Näkökulma Olli Kari Ei kommentteja

Korjaushankkeille yhtenevät laatuvaatimukset

Rakennuskantamme ikärakenne huomioon ottaen on ilmeistä, että korjausrakentamisen määrä tulee edelleen kasvamaan.

Rakennusten hyvä tekninen ja toiminnallinen laatu on myös terveellisten, turvallisten ja toimivien asuin- ja työtilojen peruslähtökohta ja vaikuttaa meidän jokaisen hyvinvointiin ja päivittäiseen toimintaan. Kansantaloudellisesta näkökulmasta ja maamme kansainvälisen kilpailukyvynkään kannalta ei ole yhdentekevää, miten pidämme huolta keskeisestä osasta kansallisvarallisuuttamme.

Rakennuskannan teknisen ikääntymisen lisäksi korjaustarvetta luovat lukuisat muut tekijät. Ylläpidon ja huollon laiminlyönti synnyttää ennenaikaista korjaustarvetta. Esimerkkejä löytyy siitä, että salaojat ovat jääneet huoltamatta, julkisivusaumausten uusintaa ei ole tehty ajoissa tai ilmanvaihtojärjestelmää ei ole osattu käyttää oikein.

Korjaushanke tulisikin nähdä osana rakennuksen systemaattista elinkaaren hallintaa. Tilat nähdään resurssina, joka on kustannuksiltaan yleensä seuraava henkilöstökustannusten jälkeen. Yritykset ja niiden toiminnot ovat jatkuvassa muutoksessa, mikä luo tarvetta tila- ja käyttötarkoituksen muutoksille.

Tilojen tehokkuusvaatimukset korostuvat niin yksityisellä kuin julkisellakin sektorilla. Myös muut teknisen, toiminnallisen tai esteettisen laatutason parantamiseen tähtäävät tekijät, joilla vaikutetaan esimerkiksi asukkaiden ja käyttäjien viihtyisyyteen tai rakennuksen energiatehokkuuteen, tuovat korjaustarvetta.

Kaikki nämä vaikuttavat osaltaan korjausrakentamisen kysynnän kasvuun, ja samalla kasvaa tarve korjausrakentamiseen suunnatulle luotettavalle ja määrämuotoiselle tiedolle sekä esimerkiksi korjausrakentamiseen soveltuville tuote- ja prosessi-innovaatioille ja työmenetelmille.

Tulevaisuudessa korjaushankkeen johtamisessa korostuu entistä enemmän tiedolla johtaminen. Onnistunut korjaushanke edellyttää laadukkaita esiselvityksiä. Kuntoarvioiden ja -tutkimusten tilaaminen on usein koettu tilaajien kannalta yhdeksi haastavimmista korjaushankkeissa tilattavista palveluista. Toimeksiantojen määrittely on ollut hankalaa, koska kuntotutkimusmarkkinoilla tarjottavien palveluiden laadullinen hajonta on suurta ja tarjoajien osaamisessa suuria eroja.

Myös tutkimusten sisältöä ja laajuutta on ymmärretty eri tavoin. Nämä ovat usein johtaneet tarjousten suureen hintahajontaan ja keskenään vertailukelvottomiin tarjouksiin. Vastaavat haasteet liittyvät käytännössä useimpiin muihinkin hankinnan kohteisiin korjaushankkeissa.

Tähän tarpeeseen rakennusala lähti kehittämään yhteisiä laatuvaatimuksia korjausrakentamiselle. Mitä yhteneväisempiä käsitteitä alalla käytämme, sitä helpompaa ja selkeämpää asioista sopiminen on.

Parhaillaan työn alla oleva KorjausRYL-sarja on työkalu vastuulliseen käytännön toimintaan korjaushankkeissa. Sarjan ensimmäinen julkaisu helpottaa esiselvitysten toimeksiantojen tilaamista ja tarjoamista. Laadukkaasti toteutettu purkaminen on myös keskeinen osa onnistunutta korjaushanketta. Ensimmäisessä julkaisussa on nyt määritelty purkamiselle yleiset laatuvaatimukset.

Parhaillaan työstetään julkaisua, joka kokoaa yksiin kansiin julkisivujen yleisimpien korjaustapojen keskeiset laatuun vaikuttavat asiat. Tämä tuo työkalun siihen, mitä kaikkea julkisivukorjausta valmisteltaessa, suunniteltaessa, korjaustyön toteutuksessa ja sen laadun valvonnassa tulee vaatia.

Olli Kari

Olli-Pekka Kari, Projektipäällikkö, tekniikan tohtori, Rakennustieto oy

Kaikki kirjoitukset

Vastaa

Rakennuslehden pääuutisia