Helsingissä Sörnäisten rantatien ja Hermannin rantatien yhdistävä Sörnäistentunneli etenee poliittisessa päätöksenteossa. Kaupunkiympäristölautakunta käsittelee tunnelin hankesuunnitelmaa tiistaina kokouksessaan.
Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi jo vuonna 2018 asemakaavan, joka mahdollistaa autoliikenteelle tarkoitetun tunnelin rakentamisen. Nyt suunnitelmat ovat kuitenkin muuttumassa konkreettisiksi.
Hankekuvauksen mukaan Sörnäistentunneli on 1,6 kilometriä pitkä ja 1 + 1 -kaistainen tunneli, joka yhdistää Hermannin rantatien ja Sörnäisten rantatien vieden pitkämatkaisen läpiajoliikenteen maan alle.
Sörnäistentunnelin seurauksena Hermannin rantatie muuttuu tunnelin osuudella pääkadusta alueelliseksi kokoojakaduksi, mikä tarkoittaisi nykyistä vähäisempiä liikenne- ja kaistamääriä sekä miellyttävämpää jalankulun ja pyöräliikenteen ympäristöä.
Lisäksi tunneli varmistaisi autoliikenteen sujumisen pohjois-eteläsuunnassa Kalasataman alueen rakentuessa. Erityisesti Kalasataman metroaseman ja kauppakeskus Redin välisen alueen toivotaan rauhoittuvan läpiajoliikenteen poistuessa.
Tunnelin osuudella myös liikenteen melu- ja päästöhaitat vähenisivät. Vaikutusten arvioinneissa Sörnäistentunnelin nopeusrajoitus on 50 kilometriä tunnissa. Maanpäällisen katuverkon nopeusrajoitus on 30–40 kilometriä tunnissa.
Sörnäistentunnelin ajorampit sijaitsevat Hermannin rantatiellä Haukilahdenkadun eteläpuolella ja Sörnäisten rantatiellä Vilhonvuorenkadun eteläpuolella. Avoramppien pituus molemmissa päissä on noin 190 metriä.
Sörnäistentunnelin ennustettu liikennemäärä vuoden 2030 liikenne-ennusteessa on noin 17 000 ajoa vuorokaudessa.
Tunneli on tarkoitus rakentaa kahdessa osassa.
Ensimmäisessä vaiheessa vuosina 2022–2024 on tarkoitus rakentaa Sörnäistentunnelin pohjoinen betonitunneliosuus sekä siihen liittyvien ajoramppien maanalaiset rakenteet Kalasatamasta Pasilaan raitiotien ja Hermannin rantatien peruskorjauksen yhteydessä.
Ensimmäisen vaiheen kustannusarvio on 50 miljoonaa euroa elokuun 2021 kustannustasossa.
Hankesuunnitelmakuvauksen mukaan Sörnäistentunneli parantaa kaikkien kulkutapojen olosuhteita, mutta eniten siitä hyötyy henkilöautoliikenne.
Tunneli myös lisäisi hieman autoliikenteen määrää Helsingin seudulla ja vähentäisi joukkoliikenteen käyttöä: mallitarkastelun perustella Sörnäistentunneli kasvattaa henkilöauton kuljettajana tai matkustajana tehtävien matkojen määrää noin 1 900:lla vuorokaudessa.
Vastaavasti tunneli pienentää joukkoliikenteen matkamäärää 1 000:lla vuorokaudessa. Jalankulun ja pyöräliikenteen yhteenlaskettu matkamäärä vähenee 600:lla vuorokaudessa.
Juuri nämä syyt aiheuttivat vuonna 2018 tunnelin asemakaavan hyväksymisen aikaan taistelua Helsingin kaupunginvaltuustossa. Oikeisto ja Sdp kannattivat tunnelin rakentamista, vihreät ja vasemmistoliitto eivät.
Nykyisinkin kaupunginvaltuutettuna toimiva Otso Kivekäs (vihr) ei kannattanut tunnelin rakentamista muun muassa siksi, että tunneli lisää autoilua ja vähentää joukkoliikenteen käyttöä.
Vihreät vetosivat myös valmiin tunnelin kalleuteen: kustannusarvio oli tuolloin 160 miljoonaa euroa.
Toinen nykyinen ja silloinen valtuutettu, kokoomuksen Dani Niskanen, oli puolestaan sitä mieltä, että tunnelin vaikutuksesta autoliikenne sujuvoituisi, keskustaan pääsisi kätevämmin ja jalankulkijoille ja pyöräilijöille jäisi lisää tilaa maan päälle.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Pitkään väännetyn Sörnäistentunnelin suunnitelmat alkavat konkretisoitua Helsingissä – 160 miljoonan tunnelin rakentaminen voisi alkaa jo ensi vuonna”