”Porukan henki on sellainen, että korona otetaan tosissaan”, vakuuttaa työnjohtaja Konalassa – Rakennusliiton mukaan työmaiden tilanne on edelleen synkkä

Useilla rakennustyömailla on todettu tartuntaryppäitä. Suurten yritysten mukaan ongelmakohtiin on puututtu, mutta rakennustyöntekijöitä edustavan liiton mukaan tilanne ei ole muuttunut parempaan suuntaan.

Rakennusala haluaisi enemmän testausta työmailla. Kuva: Kimmo Penttinen

”Rajoituksia on paljon, mutta varsinainen työ on edennyt hyvin”, sanoo Pekka Kääpä.

Hän seisoo rakennusyhtiö YIT:n työmaa-alueella Helsingin Konalassa. Ympärillä on kaksi kerrostaloa, joihin on valmistumassa yhteensä liki sata asuntoa. Rakennuksilla käy päivittäin töissä noin 50 työntekijää.

”Kyllä täällä porukan henki on sellainen, että korona otetaan tosissaan”, työnjohtaja Kääpä vakuuttaa.

Samaa ei voi sanoa rakennusalasta laajemmin.

Useiden yritysten rakennustyömailla on todettu laajoja tartuntaketjuja. Isoja tartuntaryppäitä on havaittu muun muassa Helsingin yliopiston rakennustyömaalla, länsimetron työmaalla ja suurella rakennustyömaalla Vantaalla.

Helmikuussa HS kysyi avoimella verkkokyselyllä työmaiden koronavirustilanteesta. Ilmeni, että koronatoimet ovat usein hyvin puutteellisia. Valtaosa 85 vastaajasta ilmaisi huolensa työnantajan vähäisten varotoimien takia.

”Kokonaistilanne on synkkä”

Rakennusalan työntekijöitä edustavan Rakennusliiton mukaan tilanne ei ole merkittävästi muuttunut. Liittoon tulee jatkuvasti yhteydenottoja työmaiden heikosta terveysturvallisuudesta.

”Kokonaistilanne on synkkä”, sanoo liiton puheenjohtaja Matti Harjuniemi.

”Viesti viruksen vakavuudesta ei näytä menevän perille, eikä asiasta välitetä.”

Joitakin tiukennuksia on kuitenkin otettu käyttöön. YIT:n työmaille tuli maskipakko muutama viikko sitten. Myös toinen suuri rakennusyhtiö SRV kertoo ottaneensa ”absoluuttisen maskipakon” käyttöön ja tehneensä esimerkiksi hissien henkilömääriin lisärajoituksia.

”Varotoimet ovat purreet”

YIT:n henkilöstöjohtajan Pii Raulon mukaan tartuntojen määrä on saatu laskemaan noin kuukauden takaisesta piikistä.

”Meillä on nyt tartuntoja selkeästi vähemmän kuin kuukausi sitten. Yksi syy voi olla rajan yli liikkumisen rajoittaminen”, Raulo sanoo.

Rakennusalan yritysten etuja ajavan Rakennusteollisuuden mukaan rakennustyömaiden hygieniatasoa on parannettu ja työhön saapumista sekä taukoja on porrastettu.

”Varotoimet ovat purreet, mutta ei sitä ei voi kiistää, etteikö niitä huonojakin esimerkkejä olisi”, sanoo työmarkkinajohtaja Kim Kaskiaro.

Mikä on ulkomaisen työvoiman osuus tartunnoissa?

Työmaat ovat nousseet koronaepidemiaa käsittelevissä uutisissa esille myös siksi, että alalla työskentelee paljon ulkomaalaisia.

Muiden kuin suomen- ja ruotsinkielisten keskuudessa virus on levinnyt ärhäkämmin. Vantaan kaupunginjohtaja Ritva Viljanen sanoi alkuviikolla, että yksi syy vieraskielisten suhteellisesti suuremmalle tartuntamäärälle on ammateissa.

”Moni on sellaisissa ammateissa, joissa etätyö ei ole mahdollista, ja moni asuukin ehkä ahtaasti. Meillä käy paljon ulkomailta kansainvälistä työvoimaa, ja Vantaalla on huomattu isoja tartuntaryppäitä esimerkiksi rakennustyömailla”, Viljanen sanoi.

Uudellamaalla arviolta noin joka kolmas talonrakennusalalla työskentelevä on ulkomaalainen, muualla Suomessa noin joka kymmenes.

Myös YIT:n Konalan rakennustyömaan työntekijöistä kolmannes on ulkomaalaistaustaisia. Yksi työmaan aliurakoitsijoista on maalaus- ja tasoiteyritys LTU, jonka kautta Konalan rakennuksille ovat tulleet töihin uzbekistanilaiset Kuvonchbek Salimov ja Izzat Yuldashov.

Salimov asuu Suomessa perheensä kanssa pysyvästi. Hän on ollut Suomessa noin kuusi vuotta.

Yuldashov taas asuu Helsingissä kimppakämpässä. Hänellä on huone kolmen hengen asunnossa.

”Se tulee halvemmaksi”, Yuldashov sanoo.

Yuldashovin vaimo ja kolme lasta ovat Uzbekistanissa, eikä hän ole nähnyt heitä noin vuoteen.

Sekä Yuldashov että Salimov kertovat ymmärtävänsä hyvin koronaviruksen leviämisen estämiseksi tehtyjä rajoituksia. He puhuvat venäjää ja seuraavat venäjänkielisiä ohjeistuksia. Työmaalla tilanne on heidän mielestään hoidettu asiallisesti.

”Kaikki on ihan ok”, Yuldashov toteaa.

Maalaus- ja tasoiteyritys LTU:n työntekijöistä valtaosa on ulkomaalaisia, pääasiassa uzbekistanilaisia ja ukrainalaisia. Yrityksen toimitusjohtaja Malik Bentaieb on kyllästynyt siihen, että ulkomaalaisiin työntekijöihin osoitetaan syyttäviä sormia.

”On väärin murjoa rakennusalaa tämän osalta. Ihan samalla lailla tartuntoja on kuljetusalalla ja muissa ammateissa, joissa työtä ei pysty tekemään etänä”, Bentaieb sanoo.

Koronavirustartuntojen ammattikohtaisista eroista on jonkin verran tietoa, mutta vertailuun liittyy epävarmuutta.

Helsinki Graduate School of Economics (GSE) -taloustutkimusyksikön tammikuussa julkaiseman raportin mukaan suhteellisesti eniten tartuntoja oli maalareiden ja rakennuspuhdistajien keskuudessa. Tartuntoja oli paljon myös rakennusten viimeistelytyöntekijöillä. Tilastot koskivat viime marraskuuhun mennessä todettuja tartuntoja.

Sekä Suomessa että monissa muissa maissa tartuntoja todetaan enemmän alemmissa sosiaaliluokissa. Tämä selittää osaltaan sitä, miksi ulkomaalaistaustaiset ovat tartuntamäärissä yliedustettuina.

”Meillä kaikki asuvat yksin”

Toisella puolella Helsinkiä työskentelee virolainen Rain Anni. Hän on henkilöstöpalveluyhtiö Baronan työntekijä, joka on nokkamiehenä eli ryhmän vetäjänä putkiremontissa Suutarilassa. Putkiremontissa töitä tehdään pienissä ja ahtaissa tiloissa. Työtä on viruksen takia porrastettu enemmän.

”Ei voi yksin olla joka paikassa, vaan työmaalla pitää tehdä yhdessä näitä hommia. Mutta turvallisuus ennen kaikkea ja maskit päähän.”

Anni on työskennellyt Suomessa 16 vuotta. Koti on Virossa, mutta siellä hän ei ole käynyt pariin kuukauteen tiukentuneiden maahantulorajoitusten takia. Tavanomaista rakennustyötä ei katsota kriittiseksi tehtäväksi, joten sen perusteella Suomeen ei voi tällä hetkellä saapua.

”En tiedä, mistä sellainen käsitys on tullut, että virolaiset asuvat kaikki ahtaasti ja kimppakämpässä. Meillä kaikki asuvat yksin”, Anni sanoo.

Henkilöstöpalveluyhtiö Baronalla on rakennustyömailla noin 900 työntekijää, joista suunnilleen kolmasosa on ulkomaalaisia. Toimialajohtaja Timo Aholan mukaan ulkomaalaiset työntekijät eivät näyttäydy yhtiön tartuntatilastoissa muita korkeampana ryhmänä. Samaa kerrotaan YIT:stä.

Barona järjestää ulkomaalaisille työntekijöille myös majoitusta. Tiloja on Aholan mukaan väljennetty jo viime keväänä niin, että jokaisella on oma huone.

”Pienemmissä yrityksissä kustannuksia on pyritty painamaan paljon aggressiivisemmin alas, minkä johdosta majoitusta ei välttämättä olla väljennetty. Se tulee kuitenkin tässä tilanteessa paljon halvemmaksi kuin että suuri määrä työntekijöitä on sairauslomalla tai karanteenissa”, Ahola sanoo.

Rakennusalan virustartunnoista puhuessa moni hakee syyllisiä muualta. Suomalaiset rakennustyöntekijät osoittavat helposti ulkomaalaisia työntekijöitä ja suuret yhtiöt alan pieniä toimijoita.

Laajempaa testausta työmailla

Alan yritysten edunvalvoja Rakennusteollisuus näkee parannettavaa myös viranomaisten toiminnassa. Rakennusteollisuus haluaisi, että työmailla tehtäisiin laajempaa testausta. Helmikuussa Helsinki, Espoo ja Vantaa perustivatkin työryhmän edistääkseen rakennusalan yrityksissä tehtäviä joukkotestauksia.

”Se olisi kaikkein paras, että työmaa otettaisiin kerralla haltuun. Nyt on perässä juoksemista. Ennalta ehkäisevään testaamisen ei löydy kuulemma voimavaroja. Ongelma on siinä, että karanteeni- ja jäljitystoiminta on viranomaistoimintaa, eli työterveyshuolto ei voi sitä samalla tavalla hoitaa”, Kaskiaro sanoo.

Työntekijöitä edustava Rakennusliitto taas katsoo, että pandemia korostaa entisestään rakennusalan rakenteellisia ongelmia. Puheenjohtaja Harjuniemen mukaan yksi niistä on halvemman työvoiman hakeminen ulkomailta ja työntekijöiden hyvinvoinnin laiminlyönti.

Hän ei usko, että rakennustyömaiden virustilanne paranee merkittävästi myöskään sen jälkeen, kun rokotuksissa edetään työikäiseen väestöön.

”Tilaajavastuulaki edellyttää, että alihankkijoiden on järjestettävä työntekijöilleen työterveyshuolto. Oma käsityksemme on, että kenelläkään ulkomaalaisella ei ole tosiasiassa työterveyshuoltoa.”

Siksi Harjuniemen mukaan ”on ihan turha ajatellakaan”, että kaikki rakennusalan työntekijät tulisivat rokotetuksi.

Tätä artikkelia on kommentoitu 2 kertaa

2 vastausta artikkeliin “”Porukan henki on sellainen, että korona otetaan tosissaan”, vakuuttaa työnjohtaja Konalassa – Rakennusliiton mukaan työmaiden tilanne on edelleen synkkä”

  1. Kertoo kaiken alan vastuuttomuudesta jos RLn edustajia ei päästetä työmaalle josta on tullut yhteydenottoja työmaan siivottomuudesta ja työturvallisuuspuutteista. AVIn edustaja teki tälle Hgin keskustassa olevalle isohkolle remonttityömaalle tarkastuksen puhelimitse ja yllättäen kaikki oli hyvin. Lähde viime viikon Rakentaja lehti.

  2. Niinpä niin. Edellinen poistettu kommenttini oli tietenkin aika vahvasti sanoitettu, mutta totta kuitenkin.

    Eli uudelleen ja siistimmin siis: Ei kiinnosta korona sen enempää gryndereitä kuin halpatyövoimaakaan. Ja näkyy joka ainoassa ruokakaupassa safkiksen aikaan. Kelpaako nyt?

Jätä kommentti

Viimeisimmät näkökulmat