Talous Seppo Mölsä Yksi kommentti

Liito-oravavalitus kaatui Kalajoella – kurret eivät lomailleet hiekkarannalla

Korkein hallinto-oikeus otti 7.3.2017 kantaa liito-oravien takia tehtyyn valituksiin Kalajoen hiekkasärkkien lomarakennuskohteessa. Alueen reunalla mahdollisesti käyviä liito-oravia ei katsottu esteeksi rakentamiselle.

Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen tavoitteena oli osoittaa 64 lomarakennuspaikkaa olemassa oleville lomarakennuksille ja 150 uutta lomarakennuspaikkaa. Kaava-alue oli pinta-alaltaan noin 86 hehtaaria ja sijaitsi Kalajoen hiekkasärkillä siten, että se rajautui luoteessa Perämereen. Asemakaavalla ja asemakaavan muutoksella oli osoitettu loma-asumiseen tai matkailuun uudet korttelit 500 – 530 sekä loma-asumiseen olemassa olevat korttelit 121 – 126. Kaavahanketta varten oli tehty inventointeja liito-oravien reviireistä.

Vuonna 2012 ja 2013 tehdyissä inventoinneissa ei löytynyt havaintoja liito-oravista eikä niiden reviireistä tai ruokailupuista. Valittajat kuitenkin katsoivat, että alueella esiintyvää liito-oravaa ei ollut otettu riittävästi huomioon.

Valituksen mukaan rakennuspaikkojen toteuttaminen johtaisi liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkojen tuhoutumiseen ja heikentämiseen. Valittajat olivat tältä osin vedonneet kaavan hyväksymisen jälkeen tehtyyn uuteen liito-oravaselvitykseen. Valituksen kohde oli rajattu niin, että se koski vain osaa uusista kortteleista.

Arvioitaessa puheena olevan kaavaratkaisun lainmukaisuutta sen suhteen, onko liito-oravan mahdollinen esiintyminen alueella otettu riittävästi huomioon, on muun ohella otettava kantaa siihen, onko kaava ylipäätään toteuttavissa vai estyisikö rakentaminen merkittäviltä osin liito-oravan esiintymisen vuoksi. Perusteena sille, että valitusasian yhteydessä ei voisi vedota kaupunginvaltuuston päätöksen jälkeen tehtyyn uuteen liito-oravaselvitykseen, ei näin ollen voi olla yksinomaan se, että asemakaava ja asemakaavan muutos oli hyväksytty siihen nähden ristiriitaisen selvityksen perusteella. Asiassa ei ollut esitetty muutakaan perustetta, jonka nojalla uutta selvitystä ei olisi tullut ottaa huomioon.

Koska muutoksenhaku oli rajattu koskemaan vain osaa uusia kortteleita, kaavaratkaisun lainmukaisuutta oli vastaavasti tarkasteltava vain näiden alueiden osalta.

Korkein hallinto-oikeus totesi, että kielto hävittää ja heikentää liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkoja oli voimassa suoraan lain nojalla ja se tuli sovellettavaksi myönnettäessä alueelle rakennus- tai muita lupia. Uudessa liito-oravaselvityksessä havaittu liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikka sijaitsi uuden korttelialueen reunalla tai mahdollisesti sen ulkopuolella, minkä lisäksi liito-oravan liikkumismahdollisuudet oli kaavassa turvattu korttelialueita ympäröivillä VR-alueilla. Kaavassa osoitettu rakentaminen valituksessa tarkoitettujen uusien korttelialueiden osalta oli siten ennalta arvioiden sijoitettavissa siten, ettei luonnonsuojelulain 49 §:n 1 momentissa säädettyä liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittämis- ja heikentämiskieltoa rikota. Asemakaavaa ei edellä lausuttu huomioon ottaen ollut pidettävä valituksen kohteena olevilta osiltaan lainvastaisena.

Myös Pohjois-Suomen hallinto-oikeus oli hylännyt valitukset.

Keskustelu artikkelista: 1 kommentti

  • Protect till you die

    Hesari juuri kirjoitti että näitä vilisee ESpoossa ja että eivät pelkää ihmisiä. Kovin mielelläni haluaisin liito-oravan nähdä livenä….missä ?

    Vastaa

Vastaa

Rakennuslehden pääuutisia