Malmin sairaala. Kuva: Juha Metso

Vain neljä vuotta vanhasta Malmin sairaalasta löytyi kosteusongelmia – edessä kuukausien muuttoruljanssi

Pahimmillaan kaikissa sairaalan maanpäällisissä kerroksissa joudutaan repimään lattiat auki ja aloittamaan kuukausien kuivausoperaatio. Sairaalan on tarkoitus pysyä auki korjausten ajan.

Kirjoittaja(t) Maija Aalto / HS

Malmin päivystyssairaalassa joudutaan korjaamaan kosteusvaurioita, vaikka kyseinen rakennus on valmistunut vasta vuonna 2014.

Lattia joudutaan todennäköisesti laittamaan uusiksi kaikissa uuden rakennuksen maanpäällisissä tiloissa, mikä aiheuttaa kuukausien muuttoruljanssin. Sairaalan olisi tarkoitus pysyä silti avoinna koko ajan.

Päivystyssairaalan lattian betonilaatoissa havaittiin kosteutta vuonna 2016, kun muovilattia alkoi kupruilla oudosti muutaman toimistotuolin alla.

Muovimaton ja betonilaatan välistä löytyi kosteutta, joka heikentää maton kiinnittymistä alustaan. Tehtyjen tutkimusten mukaan sisäilman pitäisi kuitenkin olla puhdasta.

Sairaalassa aloitetaan nyt joulukuussa koekorjaukset kuudessa tilassa. Korjausten avulla selvitään tehokkainta tapaa kuivata laatat ja kuivaukseen kuluvaa aikaa.

Tämä on vasta alkua, koska myöhemmin sama kuivausoperaatio joudutaan luultavasti tekemään neljässä kerroksessa ja pahimmillaan kaikissa huoneissa.

Sairaala jatkaa toimintaansa niin normaalisti kuin mahdollista.

”Olemme valmistelleet tätä huolellisesti niin, että korjaukset haittaisivat mahdollisimman vähän sairaalan toimintaa”, sanoo päivystystoimintojen johtajalääkäri Laura Pikkarainen.

Vaikuttaisi, että kosteutta on vain laattojen ja mattojen välissä eikä syvemmällä rakenteissa.

”Onneksi ongelma siis vaikuttaa pinnalliselta. Tästä saamme tarkempaa tietoa koekorjausten avulla, niin että toivotaan parasta”, Pikkarainen sanoo.

Hänen tiedossaan ei ole, että kukaan olisi oireillut sisäilman vuoksi Malmin uudessa sairaalarakennuksessa.

Yksikön päällikkö Kalevi Hinkkanen kaupunkiympäristön toimialalta kertoo, että kosteusongelman laajuutta selvitetään edelleen myös. Tässä vaiheessa epäillään, että ongelma koskee sairaalan neljää maanpäällistä kerrosta kokonaan, vain eri tavalla toteutettu kellarin lattia on säästynyt kosteudelta.

Kuivattaminen sillään ei maksa paljoa, mutta siihen liittyvät väistöt käyvät kalliiksi.

”Itse kuivatus kestää arviolta 2–3 kuukautta. Sitä ennen pitää siirtää tilassa oleva toiminta väistötiloihin ja kuoria muovimatto pois. Kuivatuksen jälkeen pitää sitten taas asentaa tilalle jonkinlainen lattiapinnoite”, Hinkkanen kuvailee.

Edessä on siis kuukausien muuttorumba sairaalan sisällä, kunhan koekuivaukset ensin valmistuvat joskus ensi keväällä.

Päivystyssairaala valmistui vasta loppuvuodesta 2014. Pääurakoitsija oli YIT Rakennus, joka toimitti normaalisti rakentamisaikana raportteja kosteustasosta. Niiden mukaan kaikki vaikutti olevan kunnossa.

Nyt Hinkkanen kertoo, että ilmeisesti 300 millin paksuiselle betonilaatalle ei sittenkään annettu tarpeeksi aikaa kuivua. Kosteutta jäi lattian sisään.

”Iso harmi ja vaiva tästä tulee. Ja tilasimme tietenkin kuivan rakennuksen, emme tätä. Kaupunki on jo esittänyt YIT:lle korvausvaatimuksia”, Hinkkanen sanoo.

”Valitettavaahan tämä on, eikä näin saisi käydä missään uudessa rakennuksessa.”

Malmin ja Haartmanin päivystykset siirtyvät vuodenvaihteen jälkeen Helsingin kaupungin vastuulta osaksi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin toimintaa.

Rakennuksen omistaa kuitenkin edelleen Helsingin kaupunki myös vuodenvaihteen jälkeen.

Päivystyssairaalan rakentaminen maksoi kaupungille aikanaan 72 miljoonaa. Rakennusprojekti pysyi hyvin budjetissa, mutta aikataulusta viivästyttiin jonkin verran.

Tätä artikkelia on kommentoitu 18 kertaa

18 vastausta artikkeliin “Vain neljä vuotta vanhasta Malmin sairaalasta löytyi kosteusongelmia – edessä kuukausien muuttoruljanssi”

  1. Olisi mielenkiintoista tietää tekeekö YIT Venäjän markkinoilla yhtä paljon sutta kuin Suomessa. Vai osaako Venäjän rakentajat paremmin työnsä kuin nämä hutilot suomalaiset?

  2. 300mm laatta kuivuu herkästi toista vuotta, jos asiaa ei ole oikein joudutettu.

  3. Jos olisi ollut SafeDrying-kuivatusputket rakennusvaiheessa kuivattamassa betonilaatat + etävalvonta varmistamassa kuivuuden, niin olisi näiltäkin ongelmilta vältytty ja iso kasa euroja säästetty.

    Toivottavasti tilaajapuoli osaa jatkossa jo vaatia tuota SafeDrying kuivatusta, että vastaavat rakenteet saadaan varmasti kuiviksi jo rakennusaikana.

  4. Turha valittaa. YITillä kupongit ja paperit kunnossa. Ei voi olla märkä.

    1. Täsmälleen näin.
      YIT:tä on turha syyttää. Asentajilla oli voimassaolevat työturvakortit, VTT:n myöntämä sertifikaatti märkätilojen vedeneristyksestä ja valttikortit. Käytetyistä aineista oli työmaalla sertit ja työohjeet. Asennustöistä laadittiin ennen töiden aloitusta laadunvarmistussuunnitelma. Työntekijöiden/urakoitsijan kanssa pidettiin aloituspalaveri. Eristekalvon paksuutta mitattiin systemaattisesti. Työnjohto tarkisti lattian kuivuuden. Kaikista näistä tarkistuksista tehtiin aukoton dokumentaatio. Ei ole voinut mitenkään mennä pieleen, ei mitenkään !!

  5. Jos asioita on valvottu ja hoidettu, ehkä se katsotaan vähemmän tuottamukselliseksi.

  6. Hei kaikille;
    mitä te liistraatte niitä ”hengittämättömiä’ muovimattoja vuodesta toiseen joka paikkaan : uunot asialla vuodesta toiseen ja kallista tulee !!!

    Erkki Laakso

    1. Muovimatto on akustiikan ja siivouksen kannalta erinomainen tuote kouluihin ja sairaaloihin. On ollut tavallaan hätävarjelun liioittelua, että monet rakennusliikkeet ja jopa koulujen rakennuttajat, mm. Oulu, ovat luopuneet muovimaton käytöstä. Toivottavasti ratkaisu on väliaikainen eikä kerro siitä, että rakentajat ovat nostaneet kädet pystyyn tunnustaen osaamattomuutensa.

      Ongelmat ovat muovimaton liimauksessa, tasoitteissa (matala-alkalinen tasoitekaan ei ole idioottivarma), mutta ennen kaikkea siinä, että betonin kosteudenseurantaa ei hallita. Kun jännevälien kasvun myötä laatat ovat tulleet entistä paksummiksi, ei vanhat nyrkkisäännöt enää päde. Kuivumisessa ei kannata tuijottaa ainakaan antureiden lukemiin vaan mittaukset on tehtävä poraamalla. Ehkä rakentajien pitäisi myös panostaa enemmän betonirakenteiden kuivattamiseen ja olosuhteiden hallintaan vaikka se maksaisikin hieman ylimääräistä. Rakentamisen ajoituksellakin on väliä, sillä syyssateilla ei kuivu mikään.

      1. Ei mittauksia tehdä poraamalla. Kyllä siitä porareiästäkin saadaan mittaustulos ainoastaan anturia käyttämällä.

      2. Pelkän akustiikan tai siivouksen painottaminen epäviisasta sanoo:

        Pelkän akustiikan, siivouksen tai jonkun muun yksittäisen osa-alueen tuijottaminen olisi rakennusalan ammattilaiselta epäviisasta. Olisi hyvä ymmärtää iso kokonaisuus, eli se millä todennäköisyydellä tietyn rakennusmateriaalin käyttö johtaa liian suuriin riskeihin tai ongelmiin.

        Valitettavasti jatkuviin huippusuorituksiin ei pystytä arkipäivän rakentamisessa eikä ammattilehtien toimitustyössä: Tämän vuoksi muovimaton käyttö johtaa aivan liian usein 2-etyyliheksanolipäästöihin ja huono journalismi uutisankkoihin.

        1. Miten se on mahdollista, kun kaikki on koulutettu samoissa siilossa ja koulutuksen taso ajettu alas, vaikka inssin koulutus kustantaa kymmenesosan lääkärin koulutuskuluista, mikä varmaan lääkäriaineksen kohdalla on perusteltuakin..Kyllähän kaikki haluaisia olla arkkitehteja, mutta rahkeet riittää vain osaoptimointiin, arkkitehdeillä hyvin harvoin mitään käsitystä muusta kuin sisäseinien siirtelystä, kuvaavampi nimike näille olisikin sisäseinien siirtelijä ja julkisivun koristelija, kun eivät rakennusfysiikkaa hallitse, se on nähty, nämä painovoimaääliöt.

  7. Seppo Mölsälle tiedoksi, että ei yleensä rakennusliikkeet välitse käytettäviä pintamateriaaleja. Kyllä ne on valittu suunnittelijan ja käyttäjän toimesta. KVR-urakassa yleensä mainittu lähtötiedoissa. Myöskin moni julkisten hankkeiden aikataulu on laadittu siten, että kuivumiselle ei jää aikaa. Hankintalaki ei salli lisäyksiä tai kommentteja tarjoukseen edes aikataulusta ! Jotenkin tuo Mölsän kommentti taas haiskahtaa rakentajien syyllistämiselle ! Rakentajat rakentaa sitä mitä Rakennuttaja haluaa.

  8. Vielä vähempi, jos olisi ollut käytettävissä Made in Germany Onda-Welle tehtaan erikoistilauksesta kuivatut ontelolaatat.

    SafeDrying-kuivatusputket

  9. Tässäkin tapauksessa pitäisi kertoa tarkemmin meille lukijoille lattian rakenteesta. Onko kyseessä paikalla valettu rakenne, ontelo/pintalattiarakenne vaiko kuorielementti ja pintabetonirakenne. Tämän hetken tutkimustulosten perusteella kuorilaatta/paksupintabetonirakenne kuivuu ja tasaantuu huomattavasti hitammin kuin esim; ontelo/pintabetoni tai paikallavalurakenne. Me lukijat emme saa oikeaa informaatiota näistä irrallisista jutuista ja turhista tuomitsevista kommenteista.

    1. Juuri näin. Teette kyllä Seppo myös paljon hyviä juttuja, mutta toivoisin myös lisää tarkkuutta ja yksityiskohtia näihinkin uutisiin, jotka ovat lähes suoraan jonkin tahon tiedotteita.

Vastaa

Tilaa uutiskirje

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin. Lisätietoja

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin.

Anna sähköpostiosoitteesi