Rakennustuote HS / Teemu Luukka 5 kommenttia

Puukerrostalojen huikea suosio maailmalla tuo mammonaa Stora Ensolle

Ruotsissa ja Norjassa rakennetaan huomattavasti enemmän puukerrostaloja kuin Suomessa. Suomessa puupinnat pitää edelleen peittää kipsilevyillä kerrostalojen sisätiloissa.

Puurakentamisen buumi jatkuu maailmalla kiivaana. Esimerkiksi Lontoossa puukerrostaloja rakennetaan enemmän kuin koskaan.

Uusin todiste asuntorakentamisen muutoksesta tuli tiistaina, kun metsäjätti Stora Enso ilmoitti investoivansa kymmeniä miljoonia euroja clt-massiivipuuelementteihin, joilla voi korvata betonielementtejä. Rakentamisbuumin syynä on juuri clt-elementtien kehittyminen ja suosio.

Stora Enso on jo entuudestaan maailman suurin clt-elementtien valmistaja, mutta Suomessa päämajaansa pitävä yhtiö ei valmista yhtään levyä clt:tä Suomessa.

Uusi tuotantolinja rakennetaan Gruvön sahan yhteyteen Ruotsiin, jossa kerrostalojen puurakentaminen on huomattavasti yleisempää kuin Suomessa. Rahaa yhtiö investoi linjaan 45 miljoonaa euroa. Tehtaan liikevaihto tulee olemaan 50 miljoonaa euroa. Työpaikkoja se tuo noin 60.

Suomessa on perinteisesti rakennettu puusta omakotitaloja mutta ei kerrostaloja. Esimerkiksi Yhdysvalloissa, Kanadassa ja useissa Euroopan maissa puusta on pitkään rakennettu paljon puutaloja.

Yleensä talot ovat noin kymmenkerroksisia, mutta Lontoon keskustaan suunnitellaan jo 300 metriä korkeaa puista pilvenpiirtäjää.

Suomen lainsäätäjät ja viranomaiset ovat tehokkaasti estäneet puurakentamista. Kesti pitkään, ennen kuin Suomessa edes sai rakentaa yli kaksikerroksisia puurakennuksia. Vasta vuonna 2011 laki salli korkeintaan kahdeksankerroksiset puutalot ja erikoisluvalla korkeammat.

Ensi vuonna Suomessa mahdollisesti väljennetään sääntöjä niin, että kerrostalojen puupintoja ei välttämättä tarvitse peittää kipsilevyillä.

Stora Enson Wood Products -divisioonan johtaja Jari Suominen sanoo investoinnin menneen Ruotsiin pitkälti sen takia, että se on kohdistettu vahvasti kasvaville Norjan ja Ruotsin markkinoille. Hänen mukaansa kyse ei ollut Suomen ja Ruotsin maaottelusta.

Clt-levyjen suurimmat markkinat Euroopassa ovat muun muassa Saksassa, Itävallassa, Sveitsissä, Ranskassa ja Britanniassa. Näissä maissa rakennetaan puusta paljon sekä kerrostaloja että julkisia tiloja.

Keskeinen syy suosioon on se, että puu on kierrätettävä ja hiilidioksidia sitova materiaali.

”Suomen markkinat eivät ole yhtä iso kuin Ruotsin ja Norjan. Ruotsista on myös hyvät yhteydet Britanniaan, joka on meille tärkeä alue”, Suominen sanoo.

Suomessakin rakentamisessa puhutaan isoista kasvuprosenteista, mutta lähtötaso on niin alhainen, että tuotanto jää kauas Keski-Euroopan maista sekä Norjasta ja Ruotsista.

Suominen puhuu suomalaisesta ”vyö ja henkselit -asenteesta”: viranomaiset vaativat sekä palojärjestelmän että kipsilevyn turvaamaan puurakentamisen paloturvallisuuden. Muualla uskotaan, että housut pysyvät ylhäällä yhdelläkin keinolla.

”Elementtien lähtöhinta on jonkin verran korkeampi kuin betonin, mutta hinta tasoittuu, kun otetaan huomioon rakentamisajan kustannukset. Lisäksi tulee ekologisuus”, Suominen sanoo.

Tähän mennessä Stora Enson clt-tuotanto on keskittynyt Itävaltaan, jossa yhtiö valmistaa elementtejä 150 000 kuutiometriä. Yhtiön clt-tuotanto kasvaa yli 65 prosenttia.

Muun muassa Luontokeskus Haltiassa käytetty clt-puuelementit on valmistettu Stora Enson tehtailla itävaltalaisesta puusta.

Varkaudessa Stora Enso valmistaa viiluista tehtyjä lvl-levyjä, joita käytetään rakennuselementteinä kuten clt:täkin. Ulkonäöltään se on kuitenkin erilainen kuin massiivipuinen clt-elementti.

Suomisella on vankka usko, että puurakentaminen kasvaa.

”Aiomme olla vahvasti mukana myös kehittämässä puurakentamista. Uusista investoinneista ei kuitenkaan ole vielä päätöksiä.”

Kasvuun uskoo myös rakennusopin professori Markku Karjalainen Tampereen teknillisestä yliopistosta. Suomessa nousee todennäköisesti ensi vuonna enemmän puukerrostaloja kuin niitä on valmiina.

Karjalaisen mukaan taloja on nyt valmiina 53 ja niissä on noin 1 300 asukasta. Karjalainen on tehnyt selvityksen yhdeksässä puutalossa asuvien viihtyvyydestä.

”Tämän perusteella näyttää, että asukkaat ovat kovasti tykästyneet puurakentamiseen. Puupintoja toivotaan lisää etenkin sisä- ja ulkopintoihin.”

Karjalainen sanoo, että palosuojajärjestelmällä varustettu puutalo on paloturvallisempi kuin betonitalo. Massiivipuuelementti ei esimerkiksi pala samalla tavalla kuin lauta vaan hiiltyy pinnalta.

”Yleensä taloissa palavat sisustusmateriaalit ja huonekalut. Puutaloissa näitä suojelemassa on spinklerit, joita betonitaloissa ei välttämättä ole”, Karjalainen kertoo.

”Puurakentaminen lisääntyy, jos rakennusyhtiöt alkavat 60 vuoden betonirakentamisen jälkeen tarjota myös puutaloja ja tulee lisää hyviä esimerkkejä.”

Suomessa clt-levyjä valmistavat ainakin Crosslamin Kuhmossa ja CLT Finland Alajärvellä. Myös kauhajokelainen City-Plant on aloittamassa tuotantoa.

Keskustelu artikkelista: 5 kommenttia

  • Onnea puukerrostaloille. Asuntojen ostajat ratkaisevat puukerrostalojen kohtalon, ei tätä asiaa pysty vuokratalojen tuottajat ratkaisemaan.

    Vastaa
  • No sittenhän Stora Ensolla menee hyvin. Ja ehkä vielä jostain päin löytyy puuta myös rakentamiseen, Suomessahan viedään jo tikutkin puunjalostustehtaisiin, Pirkanmaallakin näytään hakkaavan aivan pikku puuta. Valtavat avohakkuut, puut viedään Jämsänkoskelle.

    Vastaa
  • Onkohan artikkeliin tehty faktojen tarkistus?

    Vastaa
  • Mistäköhän moinen tieto Ruotsin ja Norjan valtavasta puukerrostalomarkkinasta? Itse olen kuullut, että Ruotsissa markkina on hyvin pieni viime vuosina.
    Virosta viedään Norjaan paljon puisia pientaloja, tässä olisi Suomellekin potentiaalia, jos laatu ja hinta riittävän kilpailukykyinen.

    Vastaa
  • Lapsellinenoptimisti

    Ei ole ihme, että puurakentaminen taapertaa mestarien okt-työmailla täällä, kun puurakentamista opettavat betoniin erikoistuneet DI:t, tämä takaa sen, että opetus on puualan kannalta täysin tyhjänpäiväinen sivuaine, missä voi olla jotain vetokokeita, mutta teoriapakkopulla käydään samaan tapaan kuin teräksellä, mikä on puukonstruktion kannalta ajan haaskausta, koska se on liian epätarkkaa. Puuta on laskettava FEMillä, koska se toimii kotelorakenteina, lisäksi täällä ei ole oikein tajuttu, että puun muokkaaminen tehdasoloissa on huomattavasti miellyttävämpää ja ekologisempaa kuin teräksen. Pelletin voi jättää venäläisille.

    Vastaa

Vastaa

Rakennuslehden pääuutisia