”Pikavoittoja yhdyskuntarakennetta tiivistämällä ei saavuteta, koska historian painolasti on suuri ja rakennuskanta ja rakenteet uusiutuvat hitaasti. Valtion tulevaisuusselonteossa on asetettu tavoitteeksi vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 80 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Tämä tarkoittaa noin 56 miljoonan tonnin vähennystä. Mahdollisuus 7 miljoonan tonnin vähennyksiin yhdyskuntarakennetta tiivistämällä on merkittävä ja asiaan on kiinnitettävä huomiota nyt, kun päätöksiä kaupunkiseutujen tulevaisuuden maankäytöstä ja rakentamisesta tehdään”, ympäristöneuvos Harry Berg ympäristöministeriöstä sanoo.
Tutkimuksessa arvioitiin yhdyskuntarakenteesta aiheutuvien kasvihuonekaasupäästöjen nykyinen määrä sekä ennakoitiin yhdyskuntarakenteen erilaisten kehityskulkujen vaikutukset päästöihin vuoteen 2050 mennessä. Laskelmat vuoteen 2050 tehtiin yhdyskuntarakenteen nykykehitykseen pohjautuvasta perusurasta sekä kahdesta eheytyvästä ja kahdesta hajautuvasta kehitysurasta.
Vaihtoehtoisten kehityskulkujen vaikutus päästöihin vaihtelee kaupunkiseuduittain siten, että tiiviit ja keskittyvät taajamat tuottavat kasvihuonekaasupäästöjä noin prosentin vähemmän kuin perusura, kun taas harvenevat ja hajautuvat taajamat tuottavat noin kaksi prosenttia enemmän päästöjä. Uutta vähäpäästöistä yhdyskuntarakennetta voidaan parhaiten saada aikaan niillä seuduilla, missä rakennetaan paljon taloja, liikenneväyliä ja kunnallistekniikkaa.
Tutkimuksen mukaan tiivistyvä yhdyskuntarakenne myös voimistaa muiden kasvihuonekaasupäästöjä vähentävien toimien vaikutusta, kun taas laajeneva ja hajautuva yhdyskuntarakenne voi vähentää muiden toimien vaikutusta jopa 30 prosenttia. Esimerkiksi silloin, kun alue on riittävän tiheään asuttu joukkoliikenteen järjestämisen kannalta, liikenteestä aiheutuvat asukaskohtaiset päästöt vähenevät merkittävästi.
Tutkimus kohdistui Suomen 34 suurimpaan kaupunkiseutuun, jotka ovat keskeisessä asemassa päästöjen vähentämisessä. Kaupunkiseutujen ulkopuolella haja-asutuksen kehitys ei ole päästöjen vähentämisen kannalta merkittävää. Yhdyskuntarakenteen nykytilannetta ja tulevia kehitysnäkymiä arvioitiin tyypittelemällä kaupunkiseutujen maankäyttö eli asukkaiden, työpaikkojen ja rakennusten sijainti. Päästöt arvioitiin rakennusten ja perusrakenteen materiaalien ja energian kulutuksen sekä liikenteen ominaispäästöjen avulla.
Tutkimuksen tilasivat ympäristöministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö sekä liikenne- ja viestintäministeriö. Työhön osallistui myös Suomen ympäristökeskus, joka laati tutkimuksen lähtökohdaksi kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenteen tulevan kehityksen perusuran.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Tutkimus: Yhdyskuntarakenteen tiivistäminen vähentäisi kasvihuonepäästöjä”