Kristian Gullichsen Aalto-yliopiston kunniatohtoriksi

Arkkitehti Kristian Gullichsen nimitetään kunniatohtoriksi Aalto-yliopiston ensimmäisessä tohtoripromootiossa 1. lokakuuta. Gullichsen iloitsee uuden yliopiston avaamista mahdollisuuksista arkkitehtuurin opiskelijoille. Arkkitehtien taitotaso on hänen mukaansa Suomessa edelleen korkealla ja uravalinta osoitus kunnianhimosta. Toisaalta Gullichsen pitää ongelmana sitä, ettei arkkitehtejä käytetä riittävästi maaseututaajamien kehittämisessä.

Arkkitehti Kristian Gullichsen nimitetään kunniatohtoriksi Aalto-yliopiston ensimmäisessä tohtoripromootiossa 1. lokakuuta. Gullichsen iloitsee uuden yliopiston avaamista mahdollisuuksista arkkitehtuurin opiskelijoille. Arkkitehtien taitotaso on hänen mukaansa Suomessa edelleen korkealla ja uravalinta osoitus kunnianhimosta. Toisaalta Gullichsen pitää ongelmana sitä, ettei arkkitehtejä käytetä riittävästi maaseututaajamien kehittämisessä.

Arkkitehtien työnkuva on Gullichsenin mukaan muuttumassa. Projektien hallinta on monimutkaistunut ja aikataulut kiristyneet. Arkkitehtejä tarvitaan paitsi suunnittelijoina myös hallinnollisiin tehtäviin, mikä edellyttää tietopohjan laajentamista.

Vaikka arkkitehtuurilla on Suomessa vankka arvostus, rakennetun ympäristön laatu on Gullichsenin mielestä varsin kirjava, ja korkeakouluarkkitehtien suunnittelemat rakennukset edustavat murto-osaa kaikesta rakentamisesta. Kuntien suunnittelutoimistoissa ja rakennusvalvonnan tehtävissä arkkitehtejä löytyy yhä harvemmin. Ammattitaitoa on tarjolla, mutta sitä ei käytetä riittävästi. Kärsijöinä ovat erityisesti maaseudun taajamat.

”Jossakin on vika, kun kauniista kirkonkylistä on vain rippeet jäljellä monenkirjavien markettien ja yrityspuistojen sekamelskassa. Johtuvatpa ongelmat kunnallispolitiikan lyhytnäköisyydestä tai kulutusyhteiskunnan paineista, on varmaa että parempi suunnittelu säästäisi sekä rahaa että maisema- ja kulttuuriarvoja. Ilmiö on toki maailmanlaajuinen, mutta näyttää rasittavan Suomea erityisen ankarasti”, Gullichsen sanoo.

Tausta Alvar Aallon toimistossa

Vuonna 1932 syntynyt Gullichsen työskenteli jo ennen Teknillisen korkeakoulun opintojaan juoksupoikana Alvar Aallon toimistossa vuonna 1952. Samana kesänä hänet hyväksyttiin opiskelijaksi Teknillisen korkeakoulun arkkitehtuuriosastolle. Hän myös jatkoi työskentelyä Aallon toimistossa opiskeluaikanaan.

Gullichsen valmistui Teknillisestä korkeakoulusta vuonna 1960 ja perusti oman toimistonsa vuonna 1961. Vuonna 1973 Gullichsen perusti yhdessä Timo Vormalan ja edesmenneen Erkki Kairamon kanssa toimiston, joka on edelleen toiminnassa.

Gullichsen on palkittu aiemmin muun muassa Pro Finlandia -mitalilla vuonna 1996 ja Prinssi Eugen -mitalilla vuonna 2004.

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Kristian Gullichsen Aalto-yliopiston kunniatohtoriksi”

Vastaa

Tilaa uutiskirje

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin. Lisätietoja

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin.

Anna sähköpostiosoitteesi