Korjausrakentaminen Uutiset Noona Bäckgren / HS 4 kommenttia

Taloyhtiö vaatii jättikorvauksia vuokralaiselta – kosteusvaurio­riita alkoi kaatuneesta pastakattilasta

Mies kaatoi pastakattilan lattialle Helsingin Punavuoressa, jonka seurauksena alkoi riita, jossa taloyhtiö vaatii mieheltä 30 000 euron korvauksia.

Kosteutta mitataan parketin alla olevasta betonilattiasta. Kuva ei ole artikkelissa kerrostusta asunnosta. Kuva: Jussi Helttunen / Lehtikuva

Asunto-osakeyhtiön vastuulla on lain mukaan selvittää mahdollisen kosteusvaurion olemassaolo. Punavuorelainen taloyhtiö vaatii vuokralla asuneelta helsinkiläismieheltä käräjäoikeudessa korvauksia huoneistossa olleen laajan kosteusvaurion korjaamisesta.

Tilanne sai alkunsa huoneiston lattialle tippuneesta pastan keitinvedestä, josta vuokralainen ilmoitti itse taloyhtiölle. Kosteusvauriotutkimuksissa selvitettiin, että lähes koko huoneiston laajuinen kosteusvaurio ei voi johtua lattialle pudonneesta pastan keitinvedestä.

Taloyhtiö on nostanut miestä vastaan kanteen, jossa se vaatii miestä korvaamaan taloyhtiön vastuulle kuuluneita kuivatus- ja korjauskustannuksia sekä oikeudenkäyntikulut. Vaadittu summa on noin 30 000 euroa.

Helsingin käräjäoikeuteen toimitetussa haastehakemuksessa kerrotaan, että vastaaja eli helsinkiläinen mies on asunut taloyhtiön osakkeenomistajan vuokralaisena Helsingin Punavuoressa vuodesta 2010 vuoteen 2015.

Vahingossa löydetty

Huoneistossa havaittiin joulukuussa 2015 vesivahinko. Vesivahinko kävi ilmi miehen itsensä ilmoitettua taloyhtiölle, että pastan keitinvesi oli kaatunut lattialle.

Huoneistossa tehdyissä tutkimuksissa ja purkutöiden yhteydessä kävi kuitenkin ilmi, että kastunut alue ulottuu käytännössä koko keittiön, eteisen ja laajalti myös olohuoneen alueelle. Kosteutta löytyi lattian lisäksi myös seinien alaosista ja kiintokalusteiden rungoista ja sokkeleista.

Lisäksi tutkimuksissa havaittiin muitakin ongelmia, kuten keittiön allaskaapin vuotava hajulukko.

Huoneistossa haasteen mukaan tehtyjen tutkimusten perusteella on selvää, että huoneiston laajat kosteusvauriot eivät ole aiheutunut pastakattilan keitinvedestä. Tämän lisäksi on epätodennäköistä, että kosteusvaurio olisi aiheutunut kaatuneesta pastakattilasta ja keittiön allaskaappiin hajulukosta valuneesta vedestä.

Koska tutkimuksissa viemäri- ja lämmitysputkista ei löytynyt ongelmaa, on todennäköistä, että kosteusvaurion aiheuttaja on kylpyhuoneesta muualle asuntoon päätynyt vesi.

Haasteen mukaan ainut mahdollinen syy kosteusvauriolle on veden pääsy rakenteisiin huoneiston kuivatilojen kautta. Taloyhtiön mukaan on todennäköistä, että vettä on tulvinut kylpyhuoneesta muualle asuntoon vastaajan siellä asuessa ja ainut mahdollisuus kosteusvauriolle on vastaajan toiminta huoneistossa.

Haasteessa kerrotaan, että taloyhtiö on teettänyt sen vastuulle kuuluvien rakenteiden korjauksen ja kuivauksen. Kulut ovat olleet noin 17 000 euroa.

Haasteessaan taloyhtiö vaatii, että vastaaja eli vuokralla huoneistossa asunut helsinkiläismies maksaa korjaus- ja kuivauskulut viivästyskorkoineen. Lisäksi taloyhtiö vaatii vastaajaa maksamaan aiheutuneet 13 200 euron oikeudenkäyntikulut.

Vuokralainen kiistää

Käräjäoikeuden haastehakemukseen lähetetyssä vastauksessa vastaaja vaatii taloyhtiön kanteen hylkäämistä kokonaisuudessaan ja velvoittaa taloyhtiön maksamaan oikeudenkäyntikulut.

Vastauksessa todetaan, että kosteusvaurion korjaus- ja kuivaamiskulut kuuluvat taloyhtiön vastuulle. Tästä huolimatta taloyhtiö on nostanut kanteen, jossa se vaatii vastaajaa maksamaan korjauskulut.

Lisäksi vastaajan eli helsinkiläismiehen mukaan kylpyhuoneen ja eteistilan välistä kynnysrakennetta ei ole tehty nykysäädösten mukaan. Tämän vuoksi kosteus on voinut päästä kynnysrakenteen läpi normaalissa käytössä myös aikaisempien vuokralaisten aikana.

Myös todisteena olevan padotustutkimusraportin mukaan kynnysrakenne on mahdollisesti rakennettu aikana, jolloin nykyiset ohjeet kynnysrakenteen vedeneristyksestä eivät olleet vielä voimassa.

Vastauksessa nostetaan esiin, että taloyhtiö ei pysty haasteessaan tarkalleen osoittamaan, mikä kosteusvaurion on aiheuttanut. Taloyhtiö spekuloi haastehakemuksessaan sillä, että kosteusvaurio johtuisi vastaajan aiheuttamasta kylpyhuoneen veden tulvimisesta, mutta ei esitä asialle todisteita. Vastauksen mukaan taloyhtiö ei edes väitä, että kosteusvaurio olisi aiheutunut vastaajan huolimattomuudesta.

Vastaajan mukaan hän ei tiedä, mistä kosteusvaurio on aiheutunut. Vesi ei ole hänen asumisensa aikana tulvinut kylpyhuoneesta muualle asuntoon. Vastaajan mukaan on siis mahdollista, että kosteusvaurion on aiheuttanut aiempi vuokralainen toiminnallaan.

Vastaaja huomauttaa, että mikäli kylpyhuoneen vesi olisi tulvinut asuntoon, lattiassa näkyisi tästä varmasti jälkiä. Näin ei kuitenkaan ole, vaan lattiassa näkyy vain pientä kupruilua siinä kohdassa, mihin pastavesi kaatui.

Vuokranantaja on myös lähettänyt vastaajalle kirjeen, jossa todetaan, että taloyhtiöllä on kunnossapitovastuu kosteusvaurion kustannuksista.

Vihjailevat yllätyskeskustelut

Vastaajan mukaan hänet kutsuttiin yllättäen keskusteluihin vuokrantantajan ja taloyhtiön kanssa toukokuussa 2015 eli noin puoli vuotta siitä, kun hän oli ilmoittanut pastakattilan kaatumisesta ja kosteusvaurio oli huomattu. Tätä ennen taloyhtiö ei ollut ollut vastaajaan hänen mukaansa minkäänlaisessa yhteydessä asiaan liittyen.

Tapaamisessa taloyhtiö vastaajan mukaan vihjaili, että vastaaja olisi nukahtanut suihkuun ja näin aiheuttanut kosteusvaurion. Taloyhtiö myös kehotti vastaajaa olemaan yhteydessä vakuutusyhtiöönsä.

Vastaajan mukaan taloyhtiö kehotti häntä kertomaan vakuutusyhtiölle, että hän on aiheuttanut kosteusvaurion.

Vastaajan mukaan vaikutti vahvasti siltä, että taloyhtiö halusi tehdä hänestä maksumiehen, koska taloyhtiö ei ollut saanut vuokranantajaa maksamaan korjauskuluja. Vastaajan mukaan taloyhtiö on toimittanut hänelle kuivaamiseen ja korjauksiin liittyviä laskuja loppusyksystä 2016. Taloyhtiö ei kuitenkaan vastaajan mukaan ole laskuissa eritellyt, mitä kyseiset laskut ovat koskeneet.

Taloyhtiö myös toimitti noin 17 000 euron vahingonkorvausvaatimuskirjeen vastaajan asiamiehelle yllättäen maaliskuussa 2017. Tätä edelsi vastaajan mukaan sähköpostikirjeenvaihto, jossa vastaaja toisti, ettei hän tiedä mistä kosteusvaurio on aiheutunut eikä hän ole huolimattomuudellaan aiheuttanut kosteusvauriota.

Vanha rakenne?

Vastaaja teetti tilanteen vuoksi asiantuntijalausunnon kosteusvaurion mahdollisista syistä syyskuussa 2017. Lausunnossa todetaan, että kosteusvaurion todennäköinen aiheuttaja on pesuhuoneen puutteellisesti tehdyn kynnysrakenteen kautta huoneistoon päässyt kosteus tai vesi.

Lausunnon mukaan on mahdollista, että kosteutta tai vettä on voinut päästä rakenteisiin pidemmän ajan kuluessa pesuhuoneen normaalissa käytössä.

Asunto-osakkeessa asuvan kosteusvauriota epäilevän asukkaan tulee ottaa ensimmäisenä yhteyttä taloyhtiöön. Vuokralla asuvan tulee pyytää asunto-osakkeen omistajaa ilmoittamaan epäilystään taloyhtiölle. Asunto-osakeyhtiön vastuulla on selvittää mahdollisen vaurion olemassaolo ja korjata se.

Asunto-osakeyhtiölain mukaan taloyhtiö vastaa kylpyhuoneen rakenteista, eristeistä ja perusjärjestelmistä, kuten viemäristä, putkista, hanoista ja wc-istuimesta. Osakkaan vastuulla ovat pintamateriaalit, kuten laatat, laattasaumat, kalusteet ja bideesuihku.

Taloyhtiön ei ole pakko osallistua vedeneristeen uusimisesta aiheutuviin kustannuksiin. Yhtiön tulee kuitenkin ottaa remontti kustannuksineen vastuulleen, jos rakenteissa ilmenee kosteutta tai muita vikoja.

Mikäli vuokralainen on huolimattomuudellaan tai tahallisesti aiheuttanut korjausta vaativan vahingon, voi kunnossapitovastuussa oleva eli taloyhtiö ja osakas periä korvauksen vahingosta.

Tekemättömyys voi olla langettavaa

Korkein oikeus linjasi keväällä 2016 annetussa ennakkopäätöksessään, että asunnon vuokralle antanut osakkeenomistaja ei ollut velvollinen korvaamaan vuokralaisen menettelystä taloyhtiölle aiheutunutta vahinkoa. Kyseisessä tapauksessa vuokralainen oli alkoholin vaikutuksen alaisena sammunut suihkuun osittain lattiakaivon päälle.

Kosteusvaurion kehittymisen taustalla ei aina ole virheellinen tekeminen, vaan joskus kyse voi olla myös tekemättömyydestä. Tekemättömyyskin voi johtaa oikeudellisiin seuraamuksiin.

Asunto-osakkeen omistaja voi esimerkiksi joutua osin tai kokonaan itse korvausvastuuseen kosteusvauriosta, jos hän laiminlyö asunto-osakeyhtiölain mukaisen velvollisuutensa ilmoittaa huoneistonsa viasta taloyhtiölle.

Tässä jutussa käsiteltiin käräjäoikeuteen toimitettuja haastetta ja vastausta. Asia odottaa käsittelyä ja päätöstä Helsingin käräjäoikeudessa.

Keskustelu artikkelista: 4 kommenttia

  • Kyllä nyt on taloyhtiö todella heikoilla…

    Vastaa
  • Korkeinhankkija

    Tässä nyt on ainakin kyse todellisesta vahingosta, eikä kuvitellusta.

    Vastaa
  • Mitenköhän on mitattu ja kenen toimesta? Omien kokemuksin mukaan kun parketissa näkyy kosteusjäljet herkästi. Luulisin että jos kylppärin kynnyksen kautta olisi vettä tullut niin olisi parketti rakoilut ja mustunut ensimäisestä kerrasta. Jos siellä olisi ollut vettä puolivuosikymmentä mitattavaksi asti, niin parketti olisi ollut silmin nähden hajalla jo vuosia.
    Haiskahtaa siltä että taloyhtiössä on vain päätetty laittaa rakennusvirheelle joku maksumieheksi?

    Vastaa
  • Millä vuokralainen olisi huomannut veden valumisen kuiviin tiloihin, jos parketissa ei näkynyt mitään vikaa pl. pastakattilan kaatumispaikassa?

    Vastaa

Vastaa

Rakennuslehden pääuutisia