Kokeile kuukausi maksutta

Pohjoisen yritykset hermostuivat kuljetustuen poistosta

Pohjois-Suomen tuoteteollisuusyritykset ovat harmissaan hallituksen kaavailusta lopettaa alueellinen kuljetustuki. Yritykset kokevat tuen välttämättömäksi, jotta ne voivat kilpailla eteläsuomalaisten yritysten kanssa.

Kuva: Juha Sarkkinen

Kuljetustuki on tarkoitettu harvaan asutuilla alueilla toimivien pk-yritysten tuotteiden kuljetukseen. Hallitus määräsi asetuksella tuesta vuosille 2014–2017, mutta yritykset toivoivat jatkoa viiden miljoonan euron vuosittaiselle potille. Valtiovarainministeriön ensi vuoden budjettiesityksessä kuljetustuki ei enää ole mukana.

Kuhmolaisen sahatavarayritys Kuhmon toimitusjohtaja Tommi Ruha pitää esitystä kuljetustuen lakkauttamisesta huonona teollisuuspolitiikkana.

”Jos tuki poistuu, hallitukselta tulee sellainen viesti, ettei syrjäseuduilla tarvita teollisuutta. Meistä kuljetustuki on ollut korvaus siitä, että maksamme valtion määräämää polttonesteveroa neljä miljoonaa euroa vuosittain”, Ruha huomauttaa.

”Valtiolle viisi miljoonaa euroa on vain pieni pisara meressä. Toivottavasti tuki vielä saadaan budjettiin.”

Ruhan mukaan kuljetustuki on yksi edellytys sille, että yritys pystyy toimimaan. Hän epäileekin, että saha laulaa Kuhmossa vähemmän ensi vuonna, jos tuki poistuu.

”Kaupankäynti hiipuu”

Vaalassa pääpaikkaansa pitävä elementtivalmistaja VB-Betoni vie tuotteitaan Tampereen, Turun ja Helsingin alueelle. Toimitusjohtaja Pauli Sutinen harmittelee kuljetustuen loppumista.

”Se on meille huono asia. Tuen avulla olemme saaneet laajennettua markkina- aluettamme Keski- ja Etelä-Suomeen. Jos tuki loppuu, kaupankäynti sinne hiipuu ellei romahda kokonaan.”

Sutisen mukaan kuljetustuki on ollut yritykselle merkittävä, koska se on tasoittanut kilpailutilannetta Etelä-Suomessa toimivien ja sinne tuotteitaan vievien yritysten välillä.

”Tuki ei ole vaikeuttanut kilpailua”

Ylitorniolaisen elementtivalmistaja YBT:n toimitusjohtaja Juha Alapuranen kuvaa tilannetta katastrofiksi. Hän on huolissaan pohjoisen työpaikkojen puolesta.

Kuljetustuki on Alapurasen mukaan ollut YBT:lle kohtalaisen merkittävä. Hän muistuttaa myös, että tuen loppuminen koskettaa pelkästään Lapin läänissä 37 yritystä.

”Tuki on helpottanut pitkien etäisyyksien liiketoimintaa, ei se ole vaikeuttanut kilpailua. Se mahdollistaa tuotannollisen toiminnan myös syrjäseutualueilla.”

Alapuranen huomauttaa, että Ruotsissa maksetaan kuljetustukea vuosittain yli 10 kertaa Suomea enemmän.

”Siellä syrjäseutualueet pidetään asuttuna maksamalla yli 400 kilometrin kuljetuksille 40 prosentin tuki. Suomessa tuki on ollut 10 prosenttia samalle matkalle.”

Tätä artikkelia on kommentoitu 6 kertaa

6 vastausta artikkeliin “Pohjoisen yritykset hermostuivat kuljetustuen poistosta”

  1. Tuet, kun summataan yhteen, niin kilpailu vääristyy todella merkittävästi. Lap-Wall Oy sai tuke viime vuonna 1,85 miljoona euroa puuseinäelementtien tekemiseen, joka on hyvin alkukantaista tuotantoa. Kaikki tuet pois ja markkinaehdoilla mennään.

    1. Alkukantaista tuotantoa??? Halooo!!! On siinä saanut LapPWallilla hioa toimintaa, että se on raiteilleen saatu. Tuotanto on mietitty tarkkaan ja investoitu tekniikkaan. Logistinen palapeli on ihan eri luokkaa kuin kehäkolmosen kupeessa. Tukea ei kukaan saa elementtien tekemiseen vaan tuki maksetaan kuljetuslaskuista puolen vuoden päästä 10%. Kuljetuslaskuissa taitaa polttoaineverojen osuus olla reilusti yli 10%.

      1. On helppo automatisoida tuotantoa, kun investoinnit maksetaan verorahoista. Lap-wall ei ole sen nerokkaampi toimija kuin muut alan toimijat, mutta heidän kyky investoida on toisella tasolla johtuen tuista, joita ne nostavat bulkkituotannon pyörittämiseen. Tuet pitäisi periä takaisin korkojen kera, niin tasoittuisi kilpailu puuelementeissäkin.

  2. Tuet vääristävät kilpailua.
    Jos katsoo betonielementin kustannusrakennetta, on varsin selvää, että hyvin iso osa tuotteen hinnasta menee rahtiin.
    Näin ollen on täyttä valetta tai tyhmyyttä jos ei usko tukien vääristävän kilpailua.

    Suurin kysymys on, millä pohjoisen tehtaan oikeuttavat tuen toiminnalleen? Tähän haluaisin vastauksen.
    Miksi Pohjoisen tehtaiden pitäisi toimittaa Etelään, jos se ei kerran ole millään tavalla kustannuksien valossa järkevää.

    Lisäksi pohjolan toimijat osaavat kyllä heruttaa maksimituet muutamilla kikkakolmosilla kustannuslaskennassa.

  3. Linjaukset kulkevat vuonna 2014 esitetyn YLE:n Spotlight – Maaseudun viimeiset hengenvedot ohjelman mukaisesti.

    Silloin vielä tutkijana toiminut ja guruksi nostettu Juhana Vartiainen vastasi ohjelmassa toimittajan esittämään kysymykseen: Kuinka esimerkiksi metsä- ja puuteollisuutta voidaan hoitaa Kehä 3:n sisäpuolelta? Vartianen vastasi kysymykseen: No rekka-autot vain hakee ne puut sieltä metsästä.

    Tarkoitus on ilmeisesti ajaa kaikki toimintaedellytykset mahdollisimman heikoikisi kasvukeskusten ulkopuolella.

  4. 5 miljoonaa ei ole mitään valtion budjetissa, mutta syrjä-alueiden yrityksille pitää antaa lisää keppiä. Kaikki toiminta vaan Helsinkiin, niin saadaan aikaan valtavat asuntojen hinnat ja etanavauhtia kulkeva liikenne.

Vastaa käyttäjälle Nalle Peruuta vastaus

Viimeisimmät näkökulmat