Kokeile kuukausi maksutta

Älyrakennukset vaativat uutta osaamista

Tietoa kirjoittajasta Heikki Ihasalo ja Jaakko Ketomäki
Työelämäprofessorit, Aalto-yliopisto / Älykkäiden rakennusten teknologiat ja palvelut
Kaikki kirjoittajan kirjoitukset

Älyrakennukset ovat tällä hetkellä Gartnerin hypekäyrän huipulla, ja maailman suurimmat it-yritykset panostavat alaan merkittävästi. Aiemminkin teknologia on mahdollistanut älyrakennusten kohdalla paljon, mutta lopullisesti sytytyslangan raapaisun on vaatinut laitteiden sopivan hintatason saavuttaminen sekä käytettävyyden nousemisen tavallisen kuluttajan vaatimalle tasolle.

Älyrakennus ei ole enää pelkästään talotekniikkaa. Älykäs rakennus on – tai sen pitäisi olla – ennen kaikkea arjen helppoutta ja vaivattomuutta. Parhaimmillaan rakennuksen älyä ei edes huomaa muualla kuin tavallista pienemmässä ener gialaskussa.

Jotta uudet älykkäät toiminnot saadaan vietyä käytäntöön, tarvitaan rakennushankkeisiin digitalisaation mahdollisuudet ymmärtäviä osaajia. Näillä digirakennuttajilla ja -suunnittelijoilla tai järjestelmäintegraattoreilla tulee olla kokonaiskuva talotekniikasta ja it-järjestelmistä sekä ennen kaikkea ymmärrys käyttäjien tarpeista.

Tähän tulevaisuuden kuvaan perustimme Aallossa viime syksynä uuden kurssin Intelligent buildings. Kurssilla tarjottiin kokonaiskuva uusien teknologioiden mahdollisuuksiin sekä menetelmiä käyttäjälähtöiseen suunnitteluun. Kurssin luento-osuudessa oli useita puhujia yritysmaailmasta jakamassa alan viimeisintä tietämystä.

Opiskelijat pääsivät viemään teknologioiden mahdollisuuksia käytäntöön ryhmätyössään, jossa tehtävänä oli kehittää myytävä älyratkaisu kotiin. Insinöörien helmasyntihän on kehittää toinen toistaan älykkäämpiä ratkaisuja ongelmiin, jota ei oikeasti ole ja näin ollen teknologialle ei välttämättä löydy ostajia. Käyttäjälähtöisiin suunnittelumenetelmiin opiskelijoita johdattivat Aalto Ventures Programin ammattilaiset.

Harjoitustyönsä aluksi opiskelijat haastattelivat joukkoa tavallisia rakennusten käyttäjiä yrittäen löytää arjen haasteita tai piileviä tarpeita. Löydettyyn haasteeseen etsittiin sopivia teknisiä ratkaisuja ja eri vaihtoehdot käytiin vielä uudelleen läpi todellisten rakennusten käyttäjien kanssa. Harjoitustyön tuloksena syntyi siis kahteen kertaan validoitu tekninen ratkaisu todelliseen ongelmaan. Uskomme, että tällainen tapa käsitellä asioita jo opiskeluvaiheessa tuottaa hyvää tulosta myös työelämässä.

Älykkäät ratkaisut ovat tulleet osaksi myös muuta opetusta. Esimerkiksi harjoitus- ja projektityökursseja varten rakennamme paraikaa KIRA-digi rahoituksen mahdollistamana älykkään talotekniikan pilottiympäristöä, jossa meillä on 15 alan toimijaa mukana. Lisäksi muun muassa perinteistä sähkösuunnittelua opettavalle kurssille on otettu mukaan älykkäät järjestelmät ja näitä ratkaisuja sovelletaan kurssin harjoitustyössä.

Opiskelijat pääsevät myös viemään osaamistaan käytäntöön opiskelijakilpailussa, jossa suunnitellaan älykkäitä palveluja tulevaisuuden kauppakeskukseen. Tässä VTT:n vetämässä kilpailussa laitetaan Aallon ja Metropo lian eri kiinteistö- ja rakennusalan opiskelijat työskentelemään yhteistyössä aivan kuten he tulevat myöhemmin työelämässä tekemään.

Älyrakennukset ja laajemmin laadukkaat sisäympäristöt ovat ehkä yksi poikkitieteellisimmistä teknisistä tieteenaloista. Rajallisessa ajassa on mahdotonta opettaa kaikkea, joten opetuksen painopisteen on oltava yhä enemmän siinä, että opiskelijat oppivat kyseenalaistamaan entistä, nykyistä ja tulevaakin.

Tulevaisuuden hankkeisiin tarvitaan osaajia, jotka pystyvät hahmottamaan kokonaisuuksia ja ymmärtävät teknologian mahdollisuudet ja käyttäjälähtöisyyden vaatimukset.

Tätä artikkelia on kommentoitu kerran

Yksi vastaus artikkeliin “Älyrakennukset vaativat uutta osaamista”

  1. Päästäisiinpä älykkyydessä edes sille 50-luvun tasolle, jossa vesi valuu luontaisesti poispäin rakennuksesta, vaikka hiukan tuulisikin ja sama juttu talvella lumen kanssa. Sen jälkeen olisi edellytykset miettiä, mitä omistaja ajattelee 30-vuotiaan tikitaalirakennuksen kanssa elämisestä ukonilmalla. Seikka, mikä 3 vuoden välein tietokoneitaan tai puhelimiaan uusivalle sukupolvelle on varmaan täysin käsityskyvyn ulkopuolella oleva asia. Eihän 30 vuoden takaiselta ajalta ole yhtään ainoaa järjestelmää enää käytössä. Jos jollain on Commodore 64:n ohjelmia tallessa, sen kieltä ei kuitenkaan enää mikään ymmärrä.

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat

Heikki Ihasalo ja Jaakko Ketomäkihttps://www.rakennuslehti.fi/kirjoittajat/heikki-ihasalo-ja-jaakko-ketomaki/