Kokeile kuukausi maksutta

Millään toimialalla ei pitäisi olla varaa hoitaa tehtäviään huonosti, koska se maksaa enemmän kuin kerralla hyvin tehty työ. Silti rakentamisen laatuongelmat ja virheet tulevat eteen jatkuvasti.

Miten tilaaja arvottaa laadun? Kun hankintafilosofiana on vain halpa hinta, ei ole ihme, että laatuun panostaneen yrittäjän valtaa matkaväsymys ja turhautuminen. Rakentamisen prosessit on pilkottu ja limitetty päällekkäin aikataulujen lyhentämiseksi. Kiire on kestämätön ajatus taiteessa, jossa teoksen onnistuminen vaatii rauhaa ympärilleen. Onko rakentamisessa aikataulut osattu tiivistää oikeista paikoista? Mitä riitojen selvittelyyn ja takuukorjauksiin kulutetut resurssit kertovat laadunhallinnasta?

Osaoptimointi ja ahneus eivät sovi kätilöksi synnyttämään tuotetta, jonka tulisi tarjota turvallinen ja terveellinen puite toiminnalle ja kestää teknisesti kulutusta vuosikymmeniä. Kuka kantaa vastuun, vai onko se hukkunut rakentamisen pitkiin ketjuihin?

Myös hukattu johtajuus näkyy. Kun suunnittelua aliarvioidaan ja kokonaisvastuu suunnitelmista puuttuu, rakennuttajan rooli rakennusprosessin johtajana ontuu. Kun liikkeelle lähdetään ennen kuin suunnitelmat ovat riittävän valmiita, on lopputuloksena riitaisa keitos. Mausteiksi voidaan vielä lisätä puutteet tiedoissa, osaamisessa ja asenteissa sekä puutteellisesti testatut tuotteet.

Puhutaan yhteiskuntavastuullisuudesta ja harmaan talouden torjunnasta. Pitäisikö sen sijaan puhua yhteiskuntavelvollisuuksista ja rikollisuuden estämisestä? Jos rikollista työtä on tarjolla ja sitä alalla käytetään, niin jokuhan sitä myös tilaa ja siitä maksaa. Mistä ala vaikenee?

Suomessa voi rakentaa tuottavasti, turvallisesti ja yhteiskuntavelvollisuuksia noudattaen, kunhan alalta itseltään löytyy siihen tahtoa. Onnistuneita esimerkkejä on. Alalla on panostettu tuloksekkaasti muun muassa työturvallisuuteen; sekin on osa laadukkuutta.

Rakennusalalla on vastuullisesti toimivia yrityksiä, joilla on tahtoa rakentaa laadukkaasti. Projektit otetaan haltuun alusta alkaen ja hoidetaan jämäkästi loppuun asti. Yrityksissä on sisäistä kehittämiskapasiteettia, kykyä ja halua korjata mahdolliset virheet. Laatu ymmärretään kokonaisvaltaisesti osana tuottavuutta ja tuloksellisuutta. Laatu on kriittinen menestystekijä.

Suunnittelu, budjetointi, valvonta ja ongelmien ratkaisu ovat normaalia toimintaa yrityksissä. Johtaminen on helpompaa, kun prosessit on järkeistetty, systematisoitu ja kuvattu.

Toiminnan laadun varmistus on sidoksissa kilpailukykyyn asiakkaista. Organisaation kaikki työntekijät johtohenkilöistä lyhytaikaisiin sijaisiin osallistuvat toiminnan laadun varmistukseen. On jokaisen asia, velvollisuus ja oikeus tehdä työ laadukkaasti.

Mestaruus ei tule ilmaiseksi. Voittaja on harjoitellut ja tehnyt työtä pitkäjänteisesti.On uskallettava asettaa rohkeita tavoitteita, ja edettävä asteittain niitä kohti. Pinnan alle piilotetut, vaietut asiat on nostettava haasteiksi. Rakentamisen laatu ja imago saattavat hyvinkin olla tasapainossa, taso vain on liian matala. Alhaista tasoa ei pitäisi hyväksyä etenkään maassa, joka sijoittuu niin monella mittarilla globaaleissa sarjoissa kärkisijoille.

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Onko laadulle kysyntää?”

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat

Tuula Råmanhttps://www.rakennuslehti.fi/kirjoittajat/tuula-raman/