Nyt tarvitaan poikkeuksellisia tekoja

Tietoa kirjoittajasta Tapio Kivistö
Päätoimittaja, tapio.kivisto@sanoma.com
Kaikki kirjoittajan kirjoitukset

Koronavirus on jo muuttanut työntekijöiden ja yritysten arkea dramaattisesti. Rakennuslehden toimituskin on työskennellyt etänä parin viikon ajan. Se on nyt tuttua monille suomalaisille – töitä sinnitellään eteenpäin niin kuin vain parhaiten pystytään.

Tietoa koronaviruksen vaikutuksista rakentamiseen selvästi kaivataan – rakentamista kun ei voi tehdä etänä. Rakennuslehden verkkosivuilla kävijöitä on nyt runsaasti, ja olemme poikkeuksellisesti avanneet kaikki koronakriisiä käsittelevät jutut luettaviksi muillekin kuin tilaajille. Suurin osa tilaajista saa paperilehden kotiosoitteeseensa, joten lehti tavoittaa lukijansa myös poikkeusoloissa.

Koronakriisin vaikutuksista ei vielä tiedetä kuin murto-osa. Lähiviikot kertovat, miten esimerkiksi työvoima riittää rakennustyömailla ja pystytäänkö ylipäätään työmaita pitämään auki. Se on kuitenkin varmaa, että kriisillä on suuria vaikutuksia työntekijöihin ja yrityksiin.

Siksi onkin tärkeää, että iskua pyritään pehmentämään mahdollisimman paljon – niin pienillä kuin suurillakin teoilla. Tässä tilanteessa tarvitaan yhteisöllisyyttä ja halua ratkaista ongelmia yhdessä. Kaikki hyvät ideat ovat tarpeen. Rakennuslehti kysyy tällä viikolla lukijapaneeliltaan, miten korona-aika on vaikuttanut omaan työhön ja mitä ideoita lukijoilla on kriisin vaikutusten pehmentämiseksi rakennusalalla. Kerromme tuloksista lehden sivuilla ja verkossa.

Erityisesti toimia vaaditaan kuitenkin valtiovallalta. Yritysten talousarkea on jo pyritty helpottamaan ja rakennusalan tukitoimia alettu pohtia. Aika on niin poikkeuksellinen, että keinojenkin on oltava poikkeuksellisia.

Olennaista on nyt pitää yritykset pystyssä ja työntekijät töissä. Se on silta, jota pitkin on mahdollista jatkaa kohti normaaliaikaa. Töitä varmasti riittää sitten, kun pahin koronakriisi helpottaa.

Tätä artikkelia on kommentoitu 4 kertaa

4 vastausta artikkeliin “Nyt tarvitaan poikkeuksellisia tekoja”

  1. Tarvitaanko Tapio todella poikkeuksellisia tekoja? Onko mielestäsi valtion takaama laina poikkeuksellinen teko? Vai tarvitaanko jotain muuta? Oliko kuitenkin kyseessä vain viikottainen tarve kirjoittaa jotain ja muuta ei tullut mieleen?

  2. ”Olennaista on nyt pitää yritykset pystyssä ja työntekijät töissä. Se on silta, jota pitkin on mahdollista jatkaa kohti normaaliaikaa. Töitä varmasti riittää sitten, kun pahin koronakriisi helpottaa.”

    Ulkomaalaistyövoiman vähettyä osalla työmaista on nyt työvoimapulaa. Veikkaan, että ennuste ”töitä varmasti riittää sitten, kun pahin koronakriisi helpottaa” ei tule toteutumaan, ja että työttömyys rakennusalalla on nykyistä suurempaa, kun pahin koronakriisi helpottaa. Silloin nimittäin ongelmana on yhteiskunnan kiinni laittamisen hintalappuna tuleva talouskriisi, joka on kohdannut siinä vaiheessa todennäköisesti sekä lukuisia tilaajayrityksiä että monia kotitalouksia. Lomautusten taloudelliset vaikutukset tulevat viiveellä.Tässä kuussa vielä palkat ovat juosseet lähes entiseen tapaan, ja vuokratkin on vielä maksettu monin paikoin ajallaan. Touko-kesäkuussa alkaa olla todennäköisesti nykyistä selvästi enemmän vuokria maksamatta sekä yrityksillä että osalla kotitalouksista, ja siitä vaikeudet kenties pahenevat sitten johonkin tuntemattomaan ajankohtaan asit. Jos koronakriisi helpottaa esimerkiksi kesä-heinäkuussa, silloin on päällä hyvin todennäköisesti jo isompi talouskriisi.

    Edes valtion antamilla lainoilla ei pelasteta sitä tilannetta, että monelta yritykseltä on tyrehtynyt tulot, ja jäänyt päälle kestämätön menotaso tuloihin nähden. Esimerkiksi lentomatkailu ei koronakriisin mentyä ohi palaudu välttämättä kuukausiin tai edes vuosiin ennalleen, ja samalla ulkomaanmatkailun varassa olleista yrityksistä useilla voi olla edessä se tilanne, että lisälainojen nostaminen ei yritystä enää pelasta, ja että paluuta entiseen bisnekseen ei ole. Rakennusalalle lentoliikenteen kriisi voi heijastua mm. Finavian Vantaan kentän osalta. Finavialla on Vantaalla menossa historiansa suurin, noin 100 000 neliön laajennusohjelma. Jos näyttää siltä, että lentoliikenne ei vuosiin nouse sille tasolle, millä sen on oletettu olevan tuosta investoinnista päätettäessä, Finavian pitänee aika äkkiä keksiä joku uusi käyttötarkoitus rakentamilleen uusille tiloille, jottei sille jää seisomaan taseeseen valtavaa määrää vajaakäyttöisiä negatiivisen kassavirran tiloja. Sama ongelma on aika monella muullakin yrityksellä, että uusia tiloja saattaa lähikuukausina jäädä käsiin vaille käyttäjää. Moni pelkää, että etätoiminnan yleistyminen voi jättää pidempiäkin jälkiä, ja että esimerkiksi kivijalassa oleville liiketiloille voi tulla koronan jälkeen pysyviä vaikeuksia asiakkaiden saamiseksi liikkeisiin, jos ihmiset nyt tottuvat entistä enemmän verkkoasiointiin. Samoin toimistotilojen tarve voi ainakin väliaikaisesti vähetä, jos osa firmoista päättää työntekijöiden etätyökulttuuriin tottumisen myötä luopua toimitiloistaan osin tai kokonaan ylimääräisenä kulueränä, ja yrittää selvitä pienemmällä kulurakenteella vaikeiden aikojen läpi.

    Rakennusalalla kriisin vaikutuksia voisi ehkä lieventää ainakin joidenkin liikennehankkeiden toteutusta aikaistamalla. Erityisesti erilaiset tulevaa vientiä helpottavat toimenpiteet voisivat olla harkitsemisen arvoisia aikaistettavia liikennehankkeita. Jo valmiiksi aika pitkälle suunniteltuja vientiin liittyviä liikennehankkeita, jotka ovat jo mukana hallitusohjelmassakin, ovat esimerkiksi Saimaan kanavan sulkujen jo valmiiksi suunnitellun pidennyksen toteutus, Tornion ja Ruotsin välisen radan sähköistämättä olevan pätkän sähköistys (jonka yhteydessä myös lastin siirtoedellytyksiä voisi parantaa niin, että radasta voisi tulla myös taloudellisesti käyttökelpoinen väylä Ruotsiin), eräät rajanylityspaikkoihin liittyvät hankkeet, sekä joidenkin meriväylien syvennykset ja useat satamaratojen kehityshankkeet. Nyt huoltovarmuuskysymysten noustua esiin voi olla aiheellista pitää huoli siitä, että Suomi ei saa jatkossa olla kuin saari ja lentämisen poikkeustilan aikana keskeisissä ulkomaankuljetuksissaan niin keskeisesti muutaman risteilylaivayhtiön varassa.

  3. Kirjoita vaikka eilisestä MOT:ista. Kuinka Skanskalla on homma karannut käsistä stadikalla.

    1. Tästä voisi kirjoittaa enemmänkin. SRV Uros Live -areenalla myös kyseenalaista toimintaa.

Jätä kommentti