Luonnon ja ihmismaailman erottelua pyritään hälventämään globaalisti. Kehitys on paikoin hyvinkin nopeaa, paikoin se odottelee vielä käynnistymistään.
Kun tahtona on infrarakentamisen ympäristöystävällisyys, kaupunkitilan viihtyisyys sekä asukkaiden ja toimijoiden tarpeita palveleva kaupunki, pitää pöllyttää alan vahvoja perinteitä ja vakiintuneita toimintatapoja. Onko niitä hidasta muuttaa? Mikä innostaa onnistumaan? Tarvitaanko jopa uusi sukupolvi tekemään asiat uudella tavalla vai toimitaanko jo nyt ajan hengessä?
Ympäristöministeriössä on käynnissä kiertotalouslain uudistus ja julkisten hankintojen ekologisten kriteerien määrittäminen. Kiertotalouden Green Deal -sopimus kannustaa muun muassa konkreettisiin tekoihin työmaiden koneiden aiheuttamien hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi.
Lisää tietoa ja suunnittelun apukeinoja tuottaa vuonna 2025 valmistuva ”ARVO – Viherrakenteen arviointi ja vahvistaminen kaupunkien maankäytön suunnittelussa” -hanke. Hankkeessa kehitetään alueellinen viherkerroin -työkalu ekosysteemipalveluiden sekä luonnon monimuotoisuuden määrän ja laadun arviointiin. Työkalun tavoitteena on asettaa viherrakenteen säilyttäminen ja kehittäminen etusijalle maankäytön suunnittelussa.
Infra-alliansseille on haettu ympäristösertifikaatteja. ”Otetaanko niiden sisältämät vaatimukset ylhäältä tulevina määräyksinä, vai kannustimena saavuttaa tai jopa ylittää kestävyydelle asetetut tavoitteet?” Sertifikaatin kriteeristö voi parhaimmillaan palvella projektin arkea ja ohjata konkreettisesti suunnittelua ja rakentamista. Esimerkiksi Kalasataman raitiotien allianssissa hiilijalanjälki, materiaalien elinkaari sekä runsas ja monipuolinen kaupunkivihreä toimivat hankkeen ohjaavina tekijöitä.
Raidelinja tai katu ei ole pelkästään liikenneväylä tai toimiva infrastruktuuri, vaan myös sosiaalisen vuorovaikutuksen alusta, osa elävää ekosysteemiä sekä viihtyisäksi koettu matka.
Kalasataman raitiotieallianssissa pohdittiin raameja kaupunkikuvan, viherympäristön ja kaupungin käyttökokemuksen käsittelyyn kokonaisuutena. Siinä perehdyttiin alan kirjallisuuteen ja tutustuttiin esimerkkeihin eri puolilta maailmaa. Ideointia tehtiin yhdessä ja ajatuksia kehitettiin konkreettisiksi suunnitteluratkaisuiksi. Työn pohjalta sovittiin linjaukset kestävästä kaupunkivihreästä ja erityyppisten kaupunkitilojen kaupunkikuvasta.
Valmiille ratikkalinjalle toteutettiin kokonaisuus, jossa tapahtuu paljon: on monilajisia, kerroksellisia viheralueita, valaistuja köynnöspylväitä ja erikoiskiveyksiä sekä paikkoja istuskeluun ja luonnosta nauttimiseen. Alueen olemassa oleva kasvilajisto jatkuu katualueilla, ja kasvivalinnoilla houkutellaan monia eliöitä.
Nyt työn valmistuttua on aika seurata luonnon monimuotoisuuden ja ratkaisujen elinkaaren tuloksia ja kuulla palautetta alueen asukkailta. Seurantatutkimuksista saadaan arvokasta tietoa tuleviin hankkeisiin.
Mahdollistatko tai toteutatko sinä kestävämpää ja viihtyisämpää kaupunkia?
Lue lisää aiheesta esimerkiksi näistä kunnianhimoisista projekteista:
• Kestävä Helsinki
• Barcelona superblocks
• Pariisiin ilmastosuunnitelma 2024 – 2030
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Kaupunkien infrahankkeiden avainasema”