Entinen lääketehdas Turussa kokee renessanssin saneeraushankkeen myötä

Turussa Lausteen kaupunginosassa sijaitsevassa Radiometer Turun toimitalossa on meneillään laajennushanke, joka ei näy rakennuksesta päälle päin mitenkään. Laajennuksen myötä rakennukseen saadaan lisää tuotanto- ja laboratoriotilaa huipputeknisiä akuuttihoidon diagnostiikkatuotteita, erikoisreagensseja ja mittalaitteita sekä kehittävälle että valmistavalle yritykselle.

Hankkeessa osa aiemmista toimistotiloista muunnetaan laboratoriotiloiksi, suurempiin tiloihin rakennetaan uusia kerroksia, seiniä puretaan ja toisaalle rakennetaan taas uusia. Sen myötä tämänhetkinen käytettävissä oleva noin 1 500 kerrosneliömetrin tuotantotila kasvaa lähes 2 500 kerrosneliöön.

Tilojen lisäys koostuu useammasta palasesta, joista uudella välipohjalla saadaan kerrosneliöitä lisää noin 850. Remontin jälkeen koko rakennuksessa on kaikkiaan noin 10 700 kerrosneliömetriä ja sen kokonaisala nousee 14 365 neliömetriin. Muutostöitä tehdään rakennuksen kaikissa neljässä kerroksessa ja vesikatolla.

Alkujaan samoissa toimitiloissa oli tiloja useammalle yritykselle, ja tämän peruja rakennuksessa oli muun muassa monta rappukäytävää. Laajennuksessa parannetaan myös rakennuksen käytettävyyttä, kun Radiometer hankki sen kokonaan omistukseensa keväällä 2022.

Pääosa uusista lisätiloista rakennetaan aiemmin samassa tilassa toimineeseen 13 metriä korkeaan varastoon, jonka tilalle rakennetaan kaksi uutta lisäkerrosta sekä tuotannolle että taloteknisille järjestelmille, pääosin ilmanvaihdolle. Tämä ei suinkaan onnistunut ihan heittämällä.

”Jouduimme asentamaan alimpaan kerrokseen lisäpilarit, jotta niiden kantavuus kasvaa riittäväksi. Samalla koko rakennuksen kantokykyä vahvistettiin paaluttamalla sitä sisäpuolelta 64 paalulla 20–30 metrin syvyyteen saakka”, Radiometerillä strategisista projekteista vastaava hankepäällikkö Sari Hukkanen kertoo.

Ennen uusien pilarien asentamista piti vanhaa talotekniikkaa purkaa tieltä pois, jotta uutta tekniikkaa voitiin sijoittaa omille paikoilleen. Pilarien poistaminen pohjakerroksesta heikensi välipohjien tuentaa, mikä aiheutti osaltaan lisähaasteita ja vaati huolellista suunnittelua, vaiheistusta ja koordinointia.

Varmuuden vuoksi tuotanto lähimpien seinien kohdalla tehtyjen paalutusten aikana kuitenkin keskeytettiin. Vanhojenkin pilarien suhteen oltiin jo kantavuuden maksimissa, joten niiden varaan ei voinut laskea uutta kuorman lisäystä.

”Työ sujui kuitenkin hyvin, koska tähän asiaan kiinnitettiin jo etukäteen erityistä huomiota. Osa yrityksen tuotannosta on erittäin sensitiivistä, ja se vaatii hyvin stabiilit olosuhteet. Tärinä olisi vaikuttanut erittäin haitallisesti tuotannon laatuun, mutta mitään tärinöitä emme havainneet edes paalutuksen aikana.”

Seiniä puretaan ja rakennetaan uusiksi vuoroin

Tuotanto- ja toimistotilojen väliin rakennetaan ääntä eristävä seinä. Rakentamisen aikana seinissä on tilapäisiä kulkuaukkoja, jotka suljetaan töiden valmistuttua, ja toisaalla seiniä sekä puretaan että rakennetaan uusiin kohtiin.

”Meillä ei ole täällä varsinaisia puhdastiloja vaan niin sanottuja kontrolloituja tiloja. Kun valmistamme arimpia tuotteitamme, tuotetaan työtilaan alipaine epäpuhtauksien eliminoimiseksi. Näihin tiloihin käyntikin tehdään ilmalukkojen kautta”, Hukkanen kertoo.

Uusia tiloja tarvitaan uutta, kasvavaa tuotantoa varten.

”Pääosin investoimme tässä kohdin uuteen tuotantoon, mikä vaatii korkeaa ja automatisoitua teknologiaa laadukkaampien tuotteiden valmistusta varten. Näiden laitteiden käyttö ja ylläpito vaatii myös lisää työntekijöitä, mutta henkilöstöön olemme jo etupainotteisesti investoineetkin, jotta he ovat mukana kehittämässä uutta tuotantolinjaa”, Radiometer Turun toimitusjohtaja Sebastian Krämer kertoo.

Krämer huomauttaa, että tuotantolaitteiston hankinta, käyttöönotto ja tuotantoprosessin validoinnin viimeistely ja loppuun saattaminen kestää jopa 3–5 vuotta. Vie vuosia ennen kuin tuotantolaitteet ovat saapumisensa jälkeen täydessä toimintakunnossa ja ne toimivat niille asetetuissa tehtävissään.

”Valmistettavat tuotteet ovat hyvin sensitiivisiä, koska niitä käytetään potilaiden diagnosoinnissa ja apuna hoidon määrittelyssä. Ennen kuin valmistettuja tuotteita päästetään myyntiin ja lopulliseen käyttöön, on validointiproseduuri pitkä ja työläs. Sen vuoksi myös etukäteissuunnittelu on tärkeää.”

Kolmannessa kerroksessa sijaitsevat entiset kokous- ja kahvihuoneet on remontin jäljiltä rakennettu konehuoneeksi, ja se on täynnä tekniikkaa, pääasiassa ilmavaihtokoneita. Ne palvelevat toisen kerroksen laboratoriotiloja, ja tuotantotiloja palvelevat koneet sijaitsevat toisaalla omassa konehuoneessaan.

Krämer korostaa aikataulutuksen merkitystä hankkeessa, sillä isoja ja raskaita koneita piti saada purku- ja rakennustöiden välissä sisään oikeassa järjestyksessä, jotta töitä voitiin sujuvasti jatkaa ja aloittaa muun muassa uusien kerrosten vaatimien välipohjien rakentaminen.

Talotekniikan, etenkin ilmanvaihdon määrä, kasvaa merkittävästi

Konehuoneen erikoisuus, kevyenä välipohjana toteutettu toisen kerroksen ritiläkatto, lasketaan huoltotasoksi, joka ei kasvata kerrosneliöitä. ”Ritiläkatto” on ensisijaisesti rakennettu savunpoistoa varten.

”Yläpohjaan sijoitetun teräsverkkoritilän ansiosta yhtenä paloalueena toimivassa tilassa mahdollisesti syttyvän tulipalon synnyttämä savu saadaan ajettua sen läpi vesikatolla sijaitseville savupuhaltimille saakka. Savu poistuu turvallisesti, ja puhdas korvausilma otetaan alhaalta”, puhdastilojen talotekniikkarakentamisesta vastaavan Aren yksikönjohtaja Vesa-Matti Sahonen kertoo.

Ritilätason päälle sijoittuvaan kerrokseen rakennetaan parhaillaan isoa konehuonetta. Radiometerin toiminta vaatii huomattavat määrät ilmastointitekniikkaa, ja ritilärakenteesta on helppo viedä myös taloteknisten järjestelmien vaatimat reitit lävitse.

Kaikkiaan rakennukseen tulee kuusi uutta ilmanvaihtokonetta entisten 11:n lisäksi ja kaksi uutta 5000 kiloa painavaa liuosjäähdytintä, koska tuotanto vaatii sekä kuivat että puhtaat olosuhteet. Ilmanvaihdossa on huomioitava kriittisen tuotannonosan vaatimus kuivalle ilmalle, mikä tarkoittaa, että osassa tiloja on suhteellisen kosteuden oltava alle 30 prosenttia, osin jopa alle 20 prosenttia.

Ilmankuivausprosessi on ehdottoman tärkeää virheettömälle tuotannolle

Tuotantotilojen sisäilman kuivatus toteutetaan jäähdytyskuivauksena. Siinä ulkoilma ensin viilennetään, siitä poistetaan kosteus ja sitten se lämmitetään uudelleen. Ilma kuivataan useassa eri vaiheessa, mikä lisää prosessin haasteellisuutta ja vaatii valtavasti tekniikkaa rakennuksen sisälle.

”Jo tähän asti on ilman kuivattamiseen käytetty suuria määriä kaukokylmää. Nyt tarve kaksinkertaistuu tuotannon laajentuessa”, Hukkanen kertoo.

Koska raskaat ilmankuivaimet sijaitsevat yläkerroksessa, vaati se vielä erikseen vahvat teräksiset tukirakenteet. Vedenjäähdytyskoneikot on rakennettu mahdollisimman energiatehokkaiksi, jotta kaukokylmän kulutus pysyisi kohtuullisena, vaikka sen tarve samalla kasvaa rajusti.

Kuivausprosessi vaatii myös hirvittäviä sähkötehoja, ja osa tässä prosessissa syntyvästä lämpimästä ilmasta kierrätetään. Lämpö voidaan hyödyntää rakennuksessa muualla. Ongelmana on, että tarve ilmankuivatukselle on suurin juuri kesäaikaan, kun lämmönkäyttökin on vähäisintä.

Automaattinen palonsammutus rakennetaan varmuuden vuoksi

Rakennuksessa ei muuteta ainoastaan rakenteita, seiniä ja välipohjia, vaan myös sähkö- ja talotekniset järjestelmät uusitaan. Samalla koko rakennusautomaatio uusitaan, koska nykyinen on jo elinkaarensa päässä.

Hukkanen kertoo, että kaikki tuotannolle kriittinen talotekniikka, kuten paineilma ja ilmankuivaus, on pyritty kahdentamaan. Näin varmistetaan, että häiriötilanteissa tuotantoon ei aiheudu katkoksia. Uuteen osaan tulee myös automaattinen palonsammutus- eli sprinklerjärjestelmä, jota ei aiemmin rakennuksessa ollut.

”Pääurakoitsija etenee tahtituotannon mukaan siten, että koko ajan molemmilla urakoitsijoilla olisi mestaa työstettävänä. Sen varmistamiseksi pidämme viikoittain pitkiäkin urakoitsijakokouksia, joiden yhteydessä päätetään muun muassa suojaseinien rakentamisesta ja siirtämisestä, jotta tuotanto säilyy häiriöttömänä”, Sahonen painottaa.

”Haasteellisuutta lisää, että talo on täynnä erilaisia kaapelointeja, joista kaikki turha ja ylimääräinen piti purkaa pois, mutta samalla piti varmistua, ettei tarpeellisia kaapeleita katkota.”

Viranomais- tai rakennusmääräykset eivät vaatisi rakennukseen sprinklausta, eikä sitä sen vuoksi vanhassa osassa ollutkaan. Nyt sellainen asennetaan amerikkalaisen tilaajan vaatimuksesta.

”Lisäksi se on toteutettava amerikkalaisten standardien mukaisesti. Aikanaan järjestelmä laajennetaan myös vanhalle puolelle”, Sahonen kertoo.

Sprinkler-järjestelmää ei kuitenkaan oteta vielä käyttöön, vaan vasta kolmannessa vaihessa toteutettavan sprinkler-keskuksen yhteydessä. Silloin kadulta rakennettavat uudet vesiliittymät mahdollistavat sen käyttöönoton. Myös seuraava laajennushanke aiotaan toteuttaa vielä olemassa olevan rakennuksen sisään.

Hankestartti sujuvoitui tuttujen kumppanien ansiosta

”Ensin palkkasimme arkkitehdin, jotta näkisimme, miten laajennuksen voisi toteuttaa. Näissä tiloissa toimi vielä siinä vaiheessa toinenkin yritys, ja mietimme, miten molemmat mahtuisivat tänne”, kertoo strategisista projekteista vastaava hankepäällikkö Sari Hukkanen laajennushankkeen taustoista.

”Korona-pandemia kasvatti kysyntää tuotteillemme, mutta jo aiemmin oli nähtävissä, että tuotantoa pitäisi laajentaa täyttääksemme markkinoiden tarpeet. Kävimmekin intensiivisiä keskusteluja eri vaihtoehdoista kiinteistön omistajan kanssa, koska muutostarpeet olivat sekä merkittäviä että arvokkaita”, Radiometerin toimitusjohtaja Sebastian Krämer kertoo.

Kun yhtälö nähtiin mahdottomaksi, päätti Radiometer ostaa koko rakennuksen omaan käyttöönsä. Hankkeen valmisteluprosessi oli pitkä ja haastava, mutta kun urakka päätettiin käynnistää, palkkasi yritys rakennuskonsultin avukseen.

Koska reunaehdot olivat tiukat ja investointi merkittävä, halusi Krämer hankkeeseen kumppanit, jotka pystyvät tiukkaan aikatauluun. Keskeinen syy tähän on, että tuotannon käynnistyminen kestää joka tapauksessa vuosia eikä yrityksessä haluta hukata yhtään hetkeä turhaan, joten rakennusvaiheen on oltava mahdollisimman lyhyt.

”Suunnittelun jälkeen teimme tarjouspyyntökierroksen ja kävimme urakkaneuvotteluita useiden toimijoiden kanssa. Pääurakoitsijaksi valikoitui Aspro, ja Are valikoitui talotekniikan kokonaisurakoitsijaksi, mutta molemmat ovat suorassa sopimussuhteessa Radiometeriin”, Hukkanen kertoo.

”Paperillahan kaikki on helppoa, mutta todellisuus on aina erilaista. Myös Aspron kanssa olimme tehneet yhteistyötä, mutta pidimme silti tarjouskilpailun, että pystyimme suorittamaan asiallisen vertailun sekä hinnan että referenssien osalta.”

Urakan valmistelu aloitettiin jo hyvissä ajoin, jotta tiukassa aikataulussa olisi mahdollista pysyä. Työt kohteella päästiinkin aloittamaan heti tammikuussa 2024, kun rakennusvalvonta näytti hankkeelle vihreää valoa.

”Tällaiset kohteet vaativat todella hyvää ennakkovalmistelua ja -suunnittelua, muutoin hankkeen pyörittäminen olisi mahdotonta. Myös laiteasennuksille on varattava aikaa”, huomauttaa Aren projektiliiketoiminnan liiketoimintajohtaja Anne Piiparinen.

”Tässä hankkeessa kynnystä valintaamme madalsi ja tunnettuuttamme lisäsi, että vastuullamme on tähänkin asti ollut Radiometerin kiinteistönhoito. Arella on myös aiempaa kokemusta lääketeollisuuden hankkeista ja vaatimuksista sekä niihin vaadittavien ratkaisujen löytämisestä.”

Piiparinen kertoo, että tiukka aikataulu ylipäätään on haasteellinen, mutta koska siinä ei ole yhtään joustoa, piti esimerkiksi materiaalihankinnoissa olla jatkuvasti myös Plan B, mikäli suunniteltuja tuotteita ei olisikaan saatavilla juuri sillä hetkellä. Nyt pääosa tärkeimmistä komponenteista on Suomessa tai jo kohteella, joten tämä huoli on ohitettu.

”Tällä hetkellä olemme aikataulusta kaksi viikkoa etuajassa, joten siltä osin olemme jo varmalla puolella”, Piiparinen toteaa.