Kokeile kuukausi maksutta

Painovoimainen ilmanvaihto sai uuden suunnitteluohjeen – sen pitää toimia ilman ikkunoiden avaamista

Painovoimaiselle ilmanvaihdolle on juuri valmistunut suunnitteluopas, joka koskee uusia omakoti-, rivi- ja luhtitaloja.

Ikkunatuuletuksen rooli oli suurin kiistakapula uuden suunnitteluohjeen valmistelussa. Kuva: Liisa Takala / HS

Suomen Kulttuurirahaston ja ympäristöministeriön rahoittaman ohjeen työ- sekä ohjausryhmä ovat olleet erimielisiä ohjeen sisällöstä.

Erimielisyyttä on siitäkin, onko ohje ylipäätään saavuttamassa tavoitteensa.

”Ohjeen tekeminen on ollut hyvin hankala prosessi”, arkkitehti Kimmo Lylykangas kertoo.

”Kenttä on siten jakautunut, että monet arkkitehdit ja korjausrakentajat pitävät painovoimaista ilmanvaihtoa kelpo ratkaisuna ja uudisrakennusten ilmanvaihtosuunnittelijat pääosin eivät pidä sitä toimivana.”

Suunnitteluohjeen työryhmän jäseniä olivat Lylykankaan lisäksi lvi-tekniikan diplomi-insinöörit Leino Kuuluvainen, Ben-Roger Lindberg sekä Jukka Sainio. Muut jäsenet olivat Equa Simulation Suomen toimitusjohtaja, tekniikan lisensiaatti Mika Vuolle sekä Livadyn arkkitehti Juulia Mikkola.

Ohjausryhmässä oli puolestaan mukana RKP:n kansanedustaja ja arkkitehti Anders Adlercreutz, jäseniä Senaatista, Alvar Aalto -säätiöstä, Museovirastosta, Rakennustarkastusyhdistyksestä ja Rakennustietosäätiöstä. Aluksi mukana olleet Talotekniikkateollisuus sekä pääkaupunkiseudun rakennusvalvontojen edustajat jäivät valmistelusta pois, osittain näkemyserojen takia.

Ikkunatuuletus kuumentaa tunteita

Kiistaa tuli eritoten siitä, miten painovoimaisen ilmanvaihdon tarvitsemaa paine-eroa tulisi kesäisin kasvattaa.

Koska sopua parhaista tavoista ei syntynyt, päätti työryhmä esittää ohjeessa ne kaikki.

Enemmistö ohjausryhmän jäseninä toimivista ympäristöministeriön virkamiehistä ei kuitenkaan suostunut mahdollisuuteen, jossa ikkunoiden avaaminen voisi olla suunniteltu osa ilmanvaihtojärjestelmää.

”Ohjeen tekeminen on ollut hyvin hankala prosessi.”

Toisin sanoen painovoimaisen ilmanvaihdon pitää ohjeen mukaan toimia kaikissa sääolosuhteissa ilman ikkunoiden avaamista.

”Päinvastoin kuin ryhmä asiantuntijoita olisi halunnut esittää, ministeriö on halunnut sulkea ikkuna-avusteisuuden pois suunnitteluohjeesta. Tätä ei voi johtaa laista tai asetuksista. Juristina pidän arveluttavana, että lähdetään tekemään tulkintoja, jotka kaventavat säädösten sanamuotoja”, Suomen kulttuurirahaston erityisasiantuntija Veli-Markus Tapio sanoo.

”Jos jollekin asialle ei ole suunnitteluohjeessa selkeitä pelimerkkejä, se jää toteutumatta. Vaikka siis painovoimainen ilmanvaihto on teoreettisesti mahdollista, tehdään se nyt ohjeella käytännössä mahdottomaksi”, Tapio toteaa.

”Ei pidä aina suoraviivaistaa”

Ohjausryhmään osallistuneella ympäristöministeriön yli-insinööri Jyrki Kauppisella on eri näkemys.

”Ei pidä aina suoraviivaistaa, että jos jotain ei ole ehdottomasti kielletty, niin se on sallittu”, Kauppinen sanoo.

”Ilmanvaihtojärjestelmien täytyisi olla sellaisia, ettei ihmisten tarvitse koko ajan miettiä asiaa. Toisaalta opasluonnoksessa ei ole poissuljettu mahdollisuutta suunnitella ja toteuttaa painovoimainen ilmanvaihto ilman avustavia elementtejä.”

Tulkinta siitä, ettei ikkunaa saa suunnitella osaksi ilmanvaihtoa, liittyy Lylykankaan mukaan siihen, mitä käyttäjästä ylipäätään ajatellaan osana talon toimintaa.

”Pitääkö talon toimia, vaikkei käyttäjä älyäisi tehdä mitään talon toimivuuden eteen? Vai ajatellaanko, että talon toimivuus on osittain käyttäjän vastuulla?” Lylykangas pohtii.

”Itse en näe eroa siinä, kääntääkö asukas koneellisen ilmanvaihdon katkaisijaa, säätääkö painovoimaisen ilmanvaihdon venttiilejä tai avaa peräti tarvittaessa ikkunan”, Mikkola toteaa.

Tavoitteet ohjeelle eivät täyty – vai täyttyvätkö?

Ohjausryhmässä olleen Anders Adlercreutzin mukaan ohjeelle asetetut tavoitteet eivät ole täyttymässä.

”Tavoitteena oli tehdä painovoimainen ilmanvaihto selkeästi mahdolliseksi ja ohje, jota rakennusvalvonnat voisivat käyttää ja johon viitata erilaisia ratkaisuja arvioidessaan”, Adlercreutz sanoo.

”Ellei ikkuna-avusteisuutta oteta mukaan, pitää ilmanvaihtoa tehostaa koneellisesti ja sitä on vähän heikko enää kutsua painovoimaiseksi. Tämä on harmittavaa.”

”Tavoitteena oli tehdä painovoimainen ilmanvaihto selkeästi mahdolliseksi ja ohje, jota rakennusvalvonnat voisivat käyttää ja johon viitata erilaisia ratkaisuja arvioidessaan.”

Kauppisen mukaan opasluonnos on hyvin maltillinen, mahdollistava ja linjassa esimerkiksi Ruotsin vastaavien ohjeistusten kanssa.

”Kukaan ei ole kiistänyt, ettei ikkunaa saisi avata, jos ilma täytyy saada vaihdettua normaalia nopeammin. Tämä pätee niin koneelliseen kuin painovoimaiseen ilmanvaihtoon”, Kauppinen toteaa.

”Kummassakaan tapauksessa se ei kuitenkaan ole osa mitoitusta vaan ilman kierron parantamista, jos tilan käyttäjästä siltä tuntuu.”

Mikkolan mukaan vuosien 1976 ja 1978 ilmanvaihtomääräyksissä asuinhuoneiden tuloilmalaitteina sai käyttää pelkästään avattavaa ja säädettävää ikkunaa, jos ulkoilman laatu täytti tuloilmalle asetetut vaatimukset.

”Työryhmä ei ole kuitenkaan missään vaiheessa ehdottanut, että ikkunat voisivat olla ainoat tuloilmalaitteet, vaan on esittänyt koko ajan, että jokainen asuinhuone olisi parasta varustaa omalla tuloilmaventtiilillä ja omalla poistohormilla”, Mikkola sanoo.

Tätä artikkelia on kommentoitu 6 kertaa

6 vastausta artikkeliin “Painovoimainen ilmanvaihto sai uuden suunnitteluohjeen – sen pitää toimia ilman ikkunoiden avaamista”

  1. Valtakunnassa kaikki hyvin jos tälläinen ikkunoiden availu höpöttely vie viikkoja ! Menkää oikeisiin töihin

  2. Mielenkiintoista nähdä tulevien painovoimaisella ilmanvaihdolla varustettujen märkätilojen kunto.

    1. Kauemmin niitä on ollut kuin koneellisella varustettuja ja paljon varmemmin toimivat 😊

      1. No mietippä uudestaan, että toimiiko sattumanvaraiseen paine-eroon pohjautuva systeemi paremmin kuin aina tai tarvittaessa päälläoleva poistotuuletin.. :):):) tsemppipeukku valot tauluun

  3. Mobairitkin on keksitty, painovoimaisen tehostaminen niillä ei ongelma, mutta ikkunoiden auki pitäminen ei taida toimia :).

  4. …maailmalla olevasta rakennuskannasta, etenkin pientalopuolella, montako prosenttia on koneellisella tulo/poistolla järjestetty? Aika vähän. Oli sitten painvoimainen tai koneellinen, molemmat saadaan toimimaan ja toisinpäin.. Kuitenkin noihin koneellisiin liittyy yksi ongelma, etenkin nämä ”kehittyneemmät” uudet versiot. Tulopuoli, vaikka on suodattimet, niin aikaa myöten niihin kertyy likaa, etenkin kanavistoon ja niistä tulee sitten haittaa, kun niitä ei huolleta. Itse asiassa painovoimainen on ”älykäs” sillä se epäpuhtaus mikä tulee rakoventtiilistä tai ikkunasta ja laskeutuu pinnoille, ja viikkosiivouksen yleensä lattiat imuroidaan. Kanvavisto sen sijaan, voi olla vuosia, että sinne ei kosketa, ja ei ole ihme, että optimiolosuhteissa niistä voi muodostua ongelmia. Toinen on ilmanvaihtokoneiden muodostoma ylipaine huoneissa, joka sitten menee rakenteisiin epäjatukvuuskohdista, jos rakennus ei ole 100% tiivis, ja harvoin näin on…

Vastaa käyttäjälle rakentaja Peruuta vastaus

Viimeisimmät näkökulmat