Ex-pappi saarnaa nyt infrarakentajille

Professori Kalle Vaismaa on entinen pappi, joka haluaa saada liikennesuunnittelijat, rakentajat ja ylläpitäjät tekemään vihdoin yhteistyötä. Suomalaiset eivät luota toisiinsa tarpeeksi, ja se on yksi syy infra-alan tuottavuusongelmiin, hän sanoo.

Kalle Vaismaa arvelee, että aiemmasta papin työstä on hyötyä infra-alan digitalisaatioprofessorin tehtävässä: ”Osaan kenties nähdä ihmisen paremmin kuin insinöörit keskimäärin.” (KUVA: SARA AALTIO)

Tuntuuko joskus siltä, että sama katu kaivetaan yhä uudelleen auki eikä työ etene? Professori Kalle Vaismaa tietää, mistä katujen toistuvat montut johtuvat ja miten tämä kaupunkilaisten kiusaaminen saadaan loppumaan.

Vaismaa on aina ollut ”aika inframies”.  Hän on tutkinut liikenteen infra-alan pullonkauloja vasta noin vuoden, mutta hän on jo nyt sitä mieltä, että Suomessa tarvitaan toimintakulttuurin muutos. Alalla on tuottavuusongelmia, ja Vaismaan mukaan ne johtuvat monilta osin suomalaisesta mielenlaadusta.

”Emme täällä oikein luota toisiimme, ja tietoa pantataan. Siihen olisi hyvä saada muutos, sillä Suomen kilpailukenttä on koko maailma.”

Yhteistyössä riittää petrattavaa

Vaismaa aloitti viisivuotisen professuurinsa Tampereen yliopistossa noin vuosi sitten. Akateemisessa maailmassa häntä kutsutaan ”industry professoriksi”, koska teollisuus rahoittaa osan professuurista.

Vaismaa tutkii sitä, miten infra-alan tuottavuutta voisi parantaa digitalisaatiota hyödyntämällä. Hän tarkastelee koko infran elinkaarta eli suunnittelua, rakentamista, ylläpitoa ja kunnostamista.

Vaismaasta olisi tärkeää, että infra-alan eri tahot tekisivät nykyistä saumattomammin yhteistyötä. Suunnitteluvaiheessa saisi olla jo urakoitsija ja kunnossapito mukana, ja yhteistyötä pitäisi jatkaa koko hankkeen läpi.

”Hankkeiden omistajuus on epäselvä. Se vaihtuu eri vaiheissa. Selkeällä omistajuudella ja hyvällä yhteistyöllä saavutettaisiin paras lopputulos.”

Ennen nykyistä professuuria Vaismaa työskenteli konsulttitoimistossa ja pohti tulevaisuuden liikkumisen tapoja. Yhden uuden tavan tarjoavat isojen kaupunkien kaduille ilmestyneet, yksityisten palveluntarjoajien sähköpotkulaudat.

”Potkulautojen ja muiden uusien liikkumispalvelujen pitäisi liittyä kaupunkien liikennejärjestelmään, ja siinä julkisella sektorilla on pakko olla vahva ohjaava ote. Samalla täytyy luoda ympäristö, jossa palveluntarjoajat voivat tehdä bisnestä.”

Vaismaan mielestä poliitikkojen, virkamiesten, elinkeinoelämän ja asukkaiden olisi hyvä suunnitella yhdessä kaupunkien ja valtion liikennestrategiaa.

Koko palapeli pitäisi miettiä etukäteen yhteensopivaksi sen sijaan, että aletaan rakentaa kokonaisuutta pala kerrallaan ja korjataan sitä pala palalta vasta jälkikäteen, kun osat eivät sovikaan yhteen.

Digitalisaatio on vain työkalu

Entä auki olevat kadut? Miksi kaivuri jää hankeen? Vaismaa sanoo, että infrahankkeissa lähtötiedoilla on iso merkitys, esimerkiksi sillä, missä kohtaa maata vesiputket, tietoliikenne- tai sähköverkot kulkevat tai millainen maapohja on.

”Infrahankkeiden kustannukset voisi laskea paljon nykyistä tarkemmin, jos tiedettäisiin, mitä pinnan alla on.”

Joskus tiedon voi saada vain ihmiseltä, koska sitä ei ole merkitty arkistoihin tai karttoihin – ja monesti karttamerkinnätkin ovat hutaistuja.

Digitaalisten palveluiden kehitys ei Vaismaan mielestä auta, jos infra unohdetaan. Hän antaa esimerkin: maaseudulla asuva asiakas lataa älypuhelimeensa sovelluksen, joka näyttää bussiaikataulut, vaikka busseja ei kulje lainkaan.

”Parhaimmillaan digitalisaatio auttaa arjen sujumisessa, mutta se on vain työkalu.”

Vaismaan mielestä tärkeimmillä pysäkeillä on yhä oltava opasteet ja mahdollisuus maksaa matka muutoinkin kuin mobiilisovelluksella. Se on tärkeää erityisesti satunnaisille matkustajille, kuten turisteille.

Elinkeinoelämä etusijalle

Liikenteeseen liittyy suuria tunteita, on puhe sitten autoilusta, uuden junaradan sijainnista tai kaupunkipyöräilystä. Valtio suunnittelee nyt uusia ratahankkeita, kuten nopeita junia Helsingistä Turkuun, Tampereelle ja Itä-Suomeen.

Vaismaan mielestä elinkeinoelämän tarpeet pitäisi ottaa nykyistä paremmin huomioon.

”Esimerkiksi kemianteollisuuden tehdas Yara ja raakateräksen suurtuottaja SSAB vievät päivittäin junaraiteilla isoja kuljetuksia eri suuntiin. Viennin ja tuonnin pitää sujua jouhevasti maalla, merellä ja ilmassa.”

Vaismaa pitää tunnin junia tärkeinä ratahankkeina, mutta niitäkin tärkeämpänä pääradan kaksiraiteistamista Ouluun saakka. Ensimmäisenä pitäisi saada tuplaraide Seinäjoen ja Tampereen välille.

”Tarvitaan tuplaraiteet, koska radalla kulkee paljon henkilö- ja tavaravirtoja.”

Vaismaa kehottaa ottamaan käteen Suomen kartan: jos katsoo päärataverkkoa ja kasvavia kaupunkiseutuja, kaava menee aika lailla niin, että siellä, missä on hyvä junayhteys, myös kaupunkiseutu ja investoinnit kasvavat.

Vaismaa tietää, miksi ratahankkeet herättävät vastustusta muun muassa melun tai maiseman muuttumisen takia.

”Saavutetuista eduista on usein vaikea luopua.”

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Ex-pappi saarnaa nyt infrarakentajille”

Vastaa