Kaupungit kilpailevat pehmeällä vetovoimalla

Tietoa kirjoittajasta Timo Aro
Valtiotieteen tohtori ja muuttoliiketutkija. Kirjoittaja on työskennellyt aiemmin Porin kaupungin kehittämispäällikkönä.
Kaikki kirjoittajan kirjoitukset

Porin kesä on tapahtumien ja elämysten superkesä. Porin asuntomessut, Pori Jazz, SuomiAreena ja Porisphere. Yyteri, Kirjurinluoto ja kansallinen kaupunkipuisto. Ja paljon muuta. Arviolta noin 200000 vierasta läheltä ja kaukaa tekee kesän aikana omakohtaisia havaintoja karhukaupungista.

Tapahtumat, elämykset, kulttuuri, matkailu- ja luonto- ja vetovoimakohteet ovat kaupunkien pehmeää vetovoimaa. Kaupunkien välisessä kilpailussa pärjäävät parhaiten ne, jotka pystyvät yhdistämään kovat ja pehmeät vetovoimatekijät.

Avainsanat ovat työ ja elämä. Työ ja työpaikat eivät enää yksin riitä, vaan ihmiset haluavat työn rinnalle hyvää ja mielekästä vapaa-aikaa. Hyvä vapaa-aika tarkoittaa tekemistä, harrastamista, kohtaamista, helppoutta, sujuvuutta, viihtymistä, mukavuutta, hauskuutta, leikkisyyttä ja niin edelleen.

Kun työ, asuminen ja vapaa-aika kietoutuvat yhä tiiviimmin toisiinsa, paikkaan liittyvien mieli- ja mainekuvien merkitys korostuu. Mieli- ja mainekuvat taas ohjaavat valintoja. Ei ole sattumaa, että useat kaupungit tavoittelevat jättiteollisuusinvestointien lisäksi tapahtumakaupungin asemaa ja statusta. Hakusana ”Suomen tapahtumakaupunki” tuo noin 15000 osumaa.

Tapahtuma- tai elämysteollisuus on yksi nopeimmin kasvavista toimialoista. Potentiaalikerroin on mittaamaton.

Pori on edustava esimerkki suomalaisesta kaupungista, joka on käynyt läpi ilkeän ja ikävän teollisen rakennemuutoksen. Pori on joutunut keksimään itsensä uudelleen. Karhukaupunki nousi kroonisesta supistumiskierteestä 2000-luvun vaihteessa panostamalla määrätietoisesti kahteen asiaan: korkeakoulutukseen ja tapahtumiin.

Pori julistautui keneltäkään lupaa tai mielipidettä kysymättä Suomen tapahtumakaupungiksi. Tapahtumien vaatimiin puitteisiin ja infraan panostettiin. Porin onni on ollut ja on suuret tapahtuma-ankkurit, jotka herättävät kansallisen mielenkiinnon ja luovat ympärilleen kasvavan aluskasvillisuuden, ekosysteemin.

Porin kaltaisten kaupunkien menestyminen tai menestymättömyys perustuu uusiutumishaluun ja -kykyyn. Uusiudu tai kuole ei ole tyhjä fraasi, vaan täyttä totta.

Tiikerinloikkien sijaan kannattaa ottaa harkittuja kukonaskeleita.

Ensimmäinen askel on varmistaa elinkeino-, toimiala- ja osaamisrakenteen jatkuva monipuolistaminen. Toinen askel on rohkeus ja kyky tehdä valintoja ja panostaa tehtyihin valintoihin pitkäjänteisesti ja isosti. Kolmas askel on kokeilla kepillä jäätä eli ottaa riskejä: ne kaupungit, jotka eivät ota riskiä, eivät voita.

Kaupunkien välinen kilpailu on pikemmin kiihtymässä kuin tasoittumassa. Kilpailu liittyy resursseihin, huomioarvoon ja näkyvyyteen. Menestyvän kaupungin on oltava samanaikaisesti elinvoimainen, vetovoimainen, pitovoimainen ja valovoimainen. Kipinää on oltava enemmän kuin kitkaa. Mieli- ja mainekuvien merkitys korostuu. ”Paikkojen välisessä sodassa” paikkaa ei ole edes olemassa, ellei se herätä tunteita.

Porin tapahtuma-ankkurit ovat hyviä esimerkkejä siitä, että pienistä, vähäpätöisistä ja paikallisista jutuista voi kasvaa ajan mittaan suurta ja merkittävää. Sattumien ja onnen merkitystä ei kannata väheksyä. Porin esimerkki osoittaa, että ilkeät rakennemuutokset tai ulkoiset shokit voivat olla alku uusille mahdollisuuksille ja menestystarinoille. Tosin se edellyttää valintojen tekemistä, pitkää pinnaa ja silmien sulkemista tekstaripalstoilta.

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Kaupungit kilpailevat pehmeällä vetovoimalla”

Vastaa

Tilaa uutiskirje

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin. Lisätietoja

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin.

Anna sähköpostiosoitteesi