Kokeile kuukausi maksutta

Rakennusmestarikoulutuksen hakujärjestelmää ei pidä muuttaa

Tietoa kirjoittajasta Ahti Junttila
Toimitusjohtaja, Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK RKL
Kaikki kirjoittajan kirjoitukset

Rakennusalan työnjohdon koulutusohjelma (rakennusmestarikoulutus) tulee säilyttää ammattikorkeakoulussa omana erillisenä hakunaan. Tämä on tärkeää, jotta kyseiseen koulutusohjelmaan hakeutuu edelleen henkilöitä, joilla on jo rakennusalan työkokemusta.

Ammattikorkeakoulujen rehtorien neuvosto Arene esittää ammattikorkeakoulujen hakujärjestelmää muutettavaksi siten, että jatkossa hakulinjoja olisi vain  5 – 6. Suunnitelman mukaan esimerkiksi rakennusalalle haku tapahtuisi yhden ja saman ”rakennusala” -haun kautta. Valinta mm. LVI-, sähkö-, talonrakennus-, suunnittelu- ja infra-aloille tapahtuisi ensimmäisen opiskeluvuoden kuluessa. Näin valittaisiin opiskelijat myös rakennusalan työnjohdon koulutusohjelmiin eli rakennusmestarikoulutukseen sekä insinöörikoulutukseen. 

Nykyään rakennusmestarikoulutukseen hakevat saavat sisäänpääsykokeissa lisäpisteitä rakennusalan työkokemuksesta. Niinpä suurella osalla hakijoista onkin alan työkokemusta ja heillä on hyvä näkemys siitä minkälaiseen työskentely-ympäristöön ja minkälaisiin tehtäviin he ovat päättäneet kouluttautua. Näin alalle saadaan motivoitunutta ja osaavaa työvoimaa joka on pitkäjänteisesti sitoutunut työskentelemään rakennustyömaiden johtamisen parissa.

Rakentamisen laadusta käydään julkisuudessa vilkasta keskustelua. Kosteus- ja homeongelmiin haetaan laajassa työryhmässä syitä ja korjausmalleja. Laatuun vaikuttavat monet asiat, kuten suunnittelu, aikataulut, valvonta, työnjohto ja käyttöaikainen huolto. Osaavan työnjohdon merkitystä ei myöskään voida koskaan liikaa korostaa.
Viime vuonna valmistuneet ensimmäiset uudet rakennusmestarit ovat työllistyneet hyvin.

Alalla on tunnustettu, että insinöörikoulutuksen kautta emme ole saaneet työmaille tehtäviinsä riittävän pitkäjänteisesti sitoutuneita työnjohtajia. Meidän ei tule hyväksyä toimenpiteitä, joilla aikaan saatu hyvä kehityssuunta taas vaarannettaisiin.

Rakennusmestarikoulutusta annetaan vuonna 2011 kahdeksassa ammattikorkeakoulussa; Helsingin, Hämeen, Kuopion, Oulun seudun, Tammisaaren (ruotsinkiel.), Tampereen, Turun  ja uutena Seinäjoen ammattikorkeakoulussa.  Aloituspaikat ovat suurimmaksi osaksi talon-rakentamisen puolella. Yhteensä uusia paikkoja on ensi syksynä tarjolla 357, josta 275 nuorisoasteella ja 82 aikuiskoulutuksessa.  Ensisijaisia hakijoita oli yhteensä 1390.

Vetovoimaluku nuorisoasteen koulutukseen on 3,32 ja aikuiskoulutukseen peräti 5,83.  Aloituspaikkojen määrä kasvoi edellisvuodesta noin 20 prosenttia ja ensisijaisten hakijoiden määrä noin 22 prosenttia. Kehityksen suunta on tavoitteidemme mukaista, kohti 500 aloituspaikan minimiä. Rakennusalan tulevaisuudelle on erittäin tärkeää, että työnjohtajaksi voi opiskella useissa kasvukeskuksissa ympäri maata. Myönteistä on myös se, että talonrakentamisen ja LVI-tekniikan lisäksi suuntautumisvaihtoehdoista mukana on myös infra.

Ensi syksynä käynnistyviin rakennusalan työnjohdon koulutusohjelmiin eli rakennusmestari-koulutukseen  on varattu infrarakentamisen aloituspaikkoja kolmessa ammattikorkeakoulussa.   

Sekä Helsingin Metropolian, Oulun seudun AMK:n että Turun AMK:n tavoitteena on täyttää 20 aloituspaikkaa nuorisoasteella. Valinta infrakoulutukseen tapahtuu myöhemmin opiskeluaikana. Aikuiskoulutukseen ei ole varattu infran aloituspaikkoja.
Metropolia- ammattikorkeakoulun Espoon toimipiste on ainut paikka Suomessa, jossa koulutetaan LVI-rakennusmestareita. LVI-tekniikkaan kuuluvat lämmitys-, vesi- ja ilmastointitekniikka. Tämän lisäksi opintoihin kuuluu mm. järjestelmätuntemusta, asennustekniikkaa, tuotetietoa, työnjohtamista ja rakennuksella tapahtuvaa toimintaa. Myös vuorovaikutustaidot, asiakaspalvelu ja työlainsäädäntö ovat mestarikoulutuksessa keskeisellä sijalla.   

Ensimmäiset noin 15 LVI-rakennusmestaria ovat jo valmistuneet. LVI-mestarit ovat profiloituneet LVI-töiden työnjohtajiksi. LVI-työnjohtajille on kasvavaa kysyntää mm. tulevaisuudessa edelleenkin lisääntyvien putkiremonttien ja muiden korjausrakentamiskohteiden työnjohtotehtävissä.

Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK RK
Puheenjohtaja Eero Reijonen
Toimitusjohtaja Ahti Junttila

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Rakennusmestarikoulutuksen hakujärjestelmää ei pidä muuttaa”

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat

Ahti Junttilahttps://www.rakennuslehti.fi/kirjoittajat/ahti-junttila/