ja YBT:n yhteisyritys Prefabmästarna Sverige kasvaa vuosi vuodelta ja aikoo napata entistä suuremman siivun länsinaapurimme kuumasta asuntorakentamisesta.
Joukkorahoitus nousussa
Joukkorahoituksen merkitys pk-yritysten rahoituksessa ja rakennushankkeiden rahoitusmuotona on kasvanut Suomessa, kun pankit ovat viime vuosina kiristäneet lainahanojaan. Väkilukuun suhteutettuna Suomen joukkolainamarkkinat ovat kooltaan Euroopan kärkipäätä. Joukkorahoitus turvaa hankkeiden läpiviennin, vapauttaa rakennuttajan omaa pääomaa ja mahdollistaa siten usean projektin toteutuksen samanaikaisesti. Lisäksi joukkorahoitus toimii yhtenä markkinointikeinona.
Kiinteistökaupan ennätys
Suomen kiinteistökaupan volyymi on nousemassa kaikkien aikojen ennätykseensä tänä vuonna. Kotimaiset sijoittajat ovat nyt selvänä enemmistönä, kun edellisen volyymipiikin aikaan ennen finanssikriisiä ulkomaalaiset vastasivat noin puolesta kaupan arvosta.
Asuntoportfolioiden rooli kiinteistökaupassa on kasvanut viime vuosina koko ajan, ja tänä vuonna ne ovatkin kohonneet jo suurimmaksi kiinteistökaupan sektoriksi ohi toimistojen. Merkille pantavaa on, että nyt myös ulkomaalaiset sijoittajat ovat kiinnostuneet asuntomarkkinoistamme.
Puu arkkitehtuurissa
Arkkitehtuurin uusimmat tulokkaat ovat kietoutuneet tavalla tai toisella puuhun. Mallintamisesta on tullut suunnittelussa oiva muotojen luomisen apuväline niin arkkitehdeille kuin rakennesuunnittelijoillekin. Muut suunnittelijat näyttävät oppineen vihdoin viimein allianssin tavat, sillä allianssimallien raskaudesta ei enää valiteta.
Valoa liikennekaaresta
Liikennekaaresta tuli yksi liikenne- ja viestintäministeriön taikasana. Siinä uusitaan liikennealan sääntelyä ja puretaan muun muassa taksilupien tiukkoja vaatimuksia.
Kirjoittajat: Auri Häkkinen, Hannu Lättilä, Merja Mannila, Seppo Mölsä
Tätä artikkelia on kommentoitu 3 kertaa
3 vastausta artikkeliin “Ilmiöitä nollaenergiasta liikennekaareen”
Moni toivoo että ’nolla’ -jotain olisi vain ilmiö.
Surkeinta meille veronmaksajille on että ’kärkihanke’ ja ’kaari -sitä’ ja ’kaari -tätä’ ovat Milttonin keksimiä termejä joiden sisältöä ei ymmärrä kukaan.
Miltton ei ole keksinyt nykyisen lainsäädännön perintökaarta, kauppakaarta, maakaarta, rakennuskaarta, ulosottokaarta jne., vaan kyseessä on hyvin perinteinen, keskiajalta juontava lakikäsite. Terminä ”kärkihanke” on harvinaisen kuvaava ja vieläpä suomenkielinenkin.