Tarvitaanko rakennusalalla toteutusmuotopoliisia?

Tietoa kirjoittajasta Juha Salminen
Kehitysjohtaja, Consti Yhtiöt
Kaikki kirjoittajan kirjoitukset

Rakennushankkeiden toteutusmuodoissa vallitsee tällä hetkellä historiallinen sekaannus. Pakkaa ovat sekoittaneet uudet yhteistoiminnalliset toteutusmuodot, jotka hakevat vielä paikkaansa. Samalla YSEn periaatteita muutellaan urakkapapereissa ja yritykset tehtailevat omia sopimusmallejaan.

Tarjolla on erilaisia yhteistoimintamalleja, jotka voivat olla mitä tahansa – yleensä pohjimmiltaan perinteisiä projektinjohtourakoita joillain lisämausteilla.

On muunnoksia KVR-urakoista, joissa tilaaja haluaa ohjata suunnittelua, mutta siirtää vastuun suunnittelupuutteista ja -virheistä urakoitsijalle. Halutaan avata kustannukset laskutyömallilla, mutta laitetaan kattohinta, jolla se muutetaan käytännössä kokonaisurakaksi.

Oma maailmansa ovat allianssi-termin alla kulkevat urakat. ”Allianssiin” eivät välttämättä kuulu joko urakoitsija tai suunnittelijat, tai se ei perustu lainkaan allianssisopimukseen. ”Allianssityyppinen” YSE-pohjainen sopimus tai lausuma, että urakka toteutetaan ”allianssihengessä”, ei tee urakasta allianssiurakkaa.

Kun lähdetään muuttelemaan urakkamuotojen tunnettuja perusmalleja, tuloksena voi olla sekasotku, jossa vastuut ja koko johtamis- ja päätöksentekomalli ovat epäselvät. Ensimmäinen vaikutus on, että urakoitsija hinnoittelee epävarmuudet urakkahintaansa.

On myös todennäköistä, että hankkeen johtaminen ja työnjako ovat yhtä sekavia käytännössä kuin sopimuspapereissa. Pahimmillaan kumpikaan osapuoli ei kunnolla ymmärrä, mihin on mennyt laittamaan nimensä.

Tällaisten sekaurakoiden käytölle tulee mieleen kaksi vaihtoehtoista selitystä. Joko osaaminen on kadoksissa tai sitten yritetään tahallaan hämätä toista osapuolta ja saada tämä sitoutumaan johonkin oman etunsa vastaisesti. Tahtoisin uskoa, että kyse on osaamisvajeesta.

Tilanne johtuu varmasti osaksi siitä, että rakennusalalla on pulaa kokeneista osaajista kaikilla tasoilla. Voi myös kysyä, ovatko rakennuttamisen ja rakentamistalouden perusasiat jääneet alan koulutuksessa sivurooliin, vai eikö se ole pysynyt maailman muuttumisen matkassa.

Pitäisikö olla jokin puolueeton instanssi, joka neuvoisi toteutusmuotojen viidakossa, huoltaisi ammattisanastoa ja ylläpitäisi hyviä sopimuskäytäntöjä?

Lähtökohta on, että noudatetaan RT-korteissakin kuvattuja perusvaihtoehtoja ja sopimuspohjia. Jos niistä poiketaan, pitäisi tarjouspyynnössä avoimesti kertoa miksi ja miten. Lisäksi pitäisi käyttää yleisesti tunnettuja käsitteitä, jos ne ovat olemassa. Kun uusia termejä käytetään, ne pitäisi määritellä tunnettuun sanastoon pohjautuen.

Asiaa auttaisi, jos alan lehdetkin kohteista kirjoittaessaan avaisivat hankkeiden toteutusmuodot selkokielisesti, eivätkä vain kirjaisi, mitä yritykset kertovat halutessaan leimautua moderneiksi ja yhteistoiminnallisiksi.

Toteutusmuoto on keskeinen työkalu, jolla rakennushanketta ohjataan kohti sen tavoiteltuja päämääriä. Valintojen pitäisi olla balanssissa kohteen ominaisuuksiin ja haluttuun toimintakulttuuriin nähden. Toteutusmuodon pitäisi antaa edellytykset kaikille osapuolille toimia mielekkäästi ja kannattavasti yhteisten tavoitteiden eteen.

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Tarvitaanko rakennusalalla toteutusmuotopoliisia?”

Vastaa

Tilaa uutiskirje

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin. Lisätietoja

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin.

Anna sähköpostiosoitteesi