Kokeile kuukausi maksutta

Puolasta on tuotu Suomeen kelpaamattomia teräshalleja

Suomeen on tuotu Puolassa valmistettuja teräsrakenteisia navettoja ja varastohalleja, jotka eivät täytä Suomen rakennusmääräyskokoelman lujuusluokkavaatimuksia eivätkä valtion tuen edellyttämää paloluokkavaatimusta. Rakenteiden valmistaja on hollantilainen Conexx-Group, joka teettää hallit Puolassa. Iisalmessa sijaitsevan navetan rakennesuunnitelmista on jo ehditty teettää ulkopuolinen tarkastus, jonka mukaan sortumanvaara on ilmeinen jopa ilman lumikuorman vaikutuksia. Ilmajoella sijaitsevaa navettaa puolestaan saa käyttää tilapäisluvalla rakennesuunnitelmien ulkopuolista tarkistusta odoteltaessa. Jutun loppuun on lisätty Conexx-Groupin kommentti 14.5.2019.

Teräshallit on esimerkki rakentamisen kansainvälistymisen kielteisistä vaikutuksista. Kohteiden rakennussuunnittelu on tehty alkuvaiheessa asianmukaisesti Suomessa, lujuusluokka ja paloluokka on ilmoitettu oikein, kohteella on pääsuunnittelija ja rakennuslupa on kunnossa. Tämän jälkeen rakennuttaja on kuitenkin tilannut Conexx-Groupilta sellaisen teräshallin, jonka rakenteet eivät täytä Suomen normeja.

”On tehty erilainen halli, mitä lupa edellyttää”, Iisalmen rakennustarkastaja Jukka Laukkanen sanoo.

Iisalmen kohteen suunnitelmista pyydettiin ulkopuolinen tarkastus SS-Teracon Oy:ltä. Lausunto kertoo, ettei kohteen teräsrunko täytä rakennusmääräyskokoelman edellyttämiä lujuusvaatimuksia. Myöskään kattorakenteen lumikuormavaatimukset eivät täyty. Kattorakenteet eivät myöskään täytä valtion maksaman tuen edellyttämiä tiukempia palonormeja.

”Yhteenvetona todettakoon, että teräsrungon suunnittelu ei täytä Suomessa voimassa olevien määräysten ja ohjeiden vaatimuksia ja sortumisvaara on ilmeinen jopa ilman lumikuorman vaikutusta. Runko ei täytä myöskään paloluokan P2-vaatimusta palonkestosta R15”, SS-Teraconin lausunnossa todetaan.

Navettaa ei voida ottaa Laukkasen mukaan käyttöön ennen kuin rakenteet on korjattu.
”Jos huhut pitävät paikkansa, Conexx toimitti Suomeen viime vuonna 20-30 rakennusta. Ilman muuta kaikki tämän valmistajan hankkeet pitäisi tarkastaa”, Laukkanen sanoo.

Hankkeet voivat myös läpäistä niukoilla resursseilla toimivien pienten kuntien rakennustarkastuksen.

Myyjä ei ota vastuuta

Ilmajoelle on rakennettu vastaava Conexx-Groupin toimittama navetta kuin Iisalmeen. Rakennusluvan mukaan 2 600 neliön kohteen pääsuunnittelija ja rakennesuunnittelija ovat Suomesta, mutta Puolassa valmistetun teräshallin rakennesuunnittelu tehtiin uudelleen Hollannissa eurokoodeja käyttäen. Siinä yhteydessä myös julkisivut muuttuivat olennaisesti. Suunnittelua koskevien lisätietojen saanti oli hankalaa ja lopulta kohteen suomalainen rakennesuunnittelija irtisanoutui tehtävästä. Syynä oli teräsrunkotoimittaja Conexx-Groupin toimittamien suunnitelmien puutteellisuudet ja virheellisyydet rakenteiden mitoituksessa.

Mielenkiintoinen yksityiskohta on, että Conexx-Group uhkasi Ilmajoen rakennusvalvontaa korvausvelvollisuudella, jos se ei hyväksy esitettyjä dokumentteja kolmen päivän kuluessa.

Ilmajoen navetta otettiin käyttöön viime joulukuussa tilapäisellä käyttöönottoluvalla. Se on voimassa ehdollisena ensi syyskuun loppuun edellyttäen, että lumikuormat pidetään tavallista pienempinä ja palovaroitinjärjestelmä hälyttää myös vastuuhenkilön matkapuhelimessa. Rakennuttajan on myös saatettava rakennesuunnitelmat sille tasolle, että ne läpäisevät ulkopuolisen tarkastuksen.

Conexx-Groupin Suomen myyntimies Jarkko Kivelä vähättelee teräshallien ongelmia kiistettyään ensin niiden olemassaolon. Hän vierittää vastausvelvollisuuden hollantilaisille johtajille, koska hän on vain työntekijä ja ainoastaan myy halleja. Rakenteita hän ei edes osaa laskea.

Kivelä kiistää, että mitään olisi mennyt varsinaisesti väärin, ongelmia on vain lähinnä lumikuormissa. Osa ongelmista johtuu siitä, että laskelmat on tehty vähän eri tavalla kuin Suomessa. Jatkossa rakenteet joko suunnitellaan tai ainakin tarkistetaan Suomessa. Hän arvelee vastuun olevan Conexx-Groupilla, jos rakennuttajan tilaama halli ei vastaa rakennusluvan ehtoja.

Kivelä ei kerro, montako hallia Suomeen myytiin viime vuonna. Hänen mukaansa muissa halleissa ei ole Iisalmen ja Ilmajoen kaltaisia ongelmia, koska ne ovat kylmiä, P3-paloluokan varastoja.

Tuettua rakentamista

Maatilarakentamiselta voi vaatia lainmukaisuutta myös valtion maksamien tukien perusteella. Navettahankkeen kustannuksista on avustusta 25 prosenttia ja loppu on korkotukilainaa. Tuen myöntämisestä vastaa ELY-keskus. Rakennusinsinööri Tapani Kaipion mukaan tukipäätökset tehdään rakennusluvan ja pääpiirustustasoisten suunnitelmien pohjalta. Viimeinen avustuserä maksetaan hankkeen valmistuttua. Silloin ELY-keskus voi tarkistaa harkintansa mukaan myös kohteen rakennesuunnitelmat. Toistaiseksi viimeistä maksuerää ei ole hänen mukaansa jätetty maksamatta eikä tukia ole peritty takaisin.

Kaipion mukaan ulkomaiset toimijat ovat lisänneet osuuttaan teräshallien osalta myös muussa maatilarakentamisessa. Ongelmana ovat rakennusalaa ja -normeja tuntemattomat tavaran välittäjät. Määräysten vastaiset rakenteet syövät markkinoita kotimaisilta toimijoilta. ”Myyjällä pitäisi olla Suomessa tekninen organisaatio, jonka kanssa voisi keskustella.”

Conexx-Groupin kommentti

Oheisen artikkelin tultua julkaistuksi Conexx-Group ryhtyi selvittämään asiaa ja haluamme tarkentaa yleisölle ja asiakaskunnalle tietoja.

Artikkelin ilmestymisen jälkeen vuonna 2011 itsenäiset ja alan arvostetut tahot Vahanen Oy, Insinööritoimisto Juha Kupari Oy, Insinööritoimisto Heikki Kojo Oy ja Bartels Ingenieursbureau B.V. tutkivat rakenteet ja antoivat lausunnot, joiden mukaan Iisalmessa olevan Heluna Oy:n rakennuksen rungon kestävyys täyttää sekä kotimaiset että eurooppalaiset määräykset.

Sen jälkeen kun em. lausuntojen lisäksi vielä VTT tutki hallin rakennelaskelmat ja totesi ne asianmukaisiksi, hallit hyväksyttiin lopputarkastuksessa suunniteltuun käyttöönsä soveltuvaksi täysin alkuperäisillä suunnitelmilla ilman, että niihin olisi tehty minkäänlaisia muutoksia taikka lisäyksiä.

Väitteet hengenvaarallisuudesta, sortumavaarasta ja viranomaisvaatimusten täyttymättä jäämisestä ovat siis mielestämme virheellisiä.

Kuvaavaa tilanteelle onkin se, että myös hallin päärakennuttaja on ilmoittanut väitteet sortumavaarasta olevan virheellisiä todeten, että halli on ilman mitään muutostöitä ollut asennettuna vuodesta 2010 lukien eikä se ole millään tavalla vahingoittunut taikka vaurioitunut vuosittaisista lumimääristäkään huolimatta.

Jarkko Kivelä
Conexx-Group

Juttuun on lisätty Conexx-Groupin kommentti 14.5.2019 klo 14.30 ja otsikko vaihdettu alkuperäisen printtiversion mukaiseksi.

Tätä artikkelia on kommentoitu 24 kertaa

24 vastausta artikkeliin “Puolasta on tuotu Suomeen kelpaamattomia teräshalleja”

  1. ”Myyjällä pitäisi olla Suomessa tekninen organisaatio, jonka kanssa voisi keskustella.”

    tai myyjän tulisi ymmärtää mitä myy, kuinka voi yleensä toimia rakennusten myyjänä, jollei paloluokat ja kantavuudet ole hallinnassa

    1. Kimmo on aivan oikeassa – tällä hetkellä hankinnoissa vaikuttaa vain tuotteen / palvelun hinta. On turha puhua työllistämisestä sekä yhteiskuntavastuista, koska vain hinnalla on merkitystä. Tässä tapauksessa katseet kyllä kääntyvät viranomaisiin päin, koska kohteissa on käytetty merkittäviä summia veronmaksajien varoja.
      Toisaalta nyt pitää ottaa esille myös ne sertifikaatit joita puolalaiset vaativat suomalaisilta rakennusalan tuotteilta. Sertifikaatin hinta voi olla jopa 25.000,- / tuote – tällä kynnysrahalla pystytään sitten avaamaan markkinat Puolaan. Olen itse käynyt tätä serti-keskustelua puolalaisten kanssa jo vuosia. Tasapuolisuuden nimissä viranomaiset voisivat ottaa esimerkkiä puolalaisista virkaveljistään.

  2. Olen toiminut alalla 15 vuotta myyjänä, suunnittelijana ja projektipäällikönä. Ultraliberaali globalisaatio-oppi on johtanut sairaaseen kilpailuttamiseen, jossa hinta on ainoa ratkaiseva tekijä. Ketjuttamalla urakkaa alaspäin yritetään siirtää myös vastuuta itseltään pois. Oma ennusteeni, tai oikeastaan toteamukseni on, että tällaisia tapauksia tulee ilmi vielä lisää. Koskakohan tämä kansa ja sen päättäjät uskovat, että halvalla ei voi saada hyvää. Näyttää siltä, että sitä päivää ei tässä maassa tulla näkemään.

  3. Ongelmana on vuoden 2002 rakentamista koskeva lainsäädäntö, jota ei kukaan valvo. Mikäli rakennustarkastajat hoitaisivat työnsä oikealla tavalla, monet näistä onnettomuuksista olisi voitu välttää. Näiden teräshallien ongelmat ovat olleet tiedossa jo 70-luvulta asti, vieläkään ei haluta käyttää oikeita suunnittelumenetelmiä…tulee liikaa kiloja.

  4. Mitä opimme
    Suomessa taas ilmenee kotimaisia määräyksiä joilla meidän maatalousyrittäjien kustannuksia nostetaan kilpailijoihin nähden. Lopputuote on sitä samaa maitoa ja kakkaa kuin hollannissa, ranskassa jne

    Lisä tukea joka kattaa lainmäärämät lisäkustannukset, nykyinen investointitukitaso on jo 5-10% kilpailijamaita alempi.

    Globaalit markkinat härmäläisin maustein

    1. Onhan se tietysti karmea vääryys että vaaditaan rakentamaan rakennus, joka pysyy talvella lumikuorma katolla pystyssä. Taitaa tuo ilmasto vääristää siltä osin rakentamista eikä määräykset.

  5. Mielestäni jos tukia/tukilainoja maksetaan rakentamiseen, niin silloin pitäisi olla ehtona suomalainen toiminta. Eihän tässä ole mitään järkeä, että veronmaksajat tukevat varoillaan jotain puolalaista hallinrakentajaa, joka vielä tekee huonoja halleja!

  6. Hallin suunnitteluinsinöörit ovat hollantilaisia kavereita. Kummatkohan osaavat laskea paremmin tuulen vaikutuksen rakentamiseen.. On tainnut puukenkäpojilla olla jokunen tuulimylly Atlannin rannaalla jo pystyssä ennen kuin suomen perämetän insinöörit ovat edes moisista kuulleet saati nähneet. Tuuleen se halli ei varmaan kaadu, toisin kuin tässä väitetään. Voi tätä insinöörien ihme maata..

  7. …ulkomaiset toimijat syövät kotoisten markkinat? Pitäskö ehkä katella niitä kotoisten toimijoiden tulosta ja rahankiskontaa ja miettiä sitten että miksi rakennuttajat hakee edullisempia vaihtoehtoja.

    1. Järkipuhetta meilläkin Conexx maksoi asennettuna n 40 % €/m2 mitä seuraavaksi halvin. Ja toisaalta kaikki halvemmat terästoimitukset tulevat Puolasta tai muusta itäeuroopasta mm Lindabbista lähtien

  8. Perusongelma on se että Suomalainen maajussi osaa rakentaa kun ”ennenkin on konehallit tehty itse”. Ongelma on siinä että nämä nykyajan jussit eivät ymmärrä hallin koon aiheuttamaa muutosta. On eri asia tehdä 100 m2 kylmä konehalli puuristikolla kuin 1000 m2 halli teräskehällä tai muulla uudemmalla rakenneratkaisulla jossa kantavuus ei hoidu pelaamalla varman päälle vaan pitää laskeakin. Ja luottamus navettamyyjään on niin kova että se on varmasti hoitanut sen laskemisen maajussin puolesta ihan oikein. Eihän rakentamisessa kukaan koskaan yritä kusettaa ketään, eihän. Kaikki ovat vain iloisia kun saadaan runko puoleen hintaan seuraavaan tarjoajaan verrattuna, siinähän on vain se vika että Suomalainen Yritys pyytää liikaa rahaa.

    Myyjä ei tiedä mitä myy, ostaja ei tiedä mitä ostaa ja tukieurojen maksaja ei välitä valvoa mistä maksaa, vaikka siellä on usein se projektin ainoa oikea rakentamisosaaminen. Tukieurojen maksaja valvoo vain että paperityöt tehdään pilkun päälle oikein ja rakennusvalvonta luottaa siihen maajussinisältään perimään rakentamisosaamiseen.

    Onko se sitten iso yllätys että jotain menee pieleen?

  9. suomen kansa tukee typerämpiäkin hankkeita kuin elintarvike omavaraisuutta,yrittäkääpä syödä jättiristeilijää jota puolalaiset rakentavat,navetan rakentajat ovat vapaata riistaa rakennus ja kalustemyyjille navetan lehmäpaikan hintahaitari voi olla 2000-15000€ investointi tukien ehdot ovat järjettömät ja omat omiaan nostamaan kustannuksia.

  10. Connex myy halleja, jotka ei täytä suomalaisia normeja. DanCorn/Honka-Trading myy amerikkalaisia halppis kuivurisiiloja joissa katot romahtelee. Honka-Tradingin siilokattoja tiedetään romahtaneen ainakin viisi (5) Suomessa. Ruotsissa romahtamisia on tapahtunut ainakin yhtä paljon. Lumikuorman kantokyky 60 kg/m2. Kattoa kiertää vielä ympäri ’lumieste’, joka tehokkaasti pitää sataneen lumen katolla. Mutta kunhan halavala saa niin ostetaan.

  11. Kyllähän betoni on betonia… Kädet on totta vie ristissä kyynärpäitä myöten että nakkasin connexxin tarjouksen roskiin edes katsomatta sitä… Huh huh…

    1. betoni mestari/mestari funny farm löytynee ynnä muut kepulaiset firmat noitten haasteitten takaa,viime ja tämä vuosi olleet lumisia talvia nyt pitäisi noiden syytteiden mukaan olla joka ikinen conexxin halli nurin suomessa kotimaisen rakennuskartellin harmiksi minä en ole kuullut vielä yhdestäkään romahtaneesta conexxin hallista.

      mutta viime talvina on suomalaisilla kattoristikoilla suomalaisten suunnittelijoiden toimesta piirtämiä navetoita on romahdellut useita viimetalvina saatikka palanut sellaista paskanavettaa en omille lehmilleni tahdo joita suomalaiset on rakennelleet,useimmissa romahduksissa valmistajat ovat vetäytyneet vastuustaan todella alhaista roska sakkia myydään pelkkää paskaa kartellihinnoilla menkää vittu itseenne huijarisakki.

      hinnoittelu on myös 30% kalliimpi maajussille kuin jollekin muulle yrittäjälle.menkää peilin eteen ja miettikää miksi kauppa ei käy:(

      1. Suomiko ainoa maa maailmassa jossa osataan rakentaa oikein…. Jutun pistäneet liikkeelle kotimaiset kilapilijat, etunenässä ss-teracon ”puolueeton” asiantuntija joka syöttää paskaa kotimaisille rakennusviranomaisille. Tottahan se mitä mitä ulkolainen kilpailija myy on heiltä pois ja sekös pistää tekemään mitä kieroimpia temppuja, lausunnot hatusta revittyjä. Pistetään testiin kaikki hallit mitä markkinoilla on, myöskin kotimaiset ”varmat”. Katotaan kenen tönö on pystyssä.
        Tietääkseni ei yhtään conexxin hallia ole sortunut..

        1. Rakenteiden mitoituksen lopputulosta ja hyvyyttä ei mitata sillä, että sortuuko halli vai ei. Mitoitus tehdään aina varmuuskertoimen (esim 1,5) avulla varmasti sortumattomiksi.

  12. Tässä valossa aika hauska yksityiskohta artikkelissa (Käytännön Maamies 14/07) joka löytyy Conexxin omilta sivuilta otsikolla ”Hinta ratkaisi”:

    ”Piirustuksilla pystyy tekemään koko hallin. Siksi ne saatiin käyttöön vasta, kun 60 prosenttia kauppasummasta oli maksettu.”

    1. Voihan sen noinkin ajatella..! Tämä on kohta samanlainen keskustelupalsta on kuin suomi24:n hiekkalaatikko.. pahviaivo !

  13. Hienoa jjstone… Luulisi nyt kuitenkin että tällaisissa tapauksissa myyjälläkin olisi jonkinlainen vastuu etenkin kun tätä samaa asiaa on puitu keskustelu palstoilla jo 2008. Mutta tietysti se varmaan taas on tietenkin ostajan vika. Ottakaa nyt järki käteen. Jos jätkä lupaa sulle hallin ja sulla on piirrustukset ja kaikki niin tuleeko sulle mieleen että nyt ne vaihtaakin rakenteita itselle edullisemmaksi. Kyllä uskoakseni kuitenkin myyjän pitäisi tällainen asia valvoa kun on kerran kaupan tehny täälllä.

  14. Kesää kohtihan tässä mennään ja ongelma poistuu……
    ja onhan noita lumikolia vielä myynnissä Fiskarsilla jos malttaa ostaa kotimaista, ja saa niitä varmaan Puolastakin ”kaupantekijäisiksi” jos ymmärtää pyytää.

  15. puolaliset ovat TODELLA kieroja laidasta laitaan. olen asunut siellä pari vuotta..täysin kieroa porukkaa

  16. Luulisin että tämä Suomen myyntimies tietää tarkalleen mitä myy. Hän osaa sopivasti kaunistella asijoita.

  17. hyvä että ollaan tarkkana ulkomaisten toimioiden kanssa

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat