Talotekniikka Kiinteistöt Talous Uutiset Johanna Aatsalo 2 kommenttia

Suomalaisyrityksen kehittämät mikrobit käyvät putkitukosten kimppuun

Vuonna 2010 rakennetun espoolaisen As.oy Kokkovuoren viemäreissä on meneillään mikrobien pilottihanke. Suomalaisyrityksen kasvattamat viisi eri mikrobilajia syövät rasvaa, proteiineja, tärkkelystä, selluloosaa ja rikkisulfaattia.

Protect Pipen perustaja Klas Alfthan säätää espoolaisen taloyhtiön mikrobiliuospumpun virtaukset kohdalleen.

Pilottihankkeena toteutettavan operaation tarkoitus on torjua putkitukokset ja viemärinhajua sekä putkiston haurastumista aiheuttavan rikkivetykaasun muodostuminen.

Uudehkossa, eläkeyhtiö Varman omistamassa asuinkerrostalossa on kärsitty pitkään asumismukavuutta vähentävästä viemärinhajusta. Putkiston kuvauksen perusteella komposiittiputkesta tehdyt pystynousut olivat yllättävän huonossa kunnossa, mutta eniten orgaanisia aineita oli kerääntynyt runkoviemärin mutkien jälkeisille alueille.

Putkien pinnoille kerääntyneet ainekset ovat peräisin astianpesukoneista, tiskialtaista, lavuaareista, suihkun ja saunan lattiakaivoista sekä pyykinpesukoneista.

Vuonna 2010 rakennetun kohteen lisäksi samassa asunto-osakeyhtiössä on neljä vanhempaa asuinrakennusta, jotka ovat myös mukana projektissa.

Kolmen kuukauden pilotti

Kokkovuoren kerrostalojen putkiin syötetään kolme kuukautta suomalaisen ProtectPipen kehittämää vesipohjaista mikrobiliuosta. Rakennuksiin asennettiin yhteensä kuusi automaattista pumppua, jotka pumppaavat mikrobiliuosta viemäreiden pystynousujen tuuletusputkiin.

”Liuoksen sisältämät elävät bakteerit kulkeutuvat putkiston kertymäkohtiin ja ’syövät’ jätteen muuntaen sen vedeksi ja hiilidioksidiksi. Samalla mikrobiliuos estää haitallisia kaasuja, kuten esimerkiksi rikkivetyä, muodostumasta ja poistaa viemäriputkiston hajut, hyönteiset ja putkitukokset. Banaanikärpäsetkään eivät tämän jälkeen enää vaivaa, sillä viemärit ovat niille hyviä lisääntymispaikkoja”, ProtectPipen perustaja Klas Alfthan kertoo.

Mikrobit alkavat töihin heti päästessään putkistoon. Sitä ennen ne ovat käyttäneet ravinnokseen mikrobiliuoksen sisältämiä sokereita. Automaattipumppu on ajastettu pumppaamaan liuosta silloin, kun viemäreiden käyttö on vähäisintä.

”Mikrobit lisääntyvät viemäreissä ja jatkavat aikanaan matkaansa aina vedenpuhdistamoille saakka. Menetelmällä tuomme kiinteistöille vedenpuhdistamoilla tapahtuvan biologisen vedenpuhdistuksen.”

Bakteerit pysyvät hengissä 5–60 asteessa, ja ne kasvatetaan ProtectPipen omalla tuotantolaitoksella.

Putkitukosten kultasuoni

Viime vuonna toimintansa aloittanut ProtectPipe tuottaa ympäristöystävällistä viemärinhoitoliuosta, jonka se on kehittänyt yhdessä Helsingin yliopiston mikrobiologien kanssa. Liuoksen bakteerit kestävät vaativat olot sekä suuret lämpötilojen ja pH-arvojen muutokset.

Yhtiö on jo saanut myydyksi tuotettaan esimerkiksi Dubaihin. Suomalaismikrobien avulla torjutaan aavikolle perustettujen golfkenttien lammikoiden hajuhaittoja. Kentiltä lampiin valuneet kasviravinteet alkavat paahtavassa helteessä tuoksua nopeasti karmivalta.

”Tähtäimessämme ovat myös alueen pilvenpiirtäjät, sillä niiden putkistoja on hankala puhdistaa esimerkiksi painepesuilla rakennusten korkeuden vuoksi. Meille sata kerrosta ei ole mikään ongelma, sillä orgaaninen jäte on samaa ympäri maailman ja ongelma on universaali”, yhtiön perustaja Klas Alfthan sanoo.

Esimerkiksi Espoon pilottikohteessa kolme kuukautta kestävän putkien tehopuhdistuksen hinta on noin 2 000 euroa rakennusta kohden. Sen jälkeen voidaan siirtyä ylläpitävään mikrobisyöttöön, ja hinta on kohteesta riippuen noin 1–2 euroa neliöltä.

Keskustelu artikkelista: 2 kommenttia

  • Tilasimme tuotetta omakotitalomme saunatilan hajujen takia. Kaikki hajut hävisivät ensimmäisen viikon aikana ja putket vaikuttaisivat vetävän paremmin.

    Vastaa
  • Nämä eliksiirikauppiaiden ämpäreistään kaatamat mömmöt ja menetelmät eivät ainakaan lämmityskierroissa ole saaneet mitään todellista parannusta aikaan. Eivät kunnossa ja täynnä olevat vesilukot muutenkaan päästä hajuja.

    Vastaa

Vastaa

Rakennuslehden pääuutisia