Kokeile kuukausi maksutta

Elinkaarimallista houkutteleva vaihtoehto

Tietoa kirjoittajasta Merja Mannila
Tuottaja, työelämä, koulutus ja tuoteteollisuus
Kaikki kirjoittajan kirjoitukset

Rakennuslehden Vuoden Työmaa -juhlissa nähtiin huojentunut mies. Liikenneviraston johtaja Pekka Petäjäniemi oli tyytyväinen siihen, että pitkän väännön jälkeen Tampereen kaupunginvaltuusto päätti elinkaarimallilla toteutettavasta Rantatunnelista. Rakentaminen on jo käynnistynyt.

Espoon sairaalan rakentaminen alkaa vuodenvaihteen jälkeen. Sairaalan toteuttaa Lujatalo kymmenen vuoden ylläpitovastuulla, ”kevennetyllä” elinkaarimallilla.

Alun perin sairaalaa kaavailtiin elinkaarimallilla Puolarmetsään. Monet rakennusliikkeet pitivät kuitenkin 25 vuoden elinkaarimallilla toteutettavaksi suunniteltua hanketta liian isona ja riskipitoisena. Lopulta ainoastaan Skanska oli kiinnostunut hankkeesta.

Se ei ole mikään salaisuus, että elinkaarihankkeet arveluttavat rakennusliikkeitä. Vain harvalla on riittävästi lihasta lähteä leikkiin mukaan.

Maailmalla elinkaarimallien investointien ja käytön aikainen rahoitus perustuu projektiyhtiömalliin, jossa sijoittajat kantavat riskiä tyypillisesti 5–10 prosentin omarahoitusosuudella. Jotta sijoittajat olisivat kiinnostuneita elinkaarihankkeista, on heille tarjottava riskiä vastaava tuottopotentiaali. Juuri tuo riittävä tuottopotentiaali houkuttelee sijoittajat kantamaan riskiä rakennusliikkeiden rinnalla.

Skanskan johtaja Antti Tuomainen sanoi Rakennuslehden haastattelussa, että projektiyhtiömallin ja rahoituselementin puuttuessa Suomessa on ajauduttu sopimuksissa monimutkaisiin ja osin päällekkäisiin vakuus- ja sanktiojärjestelmiin.

”Rakennus- tai kiinteistöpalveluja tarjoava yritys joutuu silloin miettimään, paljonko voi kasata omaan taseeseen näitä pitkäaikaisia sitoumuksia ja miten käsitellä vastuita tilinpäätöksessään. Pitkällä tähtäimellä tämä rakenne syö vääjäämättä yritysten kiinnostusta elinkaarihankkeisiin.”

Tosiasia on, että kunnilla ovat eurot tiukissa. Omaan taseeseen rakennuttaminen ei niillä lopu, mutta kunnat tarvitsevat vaihtoehtoja. Elinkaarimalli on ajatuksena hyvä, mutta sitä täytyy kehittää. Kuntien ja rakennusalan lanseeraama yleinen palvelusopimusmalli on yksi hyvä askel eteenpäin, mutta toimivia ja houkuttelevia rahoitusratkaisuitakin tarvitaan.

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Elinkaarimallista houkutteleva vaihtoehto”

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat

Merja Mannilahttps://www.rakennuslehti.fi/kirjoittajat/merja-mannila/