Hämeen ELY-keskus on antanut päätöksen, jonka mukaan Hämeenlinnassa osoitteissa Tampereentie 9 ja 11−13 sijaitseva pilaantunut maa on puhdistettava. Maaperä on pilaantunut pääasiassa öljyhiilivedyillä. Kunnostusmenetelminä käytetään kemiallista hapetusta ja massanvaihtoa. Kunnostuksen arvioidaan kestävän 8−12 kuukautta. Alue on suunniteltu muutettavaksi asuinkäyttöön.
Osana Kehärata-projektia tehty Hämeenlinnanväylän (vt3) parannusurakka Kehä III:n ja Keimolan välillä on valmistunut Vantaalla. Hämeenlinnanväylän parantamishankkeessa moottoritietä kunnostettiin 3,5 kilometrin matkalta: urakassa rakennettiin muun muassa 13 uutta siltaa sekä uusia ramppeja. Samalla uusittiin moottoritien valaistusta.
Rakennuskonserni Lemminkäinen on ilmoittanut tyytymättömyytensä käräjien viime viikkoiseen asfalttiratkaisuun. Myös iso osa korvauksia saaneista kunnista on ilmoittanut tyytymättömyytensä ratkaisuun.
Posiva rakentaa Olkiluotoon helmikuussa käyttöön otettavaa testihallia. Siellä tehtävissä kokeissa testataan käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitukseen suunniteltujen asennuslaitteiden ja -tekniikan toimivuutta.
Korkein hallinto-oikeus on kumonnut Talvivaaran luvan uraanin talteenottoon. Oikeus palautti asian uudelleen valtioneuvostolle käsiteltäväksi.
Sijoitusyhtiö Taaleritehdas käynnistää 19 uuden tuulivoimalan rakentamisen Iin Myllykankaan alueelle alkuvuodesta 2014. Rakennustyöt alkavat teiden rakentamisella, nostoalueiden valmistelulla sekä perustustöillä. Tuulivoimaloiden odotetaan nousevan pystyyn loppuvuodesta 2014 ja vuoden 2015 alkupuoliskolla. Investoinnin suuruus on yli 80 miljoonaa euroa.
Poriin valmistuvan Kauppakeskus Puuvillan työmaa on valittu Vuoden 2013 paalutustyömaaksi. Projektin KVR-urakoitsijana toimii Skanska Talonrakennus Oy ja paalutusurakoitsijana Kantolan Paalutus Oy. Valinnan suoritti Betoniteollisuus ry:n paaluvaliokunta, joka koostuu betonipaaluteollisuuden edustajista.
Liikennevirasto on ilmaissut tyytymättömyytensä Helsingin käräjäoikeuden päätökseen asfalttikartelliasiassa. Liikennevirasto vaati kanteessaan yhtiöiltä yhteensä 56,7 miljoonan euron vahingonkorvauksia. Käräjäoikeus kuitenkin hylkäsi kanteen kokonaisuudessaan ja velvoitti valtion maksamaan yhtiöille oikeudenkäyntikuluja yhteensä 2,6 miljoonalla eurolla.
