Uuden rakentamislain mukaan rakennusten ilmastoselvitys tulee pakolliseksi tietyille uusille rakennuksille. Tämä tarkoittaa, että tulevaisuudessa rakennushankkeissa on tehtävä hiilijalanjälki- ja hiilikädenjälkilaskennat, joissa arvioidaan rakennusten ilmastovaikutukset koko elinkaaren ajalta. Uusien rakennusten hiilijalanjälkeä tullaan ohjaamaan valmisteilla olevalla raja-arvoasetuksella. Ilmastovaikutusten arvioinnissa hyödynnetään ympäristöministeriön valmistelemaa rakennuksen vähähiilisyyden arviointimenetelmää sekä kansallista päästötietokantaa. Kansallinen päästötietokanta eli CO2data-palvelu on Suomen ympäristökeskuksen kehittämä ja ylläpitämä verkkopalvelu.
Rakennusten ilmastovaikutusten arviointiin on valmistauduttu jo vuosia. Rakennusalan toimijat tekevät jo elinkaarilaskentoja valmisteilla olevan ilmastoselvityksen mukaisesti käyttäen laskentatyökaluja, joihin on integroitu kansallisen päästötietokannan tiedot. Lisäksi rakennustuotteiden ympäristöselosteita laaditaan yhä enemmän, mikä kertoo toimijoiden aktiivisuudesta.
Viimeisin rakentamislain muutosehdotus jättää korjausrakentamisen laskennat ilmastoselvityksen ulkopuolelle, mikä on herättänyt huolta esitykseen annettujen lausuntojen mukaan. Tämä päätös on merkittävä, sillä korjausrakentamisella on huomattava rooli rakennuskannan ilmastovaikutusten näkökulmasta. On arvioitu, että noin 40 prosenttia rakentamisen kustannuksista syntyy korjausrakentamisesta. Ilman kattavaa laskentaa korjausrakentamisen osalta, kokonaiskuva vähähiilisyyden edistymisestä jää puutteelliseksi, eikä korjausrakentamisesta näin ollen kerry arvokasta tietoa. On tärkeää, että kaikki merkittävät rakennusalan osa-alueet otetaan huomioon ilmastoselvityksissä, jotta saavutetaan todellisia ja kestäviä tuloksia.
Vähähiilisyyden sääntely etenee hyvää vauhtia niin Suomessa kuin EU:ssakin. Rakentamislain lisäksi päästöjen vähentämistä on tavoiteltu asettamalla tiukempia energiatehokkuusvaatimuksia, tarjoamalla rahoitusta vähähiilisiin hankkeisiin ja edistämällä kestävien rakennusmateriaalien käyttöä. Uusien rakennusten elinkaarenaikaisen ilmakehän lämmitysvaikutuspotentiaalin laskeminen nousee esiin myös uudelleenlaaditussa rakennusten energiatehokkuusdirektiivissä (EPBD), jonka toimeenpano on Suomessa jo aloitettu.
Säädösohjauksella on tärkeä rooli vaikuttavien päästövähennyksien aikaansaamiseksi niin raja-arvoin asetettavan tason kuin myös soveltamisalan laajuuden osalta. Riippumatta siitä, mitä regulaatio tuo tullessaan, toimijat voivat silti edistää vähähiilisyyttä jatkamalla ennakoivaa työtä. Ei anneta hyvän kehityksen hiipua, kunnianhimoinen ilmastotyö koko rakennusalan laajuisena luo vahvaa perustaa tulevaisuuden kilpailukyvylle.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Rakennusten ilmastovaikutusten arviointiin on varauduttu vuosien ajan”