Tutustu nyt Rakennuslehteen 3 kk veloituksetta!

Korkean puukerrostalon vesivahingon juurisyy vielä selvittämättä

Vesivahingon aiheuttamat vauriot Hoas Tuuliniitty -asuinkerrostalossa paljastuivat aluksi arvioitua suuremmiksi.

Hoas Tuuliniitty kuuluu Suomen korkeimpien puurunkoisten talojen joukkoon. Kuva: Hoas

Vuonna 2021 Espoon Tapiolaan valmistuneessa Helsingin opiskelija-asuntosäätiö Hoasin korkeassa puukerrostalossa, Tuuliniitty 1:ssä tapahtui joulukuun alkupuolella vesivahinko. Se aiheutui kattokaivosta ja siitä lähtevästä postiputkesta. Vaurio kosketti yhtä putkilinjaa koko talossa.

Tämä artikkeli on tilaajille

Kirjaudu sisään

Tilaa printtinä, diginä, yksin tai ryhmässä

Valitse teille sopivin tapa pysyä tiedon tasalla.

Tutustu nyt 3 kk: printti+digi 0 €

Kaikki Rakennuslehden tieto käyttöösi kesän yli ilman sitoumuksia, ole hyvä!

Tätä artikkelia on kommentoitu 5 kertaa

5 vastausta artikkeliin “Korkean puukerrostalon vesivahingon juurisyy vielä selvittämättä”

  1. Hieno puurakentamisen tärkeä kehittäminen on pilattu Suomessa pitkäksi aikaa johtuen ammattitaidon puutteesta. Syynä on vastuunkantamisen puute. Rakentaminen vaatii vastuuta ja nimenomaan yhteistoimintaa kaikilta osapuolilta suunnittelu- ja toteutusvaiheessa. Pääsuunnittelija/Ark-rakennesuunnittelija-lvis-suunnittelijat-elementtitoimittaja-pääurakoitsija-alaurakoitsijat-vastaava työnjohtaja-valvojat. Yhdessä koko suunnittelun ja rakennus-/toteutusajan.
    Rakennustarkastaja Oy Pääkaupunkiseutu Juha Ojanen 45 v. kokemus.

  2. Juurisyynä on todennäköisesti sadevesiviemärien puutteellinen kannakointi ja lämpölaajenemisesta aiheutuvan liikkeen kompensoimatta jättäminen. Tulee esille varsinkin korkeassa rakentamisessa.

  3. YM asetus 1047/2017

    Rakennusvaiheessa vastuuhenkiln on tehtävä merkintä rakennushankkeen tarkastusasiakirjaan sisäpuolisen hulevesijärjestelmän tiiveyden toteamisesta.
    Millä tavalla asia todetaan??

    Kuten edellä jo esitettiin, tod.näk. lämpölaajeneminen on vaikuttanut korkean rakennuksen viemäröinnin tiiveyden pettämiseen. Asetus edellyttää tiiveyden tarkastamista ja toteamista…

    Asetuksen perustelumuistiossa sekä lämpölaajeneminen mutta myös rankkasateiden aiheuttamat voimat mainitaan erikseen. Eli perustelumuistiokin on syytä lukea ja sisäistää. Pelkkä asetustekstin maininta hulevesien virtausten voimista ei mielestäni anna täyttä kuvaa siitä, mitä viemäreiden kannakoinnilla ja viemäreiden asennus edellyttetään kestävän.

    Perustelumuistion maininta rankkasateiden aiheuttamista voimista on puhuttelevampi esitys siitä, mitä hulevesiviemäreiden tulee kestää.
    https://www.edilex.fi/data/rakentamismaaraykset/Pemu_D1_2017_12_20.pdf

    Suunnittelussa ja tietysti asennuksessakin kannattaa huomioida nykyiset sademäärät. Sateiden ennustetaan lisääntyvän jopa 30% tulevina vuosikymmeninä. Myös sademäärät lisääntyvät tulevaisuudessa, jopa merkittävästi (10-25%).
    https://www.ilmasto-opas.fi/artikkelit/sademaarat-kasvavat

  4. Voisiko syy olla niin yksinkertainen, että puukerrostalo painuu vielä ensimmäisen vuoden ajan (13 krs, n. -1mm/krs) Yhtenäinen sadevesiviemäri ei. Käyttöön otettaesssa ei ole ollut mitään vuotoa vielä todettavissa.

    1. ilman muuta voi olla. Ajattelen, että se lienee kuitenkin niin ilmeinen, että olisi suunittelussa ja asentaessakin otettu huomioon. Voimistuvat sateet ja sademäärät eivät välttämättä ole niin ilmeisiä, että voivat jäädä huomiotta….

Viimeisimmät näkökulmat