Pääsin seuraamaan kenties Suomen tähän asti suurinta kokonaan tietomallinnettua työmaata Helsingin Vallilassa. OP-Pohjola on vaatinut tietomallinnuksen käyttöä uuden finanssikeskuksensa suunnittelussa ja rakentamisessa. Koko kortteli on enemmän tai vähemmän mallinnettu purku- ja louhintatöistä lähtien. Toivottavasti mallin käyttö jatkuu myös ylläpitovaiheessa. Ainakin haastattelemillani suunnittelijoilla oli siihen vahva usko.
OP-Vallilan työmaalla työskentelee hieman vajaa 300 työntekijää ja 30 työnjohtajaa. Työnjohtajat käyvät viikoittain palaveria työmaan vastaavan mestarin kanssa tulevista etenemiskohteista, niiden kriittisistä kohdista ja muista eteen tulleista asioista. Vastaavalla mestarilla ei enää ole kainalossaan kymmentä paperilakanaa vaan kaikki tarkistetaan suoraan suurelta näytöltä, jonne malli ja tarvittavat yksityiskohdat avataan.
Mallin käyttö käytännön rakennustöissä on ällistyttävän tehokasta ja mielenkiintoista. Esimerkiksi monimutkaisten ja monimuotoisten lasikattojen kiinnityspultitukset löytyvät muutamassa hetkessä ja yksityiskohta avaa vaadittavan työmenetelmän erittäin havainnollisesti. Työmaan vastaavan työnjohtajan Veijo Koskisen mukaan aikaa säästyy merkittäviä määriä, kun tarvittavia asioita ei enää tarvitse katsoa paperikuvista. Koskisella on ”bimittämisestä” jo aiempaakin kokemusta, sillä se oli käytössä myös Svenska Teaternin peruskorjauksessa. Koskinen ilmoitti haastattelussa myös olevansa tietomallintamismies, joka ei enää haluaisi siirtyä takaisin paperimaailmaan. Hänen mukaansa ihmiset pelkäävät turhaan mallin käyttöä. Se ei ole vaikeaa.
Suunnittelijoille tietomallintaminen tuo lisää työtä. Kaikki pitää suunnitella etupainotteisesti. Toisaalta itse rakentamisvaiheessa jää enemmän aikaa tehdä suunnittelijavalvontaa, koska ilman tietomallia pitäisi koko ajan olla varmistelemassa, että suunnitelma varmasti ymmärretään oikein. Suunnittelijoille on lisäksi tullut vähemmän työmaa-aikaista neuvontaa, koska mallista voi katsoa vaikkapa levyn tarkkuudella, miten asennus pitää tehdä. Lisäksi asennuskuvat ovat siistimmät, kun ne voi katsoa selkeästä mallista ja tarvittaessa suurentaa miten suureksi vain.
Malli pakottaa suunnittelijat kuin itsestään tekemään virheetöntä suunnittelua. Suunnitelmien yhteensovittaminen ja ristiriitaisuuksien mahdollisimman tarkka poistaminen suunnitteluvaiheessa varmistaa omalta osaltaan laadun toteutumista työmaalla. Kun kenenkään ei tarvitse keksiä itse mitään kikkakolmostyyppisiä ratkaisuja työmaaoloissa, kokonaislaatu vääjäämättä kohenee.
Kiehtovaa oli myös seurata mallin käyttöä aikatauluttamisen apuna. Vallilassa oli käytössä myös status-tiedot esimerkiksi valmistettaville osille. Näin suunnittelijoilla oli koko ajan käytössään tarkka tieto siitä, missä vaiheessa osat olivat. Se auttoi esimerkiksi rungon nostotyön suunnittelussa, aikataulun toteuttamisessa ja urakoitsijan kanssa käytävissä neuvotteluissa.
Kohteen jälkiseurannassa mielenkiintoni kohdistuu lisä- ja muutostöiden määrään. Näyttää siltä, että niitä tulee hyvin vähän. Lisäksi varaan mahdollisuuden pyytää haastattelua viiden vuoden kuluttua. Silloin kysymykseni koskisi BIM:in käyttöä kiinteistönhallinnassa.
BIM-osaaminen on suomalaista tulevaisuuden osaamista parhaimmillaan. Suomalaisten kärkipaikka on kuitenkin vaarassa, sillä esimerkiksi Britanniassa siitä puhuvat BIM-guru Arto Kiviniemen mukaan jo poliitikotkin. Hallitus on alkanut vaatia tietomallinnuksen käyttöä kaikissa julkisissa projekteissa. Brasilia on nousussa, Kiinassa on rajua kasvua ja Yhdysvalloissa BIM:iä otetaan käyttöön kovenevalla tahdilla.
Lue lisää perjantaina 17.10.2014 ilmestyvästä Rakennuslehdesta.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Tietomallintaminen toimii työmaallakin”