Jos sinulle tulee Rakennuslehti, rekisteröitymällä saat kaikki rakennuslehti.fi-sisällöt luettavaksesi.
Jos sinulle ei tule Rakennuslehteä, voit silti rekisteröityä, jolloin saat oikeuden kommentoida lukottomia artikkeleita, mutta et pääse lukemaan lukittuja artikkeleita.
Eurajoella Olkiluodon ydinvoimalan lauhduttimeen vuotaa merivettä, kertoo Teollisuuden Voima kotisivuillaan. Yhtiön mukaan vuoto ja sen korjaustyö eivät vaikuta turvallisuuteen.
Selvitys kaivosyhtiö Talvivaaran taloudellisesta tilanteesta postitetaan yhtiön velkojille ensi viikon alussa, kertoo selvitysmies Pekka Jaatinen. Määräaika selvityksen valmistumiselle on tänään. Selvitys ei ole julkinen. Selvityksessä Talvivaaran velkojat saavat tiedon, mitkä ovat saneerausvelkoja ja mitkä eivät ole. Saneerausvelkoja ovat kaikki velat, jotka ovat syntyneet ennen saneeraushakemusta.
YIT on valittu toteuttamaan vesitorniurakat Hyvinkäälle ja Jyväskylään. Hyvinkään Puolimatkan vesitornin peruskorjauksen on tarkoitus valmistua kesällä 2015. Jyväskylän Kangasvuoren uuden vesitornin rakentaminen on aloitettu huhtikuussa 2014, ja sen on tarkoitus valmistua loppuvuodesta 2014.
Helen Sähköverkko Oy rakennuttaa Helsingin Suvilahden ja Viikinmäen 110 kilovoltin kytkinasemien välille uuden kaksoiskaapeliyhteyden. Projektissa katurakenteeseen asennetaan yli 36 kilometriä kaapelia. Rakennustyöt alkavat alkukesällä 2014, ja kaapeliasennusten on tarkoitus olla valmiina vuoden 2016 lopulla.
Cramo ostaa maanrakennuskoneiden vuokrauksen erikoistuneen kotimaisessa yksityisomistuksessa olevan OptiRentin koko osakekannan. Kaupan hintaa ei julkisteta. OptiRentin liikevaihto vuonna 2013 oli noin 2,3 miljoonaa euroa, ja sen palveluksessa oli neljä henkilöä. OptiRentin nykyinen johto ja työntekijät jatkavat uuden omistajan palveluksessa.
Energiayhtiö Fortum myy Norjan sähkönsiirtoliiketoimintansa energiayhtiö Hafslundille ja lämpöliiketoimintansa ICON Infrastructure -rahastolle. Kauppahinta on 340 miljoonaa euroa.
Talvivaaran pääsyllä yrityssaneerausmenettelyyn ja onnistuneella tuotannon käynnistämisellä olisi suuri merkitys Kainuulle. Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin 8. huhtikuuta julkaiseman tutkimuksen mukaan yrityssaneeraus ja 30 000 nikkelitonnin vuosituotantoon pääseminen kasvattaisivat Kainuun bruttokansantuotetta 310 miljoonalla eurolla vuoteen 2020 mennessä. Työpaikkojen säilymisen myötä myös Kainuun väestökato taittuisi.
Laadukas, toimiva ja tarpeita vastaava infrastruktuuri on VTT:n ja Tampereen ammattikorkeakoulun (TAMK) mukaan tulevaisuudessa mahdollinen vain yhteistyöllä, resurssien viisaalla kohdentamisella sekä valjastamalla teknologia infranpidon ja -rakentamisen tuottavuuden kohentamiseen.