Maailman ensimmäiset CSRD-direktiivin mukaiset kestävyysraportit on julkaistu. Raportit palkitsevat lukijansa ja tuovat näkyväksi yritysten tekemää määrätietoista vastuullisuustyötä. Ne viitoittavat suunnan kohti kestävämpää rakennettua ympäristöä ja havainnollistavat onnistuneesti, mitä edellinen EU-komissio on raportointivaatimuksillaan tavoitellut. Valmiit raportit ovat tyylikäs läpileikkaus rakennusalasta.
Parhaat keväällä 2025 julkaistuista kestävyys- ja taksonomiaraporteista eivät näytä hampaat irvessä laadituilta ja lainsäädännön minimivaatimukset täyttäviltä tiiliskiviltä, vaan ne ovat innostavia ja kumppanuuteen kannustavia kuvauksia, jotka tukevat myös yrityksen tulostavoitteita. Maailma on jo muuttunut, ja asiakkaat, sidosryhmät ja sijoittajat arvostavat kestävästi toimivia yrityksiä ja avointa raportointia.
Yritysten kannattaa jatkaa kestävyysraportoinnin hyväksi tehtyä työtä ja tuottaa vuonna 2026 julkaistavat raportit, vaikka raportoinnin lakisääteisestä pakollisuudesta ei ole tällä hetkellä varmuutta. Myös kumppaniyrityksiltä saatuihin tietopyyntöihin kannattaa vastata, sillä OP:n suuryritystutkimuksen mukaan vastuullisuus on tärkeä kriteeri, kun yritykset valitsevat kumppaneita.
Komissio ehdottaa 26.2.2025 julkaistussa Omnibus I -paketissaan kestävyys- ja taksonomiaraportoinnin sisältöön useita kevennyksiä ja ohjaa yrityksiä keskittymään raportoinnissaan toimintoihin, jotka ovat kestävyyden ja talouden kannalta olennaisia. Ne olisivat tervetulleita muutoksia nykylainsäädäntöön nähden. Myönteistä on myös se, että komissio on hiomassa EU-taksonomiaa kaikkein hankalimmaksi koetun DNSH-kriteerin osalta. Jatkossa kemikaaliriskien tarkastelun on määrä olla sujuvampaa kuin nykyisin.
Komission esittämät lainsäädäntömuutokset vievät eteenpäin useita eurooppalaisen rakennusteollisuusjärjestö FIEC:n toivomia parannuksia. Alkuvuodesta 2025 julkaisemassaan kannanotossa FIEC on esittänyt myös EU:n rahoituslaitoksia koskevan toivomuksen: taksonomian mukaisuuden vaatimukset täyttävää taloudellista toimintaa varten tulisi kehittää uusia edullisia rahoitusvaihtoehtoja. Ne tukisivat EU:n alkuperäistä visiota, jossa euro ohjaa markkinoita vihreämpään suuntaan.
Jos myös EU:n parlamentti ja neuvosto kannattavat Omnibus I -pakettiin sisältyviä ehdotuksia, kestävyysraportointi on jatkossa pakollista vain yli 1000 henkeä työllistäville yrityksille. Taksonomiaraportointi puolestaan olisi pakollista vain silloin, jos yritys on suuri myös liikevaihdon määrän suhteen.
Tarkoittaako EU-komission aloite sitä, että suomalainen kiinteistö- ja rakennusala tuottaa ensi kevääksi kestävyysraportteja vähemmän kuin nykylainsäädännön pohjalta ennustetut 70 raporttia? Entä jäävätkö pieniin ja keskisuuriin yrityksiin kohdistetut taksonomiaan ja kestävyyteen liittyvät tietopyynnöt historiaan? Tuskinpa, sillä en usko, että ala enää tässä vaiheessa luopuu raportointiin liittyvistä hyödyistä.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Kestävyysraportointi: pakollista vai hyödyllistä?”