Hannu Nieminen ruiskubetonoi Ruskeasuon vesijohtotunnelin seinää. Kuva: Vesa Tompuri

Vesijohtoverkostossa muhii jo epidemiariski

Vesijohtoverkoston saneerausmäärät on pakko nostaa nykyisestä noin 600 kilometristä vuodessa 1800 kilometriin vuodessa, mikäli halutaan, ettei verkoston kunto pääse laskemaan terveyttä uhkaavalle tasolle.

Kirjoittaja(t) Seppo Mölsä

Vesijohtoverkoston kunnon huononeminen on terveysriski. THL:n mukaan seitsemän viime vuoden aikana huonokuntoisten putkien saastuttamasta vedestä on seurannut kolme epidemiaa, jotka ovat sairastuttaneet pahimmillaan satoja ihmisiä. Ennen 2010-luvun alkua Suomessa ei ole ollut yhtään epidemiaa, joka olisi johtunut vanhenevasta vesijohtoverkostosta.

Yleisemmin saastunut vesijohtovesi on johtunut noroviruksesta tai kampylobakteerista.

Ilmenneet epidemiat voivat Ilta-Sanomien haastatteleman THL:n johtavan tutkijan Ilkka Miettisen mukaan olla vain jäävuoren huippu.

Hän arvioi, että suomalaisen veden laatu on erinomainen, mutta se voi heikentyä, jos putkia ei saneerata riittävästi. Myös ilmastonmuutos voi lisätä mikrobien määrää.

Korjausvelan suuruus ei ole tiedossa

Tiedot viemäri- ja vesijohtoverkoston kunnosta ovat puutteelliset.

”Saneerausvelan määrästä on mahdotonta esittää luotettavia arvioita”, sanoi tohtorikoulutettava Tuija Laakso Aalto-yliopistosta Vesihuolto 2019 -päivillä Jyväskylässä.

Vesijohtoverkoston saneerausvelan määrä voi olla 8000 kilometriä, jos käyttöiäksi arvioidaan 50 vuotta. Jos käyttöikä onkin 60 vuotta, kutistuu saneerausvelka lähes olemattomaksi. Viemäriverkoston saneerausvelka on samoilla olettamuksilla 0–1500 kilometriä.

Suomen vedenjakeluverkostojen kokonaispituus on noin 107000 ja viemäriverkostojen noin 50000 kilometriä. Ennen vuotta 1970 vedenjakeluverkostoa on rakennettu noin 18000 ja viemäreitä reilut 10000 kilometriä. Tämän jälkeen rakentaminen on ollut keskimäärin 1800 vesijohtoja ja 800 kilometriä viemäreitä vuodessa. Tälle tasolle saneerausmäärien täytyy Laakson mukaan jollain aikavälillä nousta.

Putkien kuntoon vaikuttaa iän lisäksi muun muassa rakennusmateriaali ja maaperän koostumus. Miettinen sanoi, että toimiin tulee ryhtyä viimeistään silloin, jos verkostovesi likaantuu toistuvasti vanhojen putkien takia tai verkostossa on ollut paljon putkirikkoja tai vuotoja.

Suomalaisilla vesihuoltolaitoksilla verkostot on rakennettu eri aikoihin, mistä johtuen saneeraustarve ajoittuu eri tavoin eri laitoksilla. Vähintään kaksi seuraavaa vuosikymmentä ovat Laakson mukaan kuitenkin intensiivisen saneerauksen aikaa. Verkostosaneerauksista on tulossa vähitellen kaikkien laitosten arkipäivää.

”Nyt tarvitaan keinoja, joilla voidaan arvioida verkoston kuntoa ja saneeraustarvetta”, Laakso sanoi.

Valtavia jätevedenpuhdistamoita rakenteilla

Etelän asutuskeskuksissa tarve vesi- ja jätevesiverkoston saneeraukselle on suuren asukasluvun takia muuta maata suurempi. Tiheästi rakennetuissa kaupungeissa saneerauskustannukset ovat korkeat ja työt aiheuttavat paljon häiriöitä.

Lemminkäinen teki Blominmäen tunnelin louhinnat. YIT urakoi itse laitoksen. Kuva HSY.

Suurissa kaupungeissa on jo suoranainen buumi jätevedenlaitosten rakentamisessa. Espoossa Blominmäkeen rakennetaan jätevedenpuhdistamoa, joka käsittelee 400000 asukkaan jätevedet.

Tampereen Sulkavuoreen puolestaan rakennetaan jätevedenpuhdistamoa, joka puhdistaa Tampereen, Kangasalan, Lempäälän, Pirkkalan, Vesilahden ja Ylöjärven jätevedet.

Tätä artikkelia on kommentoitu 2 kertaa

2 vastausta artikkeliin “Vesijohtoverkostossa muhii jo epidemiariski”

  1. Ehkä päästään kohta syyttämään jotain apumiestä saastuneesta vesijohtovedestä ja kuolemantuottamisesta kuten Nokialla 2007. Johtajat vetäytyivät hiihtämään.

  2. Näin se meni todellisuudessa.

    Puhdistamon silloinen hoitaja sai Pirkanmaan käräjäoikeudessa törkeästä yleisvaaran aiheuttamisesta ja kuolemantuottamuksesta ehdollisen tuomion, josta hän valitti hoviin.

    Hovioikeus katsoo, että puhdistamon hoitajan rangaistusta ei ole syytä lieventää, kun otetaan huomioon rikosten vakavuus ja seuraukset laajalle ihmisjoukolle.

Vastaa käyttäjälle Nimetön Peruuta vastaus

Tilaa uutiskirje

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin. Lisätietoja

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin.

Anna sähköpostiosoitteesi