Tytöttelyä, vähättelyä ja seksuaalista häirintää – Kysely paljastaa rakennusalaa vaivaavat tunkkaiset asenteet

Rakennusalalla riittää vielä paljon tehtävää tasa-arvon kanssa, selviää RIL:in kyselystä.

RIL:in jäsenyydestä ja viestinnästä vastaavan johtajan Henriikka Hellströmin mukaan kyselyn tuloksista löytyy sekä positiivisia että erittäin negatiivisia asioita. Hyvä uutinen on se, että noin puolet vastaajista kokee, ettei heitä ole koskaan syrjitty rakennusalalla.

Kääntöpuolena on se, että satunnaisesti syrjintää kertoo kokeneensa noin 45 prosenttia vastaajista.

Syrjinnän osalta huolestuttavaa on, että kyse ei ole menneisyyden työkulttuuriin liittyvistä asioista, Hellström sanoo. Sen sijaan eriarvoista kohtelua parhaillaan tai viimeisen vuoden aikana on kokenut noin neljännes niistä vastaajista, jotka ovat ylipäätään kokeneet eriarvoista kohtelua alalla tai työpaikallaan. Noin 58 prosentilla syrjintäkokemukset olivat tapahtuneet viimeisen viiden vuoden aikana.

Hellström toteaa, että huolestuttavaa on, että moni on kokenut esihenkilön syrjineen. Myös työnantajat, kollegat ja asiakkaat ovat toimineet tavalla, joka ei ole toivottua.

Sukupuoli ja ikä syrjinnän taustalla

Kyselyyn vastanneet kokivat, että syrjintä on johtunut erityisesti sukupuolesta tai iästä. Noin 66 prosenttia mainitsi sukupuolen syyksi ja noin 47 prosenttia iän. Kyseisessä kohdassa pystyi valitsemaan useamman vaihtoehdon. Syrjintää kokeneet myös pohtivat, että omat mielipiteet, asema, henkilökohtaiset ominaisuudet ja koulutustausta saattoivat olla eriarvoisen kohtelun taustalla.

”Todella paljon vaikuttaa vielä olevan tehtävää alalla”, Hellström sanoo.

Hellström myöntää, että kyselyssä olisi voitu tarkemmin avata eri termejä. Nyt avovastauksissa esiin nousi hyvin erilaisia tulkintoja syrjinnästä ja eriarvoisesta kohtelusta. Muun muassa tytöttely, vähättely sekä seksuaalinen häirintä nousivat esiin.

Räikeimmissä tapauksissa kyselyn vastaajat kertoivat miesten puhuneen rivouksia. Myös sänkyynmenoehdotukset ja lähentely nousivat kyselyssä esiin.

Hellström tunnistaa kyselyssä ilmi tulleen vähättelyn. Sama asia on noussut esiin myös keskusteluissa, joita hän on käynyt alan ihmisten kanssa.

Jos nainen esimerkiksi sanoo voimakkaasti mielipiteensä pinnalla olevasta asiasta, kommenttia saatetaan vähätellä. Kun mies sanoo saman asia, suhtaudutaan siihen innostuneesti, Hellström kertoo.

Myös hyvin vanhakantaiset oletukset sukupuoleen liittyen tulivat ilmi kyselyssä.

”Edelleen rakennusalalla jotkut miesjohtajat vaikuttavat järjestävän miehille mieluisia verkostoitumistapahtumia, joihin naisia ei kutsutan mukaan, kun oletetaan, etteivät naiset harrasta metsästystä tai vastaavaa”, Hellström toteaa.

Vaikka kyselyssä nousikin esiin erityisesti naisten asema rakennusalalla, myös miehet kertoivat kokeneensa syrjintää.

”Todella paljon vaikuttaa vielä olevan tehtävää alalla.” – Henriikka Hellström, RIL

Miehillä koetaan olevan paremmat mahdollisuudet edetä uralla

Kyselyssä tarkasteltiin myös miesten ja naisten mahdollisuuksista edetä uralla.

Yli puolet kyselyyn vastanneista koki, että miehillä on paremmat mahdollisuudet edetä uralla kuin naisilla. Noin 29 prosenttia koki, että mahdollisuudet ovat yhtä hyvät. Muutama prosenttia vastaajista koki, että naisilla on miehiä paremmat mahdollisuudet edetä uralla.

”Tämä ei kerro siitä, että oltaisiin vieläkään tasa-arvoisessa yhteiskunnassa rakennetun ympäristön alan diplomi-insinöörien osalta.”

Hellström kertoo, että jotkut miehet ovat myös kokeneet, että nuoria naisia on suosittu esimerkiksi työnhakutilanteissa.

Uramahdollisuuksien lisäksi palkka-asiat ovat olleet esillä alalla.

Rakennuslehti kertoi aiemmin sukupuolen kytköksestä palkkaeroihin. Jo opiskeluvaiheessa miesten palkkapussi on suurempi kuin naisten. Palkkaero näkyy myös vastavalmistuneilla rakennusinsinööreillä ja -arkkitehdeillä, eikä sille ole perusteltua syytä.

Lue lisää: Jo opiskelijana miehen tilipussiin kilahtaa enemmän euroja rakennusalalla – ”Kehitys otti nyt hurjasti takapakkia”

Työyhteisöillä vastuu

Mistä rakennusalan tasa-arvo-ongelmat johtuvat? Miksi moni kokee yhä syrjintää alalla?

Hellströmin mukaan osittain taustalla on varmaan se, että rakennusala on ollut hyvin miesvaltainen ala. Vuosien aikana naisia on kuitenkin tullut lisää alalle, mikä on vaikuttanut myös alan kulttuuriin.

Hellström peräänkuuluttaa työyhteisöjen vastuuta. Hänen mukaansa jokaisessa organisaatiossa pitää olla selkeät toimintamallit, miten reagoidaan, jos syrjintään tai häirintään liittyviä tapauksia ilmenee.

Monissa suuremmissa yrityksissä erilaiset ilmoituskanavat asiattomalle käytökselle ovat jo käytössä.

Hellström muistuttaa, että työnantajilla on velvollisuus tehdä yhdenvertaisuussuunnitelma, jos työnantajan palveluksessa työskentelee säännöllisesti vähintään 30 henkeä.

Hellström pitää ongelmallisena, jos ikäviä kokemuksia vähätellään tai jos niitä pidetään yksittäistapauksina, joihin ei tarvitse puuttua.

”Tilanne ei ikinä voi parantua, jos asioita pidetään kannen alla. Ne pitää ottaa vakavasti.”

Hellströmin mukaan alalla tarvitaan entistä avoimempaa keskustelua ja asennemuutosta, jotta syrjintää tai asiatonta käytöstä ei enää ilmenisi. Se saattaa hänen mukaansa vaatia tasa-arvosuunnitelmien ohella laajemmin erilaisia sukupuolikiintiöitä.

RIL toteutti kyselyn syksyllä. Siihen vastasi noin 170 henkeä.