Helsingin budjettiesitys ensi vuodelle julki: Sumuiset näkymät eivät jarruta rikkaan pääkaupungin suurhankkeita

Helsinki on päättänyt valita ensi vuodelle elvyttävän talouslinjan, jossa leikkausten sijaan kasvatetaan investointien määrää. Investointimenot ensi vuodelle ovat yhteensä 834 miljoonaa euroa, ja samalla linjalla aiotaan jatkaa vuoteen 2023 asti.

Helsingin pormestari Jan Vapaavuori kertoo, että kaupunki investoi jatkossa enemmän lainarahalla.

Koronakriisi aiheuttaa Helsingin talouteen ensi vuonna arviolta yli 260 miljoonan euron loven, mutta tilikauden tulos on silti 174 miljoonaa euroa plussan puolella.

Rikkaan pääkaupungin hyvä taloudellinen tilanne mahdollistaa vuodelle 2021 elvyttävän talouspolitiikan, jossa investointien määrää kasvatetaan eikä vireillä olevia suurhankkeita laiteta jäihin. Kunnallisveroprosentti pysyy ennallaan.

Taloudellinen tilanne voi kuitenkin merkittävästi huonontua, mikäli työttömyys kehittyy koronakriisin myötä edelleen huonoon suuntaan. Lisäksi tuleva sote-uudistus supistanee sote-palvelujen rahoitusta.

Näin voi tiivistää torstaina julkaistavan Helsingin ensi vuoden budjetin sekä vuosien 2021–2023 taloussuunnitelman pääsanoman. Lopullisesti budjetista päättää kaupunginvaltuusto.

Verotulot kysymysmerkki

Helsingin ensi vuoden budjettia ja tulevien vuosien taloussuunnitelmia leimaa koronakriisin vuoksi poikkeuksellinen sumuisuus.

Vaikka bruttokansantuotteen ennustetaan ensi vuonna taas kasvavan meneillään olevan vuoden pudotuksen jälkeen, koronakriisi aiheuttaa pitkittyessään esimerkiksi kaupungin verotuloihin merkittävää epävarmuutta.

Kaupunkilaisten maksama kunnallisvero ja yritysten maksama yhteisövero muodostavat yhdessä yli 60 prosenttia Helsingin tuloista. Koronakriisi voi aiheuttaa yhteisöveron jäämisen vuosiksi aiempaa alemmalle tasolle, ja kunnallisverokertymän kasvu hidastuu.

Kansallisessa mittakaavassa Helsingin elinkeinorakenne on hyvin palveluvaltainen. Koronakriisi ja siihen liittyvät rajoitukset iskevät lujaa juuri tähän sektoriin. Vuonna 2018 Helsingin yrityksistä 88 prosenttia oli palvelusektorilla, ja sen osuus liikevaihdosta oli 63 prosenttia.

”Se mikä on opittu niin 1990-luvun lamasta kuin finassikriisistä on, että työttömyyden kehitys ratkaisee talouskriisin syvyyden ja keston”, pormestari Jan Vapaavuori sanoi tiedotustilaisuudessa.

Helsingin työttömyysaste oli 14 prosenttia lokakuussa 2020, mikä on liki viisi prosenttiyksikköä enemmän kuin viime vuoden lopussa.

Lomautukset ja työttömyyden kasvu ovat kohdistuneet erityisen voimakkaasti palvelu- ja myyntialoilla työskenteleviin ja tätä kautta nuoriin. Vastavalmistuneiden on ollut vaikeaa löytää työtä. Alle 25-vuotiaiden työttömien määrä yli tuplaantui elokuussa viime vuoden elokuun tilanteeseen verrattuna.

On epävarmaa, mihin suuntaan nämä luvut lähtevät kehittymään.

Viime vuoden tulos ylijäämäinen

Lisäksi  tuleva sote-uudistus supistanee sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoitusta, mikä heijastuisi esimerkiksi hoitoon pääsyyn. Kaupunki valmistautuu myös siihen, että koronakriisillä on sosiaalinen hintansa, johon pitää varautua. Sote-ala on kaupungin suurin rahareikä, johon uppoaa liki puolet kaikista menoista.

”Jos sote-uudistus toteutuu, elämme muutaman vuoden päästä tilanteessa, jossa kunnallisverokertymästä katoaa kaksi kolmasosaa, mutta lainat ja investointitarpeet jäävät”, Vapaavuori sanoi tiedotustilaisuudessa.

Koronavirusepidemia on aiheuttamassa Helsingin kaupungin talouteen tuoreimman arvion mukaan 67 miljoonan euron loven kuluvana vuonna. Ensi vuonna epidemian talousvaikutusten arvioidaan olevan yli 260 miljoonaa euroa. Arvioissa on huomioitu valtion kompensaatiot kunnille ja kuntayhtymille.

Helsingin talous ottaa silti koronakriisin vastaan hyvin vankalta pohjalta: viime vuonna Helsingin tulos oli 300 miljoonaa euroa ylijäämäinen, ja vuonna 2018 tilinpäätös osoitti ylijäämää yli 400 miljoonaa euroa.

Helsinki on päättänyt valita ensi vuodelle elvyttävän talouslinjan, jossa leikkausten sijaan kasvatetaan investointien määrää. Investointimenot ensi vuodelle ovat yhteensä 834 miljoonaa euroa, ja samalla linjalla aiotaan jatkaa vuoteen 2023 asti.

”Erona aikaisempiin vuosiin on se, että investointeja joudutaan rahoittamaan merkittävästi aiempaa enemmän lainarahalla. Kun viime vuonna investoinnit kyettiin rahoittamaan 98 prosenttisesti kaupungin tulorahoituksella, ensi vuonna määrä putoaa noin 70 prosenttiin”, Vapaavuori sanoi.

Investointitaso putoaa kuitenkin meneillään olevasta vuodesta 15–20 prosenttia. Verrattuna vuoteen 2019 investointimenot ovat seitsemän prosenttia suuremmat.

Helsinki investoi tuttuun tapaan erityisesti liikenteeseen, uusiin asuinalueisiin sekä päiväkoteihin ja kouluihin.

Koko potista neljännes menee Helsingin kaupungin liikennelaitokselle (HKL). HKL:n investoinneista suurimmat ovat jo aloitettu pikaraitiotie Raide-Jokeri, ensi vuonna aloitettavat Kruunusillat sekä Herttoniemen metroaseman peruskorjaus.

Kalasataman, Kruunuvuorenrannan ja Länsisataman rakentamista jatketaan.

Kouluja rakennetaan ja korjataan

Paljon rahaa laitetaan myös kouluihin. Merkittävimmät rakentamisvaiheessa olevat uudisrakennushankkeet ovat Pakilan koulujen ja päiväkotien allianssihanke sekä Puotilan ala-asteen, Vuosaaren lukion ja Helsingin kielilukion korvaavat uudisrakennukset.

Merkittävimmät korjaushankkeet ovat Etu-Töölön ja Kallion lukiot, Käpylän peruskoulun Väinölä-rakennus, Lauttasaaren ja Pohjois-Haagan ala-asteet sekä Hakaniemen kauppahalli.

Liikuntapaikkojen ja ulkoilualueiden rakentamiseen varaudutaan 9 miljoonalla eurolla. Määrärahalla peruskorjataan lähiliikuntapaikkoja ja tekonurmikenttiä sekä uusitaan laitureita eri puolilla kaupunkia.

Rakentaminen on ylipäätään jatkunut vilkkaana koronaepidemiasta huolimatta: rakenteilla on yli 10 000 asuntoa.

Myös kaupunkilaisten omien ideoiden toteuttamiseen varataan niin sanotussa osallistuvassa budjetoinnissa 8,8 miljoonaa euroa.

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Helsingin budjettiesitys ensi vuodelle julki: Sumuiset näkymät eivät jarruta rikkaan pääkaupungin suurhankkeita”

Jätä kommentti