Homeongelmista on keskusteltu iäisyys. Aiheesta tehtiin jo 1990-luvulla iso määrä selvityksiä. Siitä huolimatta kosteusvauriot lisääntyvät edelleen. Syiksi ongelmiin voi nähdä 1960–1980-luvulla käyttöönotetut, myöhemmin riskialttiiksi osoittautuneet rakennustekniikat ja näiden rakennusten peruskorjausten lykkääntymisen liian pitkälle.
1960-luvulla muuttoliike maalta kaupunkiin lisääntyi ja Suomessa jouduttiin rakentamaan nopeassa tahdissa kasvukeskuksiin asunnot, päiväkodit, koulut ja terveyskeskukset. Samaan aikaan otettiin käyttöön uudenlaista rakennustekniikkaa ja materiaaleja, kuten betonielementit, mineraalivillat, höyrynsulkumuovit, hyvin matalalle perustetut maanvastaiset, yläpuolelta lämmöneristetyt lattiat ja sisäpuolelta lämmöneristetyt kellarinseinät. Näitä rakenneratkaisuja ja uusien materiaalien toimivuutta ei ehditty tutkia ja testata tarpeeksi. Tuloksena oli niin kutsuttuja riskirakenteita, joissa nykyiset homeongelmamme pääosin muhivat.
Nyt nämä riskirakenteet ovat 30–50-vuotiaita. Rakenteita suojaavat vesieristeet, salaojitukset ja maa-aineskerrokset ovat vanhoja ja vuotavia tai muuten huonosti toimivia. Meidän olisi pitänyt katsastaa talomme jo 10–15 vuotta sitten.
Kun vesikattoja ei ole uusittu ajoissa, on vesi satanut yläpohjiin kastellen yläpohjien mineraalivillat ja muut rakenteet. Kun ikkunapeltejä ja ikkunoiden pielilautoja ei ole uusittu, on viistosade tunkeutunut seinien eristevilloihin. Kun sadevesijärjestelmistä ei ole pidetty huolta, on maan pinnalle satanut vesi kastellut perusmuurien lämmöneristeet, ja kun salaojia ei ole vaihdettu ajoissa, ovat puiden juuret tukkineet putket ja veden pinta on noussut rakennusten alla kastellen kellareiden lattiat ja seinien alaosat.
Kysymys on siis myöhästymisestä! Me olemme koko ajan 10–15 vuotta myöhässä rakennustemme korjaamisessa ja maksamme siitä hintaa rakennusten käyttäjien terveyshaittoina. Korjausvelka on yksi pääsyy homeongelmiin.
Miten ongelma sitten ratkaistaan? Koska korjausvelkaa on maamme kiinteistöissä lähes yhden valtion vuosibudjetin verran, ei ole olemassa nopeaa keinoa homeongelmien lopettamiseen. Kosteus- ja hometalkoiden ehdottama keino onkin suunnitelmallisuus. Kiinteistöjen omistajien pitää ottaa korjausvelan suhteen itseään niskasta kiinni ja laatia suunnitelma sen poistamiseksi. Jotta suunnitelmallisuus purisi nimenomaan home- ja sisäilmaongelmiin, täytyy terveyshaittojen poistamisen päästä kiinteistöstrategian prioriteettilistan kärkeen.
Hyvä talonpito ei ole rakettitiedettä, eikä se juuri vaadi kalliita teknisiä vempaimiakaan. Ennemminkin se tarvitsee järjestelmällisyyttä ja huolellisuutta. Vesi johdetaan ojiin, eikä talon alle. Putket vaihdetaan ennen kuin ne vuotavat. Ilmanvaihto pidetään päällä ja se puhdistetaan säännöllisesti. Ja peruskorjaukset tehdään suunnitelmien mukaisesti ja ajoissa.
Merkittäviä muutoksiakin on onneksi saatu aikaan. Viisi vuotta sitten ei olisi voinut kuvitellakaan näkevänsä rakennustyömaan päällä telttaa suojaamassa rakenteita sadevedeltä. Nyt tämä on varsinkin kattoremonteissa jo ihan arkipäivää monissa kaupungeissa.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Korjausten lykkääminen on suurin syy homeongelmiin”