Kokeile kuukausi maksutta

Digitaalinen tilannekuva mahdollistaa tuottavuusloikan

Tietoa kirjoittajasta Olli Seppänen
Professori, Aalto-yliopisto
Kaikki kirjoittajan kirjoitukset

Olen ollut mukana rakennusalan ratkaisujen kehittäjänä jo 20 vuotta, ensimmäiset 15 vuotta ohjelmistojen kehittäjänä ja viisi vuotta Aalto-yliopistossa professorina. Kun on saatu kehitettyä ja pilotoitua uutta teknologiaa, on aina tuntunut siltä, että nyt viimein rakennusalan tuottavuus saadaan käännettyä kasvuun.

Kokemusta on aikatauluohjelmistoista ja tietomalliin pohjautuvista niin sanotuista 5D-järjestelmistä (malli + kustannus + aikataulu). Vaikka yksittäisiä hyviä hankkeita on ollut ja kehittämämme ratkaisut pääsivät Suomessa ja kansainvälisestikin laajaan käyttöön, rakennusalan tuottavuusviisari ei kuitenkaan ole värähtänyt.

Kehityspanoksia on aiemmin käytetty runsaasti järjestelmiin, joilla saadaan tehtyä parempia suunnitelmia. Vaikka suunnittelu onkin tuottavuuden varmistamiseksi kriittistä, vähemmän huomiota on saanut se, että suunnitelmien ja toteutuneen työn välillä on valtava kuilu. Parempia suunnitelmia kriittisempää on ymmärtää, miksi suunnitelmat eivät käytännössä toteudu työmaalla, ja aktiivisesti pienentää kuilua suunnitelman ja toteutuman välillä.

Tutkimuksessamme kuilu on havaittu laajasti useilla osa-alueilla. Teknisiä suunnitelmia ei voida noudattaa, koska asennustoleransseja ei ole otettu huomioon suunnittelussa ja ne ovat todella väljät. Aikatauluja ei voi noudattaa jatkuvan aloitusedellytysten puuttumisen takia. Näiden takia alkuperäisiä sopimuksia ei voida noudattaa ja syntyy runsaasti muutostöitä.

Digitaalinen tilannekuva mahdollistaa kaikille osapuolille paremman ymmärryksen siitä, mitä työmaalla tai suunnitteluprosessissa tosiasiassa tapahtuu. Perinteisesti tilannekuva on muodostettu työmaakierroksilla ja jakamalla tietoa esimerkiksi viikoittaisissa urakoitsijapalavereissa.

Nyt työntekijöiden on mahdollista raportoida työhönsä liittyvistä esteistä, joista jää digitaalinen jälki. Toisaalta voimme sensorien avulla automaattisesti mitata työmaan tuottavuutta. Kun työmaakierrokset tehdään 360-kameralla varustettu kypärä päässä, jokaisesta työkohteesta tallentuu kuva-aineistoa, jota voidaan hyödyntää esimerkiksi automaattisessa laaduntarkastuksessa tai ylläpitovaiheessa, koska kuva-aineiston kautta pääsee esimerkiksi näkemään suljetun seinän sisään. Tuoteteollisuudelle tarjoutuu uusia mahdollisuuksia, kun esimerkiksi rakennusaikainen olosuhdetieto ja kuvatieto voidaan yhdistää asennusajalta. Laatuhavainnoista voidaan viimein oppia, kun kaikki on dokumentoitu kuvin ja yhteisesti sovituin vikakoodein.

Teknologia mahdollistaa digitaalisen tilannekuvan ”karvalakkimallin” jo nyt ja moni yritys on pilotoinut tilannehuoneita, joissa yhdistetään tietoja useista lähteistä kattavan ymmärryksen saamiseksi nykytilanteesta. Seuraava vaihe on valtavien datamassojen analysointi tekoälyllä.

Lisäksi tilannekuva on saatava palvelemaan paremmin päätöksentekoa. Tällä hetkellä ratkaisuja käytetään kunkin työmaan henkilöstön innostuksesta riippuen eikä tilannekuvan vaikutusta esimerkiksi tehtäväluetteloihin ole määritelty. Building 2030 -konsortio rahoittaakin vuosina 2020–2021 tutkimushankkeen, jossa tutkitaan tilannekuvan käyttöä päätöksenteossa suunnittelun ohjauksessa ja työmaalla. Selvitämme, miten tärkeimpiä päätöksiä voi parhaiten tukea tiedolla. Kun reaaliaikaista tietoa on saatavilla ja rakentamisen sidosryhmät ymmärtävät, miten tiedolla voi tukea päätöksentekoa, tuottavuusloikalle on todelliset edellytykset.

Tätä artikkelia on kommentoitu 3 kertaa

3 vastausta artikkeliin “Digitaalinen tilannekuva mahdollistaa tuottavuusloikan”

  1. Viemäreitäkin tarkistetaan kuvauksin, mutta ne olivat vinksin vonksin sukitettuja, pitäisi fokusoitua tärkeimpiin detaljeihin ja jättää detaljien massatuotanto vähemmälle. Kiireessä hälläväliä on tuottavin tapa.

  2. Luulisi professorinkin ymmärtävän että se tuottavuuden mittari on virheellinen. Tehdastuotantoon soveltuva mittari ei sovellu rakennustyömaille, jotka ovat kokoajan muutoksessa olevia tehtaita niin ympäristönsä kuin työkavereiden, työnjohdon ja lopputuotteen osalta.

    Voisitte siellä Aallossa vaikka tutkia tarkemmin rakennustyömaille sopivia tuottavuuden mittareita ja tehdä sitten vertailua 70-lukuun. Mielestäni yhtenä oleellisimmista osa-alueista tulisi olla turvallisesti tehty työ vs. vanhan liiton villi meininki.

  3. Tuottavuus ei ensisijaisesti kärsi teknisistä tai taktisista, vaan operatiivisista seikoista, pienurakoissa tämä tulee ilmi selkeän häiritsevästi, mutta jos halutaan puuhastella siellä täällä, kuten mieleen juolahtaa, eikä tilaajista suurimmat valita, kun ovat ymmärtäneet sanktioida kaiken isoon taulukkoon, mikä muistuttaa Rolling Stonesin raideria..

Vastaa käyttäjälle Nimetön Peruuta vastaus

Viimeisimmät näkökulmat

Olli Seppänenhttps://www.rakennuslehti.fi/kirjoittajat/olli-seppanen/