Kiinteistöveron nosto rokottaa eri tavalla eri puolilla maata

Espoo ja Polvijärvi kuuluvat niiden 21 kunnan joukkoon, jotka perivät alinta yleistä kiinteistöveroa. Koska ylimmän rajan lisäksi myös alaraja nousee, niin molemmat kunnat joutuvat väkisin nostamaan yleistä kiinteistöveroa 0,5 prosentista 0,6:een. Lisäksi seitsemän kuntaa perii 0,55 prosentin veroa, joten niissä veroa on nostettava 0,05 prosenttiyksikköä.

Tonttien hinnoissa on Espoossa ja Polvijärvellä kuitenkin huima ero. Espoolaisen omakotitontin verotusarvo voi olla hyvinkin 100000-200000 euroa. Näin ollen veron korotus merkitsee 100-200 euron lisälaskua. Vastaavan suuruisen tontin verotusarvo voisi olla Polvijärvellä 10000 euroa. Näin ollen rahassa mitattuna korotus olisi vain 10 euroa.

Vakinaisen asuinrakennuksen verossa ei suuria eroja synny. Näiden rakennusten verotusarvo lasketaan oletettujen rakennuskustannusten mukaan, ja niissä ei keskimäärin ole suuria eroja. Tavallisen omakotitalon verotusarvo on 40000 euron luokkaa. Tosin ilmeistä on, että rakentaminenkin on kalliimpaa Espoossa kuin Polvijärvellä.

Verohallinnon ohjeen mukaan tontin verotusarvon tulisi olla 73,5 prosenttia arvioidusta myyntiarvosta. Käytännössä verotusarvo on kuitenkin useimmiten tätä alhaisempi.

Yli puolet kunnista nostaa veroa

Veronmaksajain keskusliiton laskujen mukaan vakinaisen asuinrakennuksen veroprosentin nosto 0,22 prosentista 0,32 prosenttiin pakottaa peräti 184 kuntaa nostamaan veroa.

Tavallaan kiinteistönomistajat eri puolilla maata ovat siten veroja maksaessaan eriarvoisessa asemassa. Eriarvoisuus kuitenkin poistuu siinä vaiheessa, kun tontti pannaan myyntiin.

Alarajojen korottaminen lisää kuntien kiinteistöverotuottoja 46 miljoonaa euroa. Jos kaikki kunnat käyttäisivät tulevia uusia ylärajoja, kuntien verotulot nousisivat lähes 900 miljoonalla eurolla.