Kokeile kuukausi maksutta

Puukerrostalot yleistyvät hitaasti, mutta varmasti

Tietoa kirjoittajasta Markku Karjalainen
Rakennusopin professori, TkT, arkkitehti, Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), arkkitehtuurin laboratorio
Kaikki kirjoittajan kirjoitukset

Puukerrostaloja eli yli kaksikerroksisia puurunkoisia ja -julkisivuisia asuin-ja työpaikkarakennuksia on saanut rakentaa Suomeen 1990-luvun puolivälistä lähtien. Tähän mennessä asuinpuukerrostaloja on rakennettu kuutisenkymmentä taloa, joissa on yhteensä noin 1500 asuntoa. Onko tämä paljon?

Suhteutetaanpa tätä: Näihin tarvittavan puumäärän metsämme kasvavat reilussa tunnissa. Puolitoista tuhatta asuntoa on noin kymmenesosa vuosittain rakennettavien kerrostaloasuntojen määrästä ja vajaa promille Suomen 1,34 miljoonasta kerrostaloasunnosta. Jokin puukerrostaloissa kiinnostaa, sillä niitä viriää eri puolille Suomea tasaisesti kiihtyvällä tahdilla. Varovasti arvioituna ensi vuonna valmistuu tai lähtee liikkeelle noin 600 uutta puukerrostaloasuntoa, ja tämän lisäksi noin kuusi tuhatta puukerrostaloasuntoa on vireillä eri puolilla Suomea.

Paljon on puhuttu ja kirjoitettu puukerrostalojen suunnittelun työläydestä, rakentamisen vaikeudesta ja huonosta kilpailukyvystä. Asukaspalautteen mukaan niitä kannattaa kuitenkin rakentaa: Ympäristöministeriö tilasi loppuvuodesta 2016 Tampereen teknillisen yliopiston arkkitehtuurin laboratoriolta laajan puukerrostalojen asukas- ja rakennuttajakyselytutkimuksen, johon otettiin mukaan 9 uusinta puukerrostalokohdetta eri puolilta Suomea; yhteensä 17 taloa, 585 asuntoa. Asukaskyselyyn saatiin 308 vastausta, jolloin vastausprosentiksi muodostui 52,6 prosenttia.

Asukaskyselyssä puun käyttö rakennuksessa -tekijän erittäin merkittäväksi tai merkittäväksi asukkaan nykyisen asunnon valinnassa arvioi hieman vajaa puolet vastaajista. Asukaskyselyn kohteena olevat puukerrostalot arvioitiin yleisilmeeltään ja arkkitehtuuriltaan erittäin hyväksi tai hyväksi yhteensä noin 84 prosentissa vastauksista. 76 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että ekologiset asiat vaikuttavat heidän ja ihmisten asuntovalintoihin tulevaisuudessa merkittävästi tai jonkin verran. Vastaajista yhteensä peräti 96 prosenttia oli sitä mieltä, että puukerrostaloihin vaadittava sprinklaus parantaa asuinturvallisuutta merkittävästi tai jonkin verran. Asukkaita pyydettiin luonnehtimaan, miten puukerrostalot eroavat tavanomaisista kerrostaloista. Yleisimmät vastaukset olivat: ”Häiritsevät äänet vähäisempiä, hyvä ääneneristys”, ”Hyvä sisäilma”, ”Ei juuri mitenkään”, ”Viihtyisyys ja kauneus” sekä ”Lämminhenkisyys ja kodikkuus”. Vastauksissa puuta toivottiin käytettävän puukerrostaloissa eniten asunnon sisällä lattioissa, rakennusten julkisivuissa ja parvekkeissa.

Puukerrostalojen rakennuttajien mielestä kohteet ovat olleet hyvin onnistuneita ja niiden käytön aikana palaute on ollut positiivista. Rakennuttajien on edelleen määrä toteuttaa uusia puukerrostaloja. Asuntorakentamisen alalle rakennuttajat toivoivat kilpailua eri rakennusmateriaalien, eri rakentamistapojen ja puualan sisällä eri toimijoiden välille, jotta kehitystyö olisi jatkuvaa ja asuntorakennuttajille ja asukkaille olisi eri vaihtoehtoja tarjolle valtarakentamistavan rinnalle. Puukerrostalojen uusia rakennuttajia ja rakentajia on ilmaantunut alalle ihan mukavasti.

Erityisesti arkkitehtiopiskelijat ja nuoret arkkitehdit ovat nykyisin hyvinkin kiinnostuneita puurakentamisesta. Monikerroksisten puukerrostalojen rakennesuunnittelijoilta edellytetään vähintään vaativien puurakenteiden suunnittelijapätevyyttä. Heitä on Suomessa kuutisenkymmentä henkilöä.

Betonirakenteiden puolella vastaavan pätevyyden omaavia suunnittelijoita on 518 ja teräsrakenteiden puolella 218. Puukerrostalojen rakennesuunnittelijoita pitää kouluttaa lisää. Tässä koulutuksessa Puuinfo oy on tehnyt useamman vuoden merkittävää ja tuloksellista työtä. Tätä koulutusta tulee edelleenkin jatkaa.

Tätä artikkelia on kommentoitu 5 kertaa

5 vastausta artikkeliin “Puukerrostalot yleistyvät hitaasti, mutta varmasti”

  1. Kosteus-, palo-, kunnossapito- ja ääniongelmat ovat suurimmat kynnykset puukerrostalojen yleistymiseen.

  2. Toikka on oikeassa. Tutkimuksen tuloskin kuulostaa vanhalta hokemalta valhe, emävalhe, tutkimus. Vai oliko se tilasto? Mutta ei hätää: Tampereen virkamiehet uskovat puukerrostaloihin. Täällä odottaa kokonainen kaupunginosa toteutustaan ja lisää on tulossa.

  3. Vielä on vähän tai ei ollenkaan omistuspuukerrostaloja. Vastaukset kertovat vuokralaisten mielipiteitä ei puukerrostalojen ostajien mielipiteitä. Vielähän ei tiedetä puurakenteisten kerrostalojen hintojen kehitystä kun ne vanhenevat. Vieä en itse ostaisi puukerrostalosta asuntoa. Yleensä uusien ratkaisujen lastentaudit ilmenevät 10 vuoden aikana. Antaa muiden maksaa oppirahat

  4. ”Vastaajista yhteensä peräti 96 prosenttia oli sitä mieltä, että puukerrostaloihin vaadittava sprinklaus parantaa asuinturvallisuutta merkittävästi tai jonkin verran.”

    Tästä unohtui vielä se, että peräti 99,9 prosenttia oli sitä mieltä, että parvekkeen kaide parantaa asuinturvallisuutta merkittävästi tai jonkin verran.

  5. Puukerrostalo keskustelu on tosi hienoa. Mutta paljon samantapaista kun sukupuolinen kanssakäyntikeskustelu. Siinä miehiä syytetään huonosta käytöksestä. Mutta jos nainen käyttäytyy huonosti,keskustelu lässähtää kummasti. Luulen,että hankalia asioita siinä tapahtuu molemmilta sukupuolilta,nykyään suhdeluku saattaa olla lähelle fifti fifti. Mutta ei tässä lehdessä niistä . Ihmettelen siinä puukerrostalossa unneutetun ,että nykyiset vakikerrostalot ovat enemmän kuin puoleksi puuta. Järkevästi siinä talossa välipohjat,kantavat ja huoneistojen väliset seinät betonia.. Hyvin eristyy tuli ja ääni,mutta talossa on silti hyvin paljon puuta.Miksi tehdä silloin väkisellä kokonaan puusta. Erinäisiä ongelmia siinä on. Mutta niin rentikästä.
    Kuka jaksaa puhua tavallisesta hyvästä järkevästä kerrostalosta,tai kuka kuuntelee,siis itsestään selvyyksiä.Onko tuo muuten yhdyssana.

Vastaa käyttäjälle pekka Mähönen Peruuta vastaus

Viimeisimmät näkökulmat

Markku Karjalainenhttps://www.rakennuslehti.fi/kirjoittajat/markku-karjalainen/