Yksi sadasta haluaa asua lasitalossa

Suurin osa suomalaisista asuisi mieluiten kivi- tai puutalossa, mutta yksi sadasta tuntuu haaveilevan lasista rakennetussa talossa asumisesta. Tiedot selviävät Rakennustuoteteollisuuden teettämästä ja Aula Research Oy:n toteuttamasta kyselytutkimuksesta.

Suurin osa suomalaisista asuisi mieluiten kivi- tai puutalossa, mutta yksi sadasta tuntuu haaveilevan lasista rakennetussa talossa asumisesta. Tiedot selviävät Rakennustuoteteollisuuden teettämästä ja Aula Research Oy:n toteuttamasta kyselytutkimuksesta.

Tutkimuksen mukaan noin 70 prosenttia suomalaisista aikuisista asuisi mieluiten omakotitalossa. Omakotitalossa asuminen on erityisen suosittua nuorten ja keski-ikäisten keskuudessa, mutta kerrostaloasumisen suosio kasvaa iän myötä. Yli 65-vuotiaiden keskuudessa kerrostaloasuminen on huomattavasti muita ikäryhmiä suositumpaa.

Suomalaisista aikuisista 52 prosenttia rakentaisi unelmiensa talon kivestä ja 45 prosenttia puusta. Jostain muusta materiaalista rakennetusta talosta haaveilee 3 prosenttia ja lasista tehdystä talosta 1 prosentti kyselyyn vastanneista.  

”Erityisesti nuoret 18-35-vuotiaat haluaisivat talonsa rakennettavan kivestä. Syynä saattaa olla se, että monet vanhempien ikäpolvien edustajat ovat asuneet puutalossa. Nuoret taas ovat tottuneet urbaaniin kivipohjaisista materiaaleista rakennettuun kaupunkiympäristöön,” muurattujen rakenteiden tuoteryhmäpäällikkö Tiina Suonio Rakennustuoteteollisuus RTT ry:stä sanoo.

Kivi mielletään turvalliseksi ja puu edulliseksi

Kyselyn mukaan 84 prosenttia suomalaisista pitää kiveä turvallisimpana ja 83 prosenttia kestävimpänä rakennusmateriaalina. Puutalon etuina 81 prosenttia ihmisistä pitää edullisuutta sekä 67 prosenttia kaunista ulkonäköä. Yli 65-vuotiaat vastaajat kuitenkin mainitsevat myös kiven edulliseksi rakennusmateriaaliksi yli kaksi kertaa muita ikäryhmiä useammin.

”Kivirakenteisen talon neliöhinta on keskimäärin kymmenen prosenttia puutalon neliöhintaa korkeampi. Voi olla, että iäkkäämmät vastaajat tarkastelevat hintaa helpommin myös käyttöiän näkökulmasta,” Betoniteollisuus ry:n toimitusjohtaja Jussi Mattila toteaa.

Marraskuun alussa toteutettuun internetpohjaiseen kyselytutkimukseen vastasi yhteensä 1390 yli 18-vuotiasta suomalaista. Tutkimuksessa selvitettiin muun muassa ihmisten asumistoiveita ja rakennusmateriaaleihin liittyviä mielikuvia.

Koko tutkimus on saatavilla tässä.

Tätä artikkelia on kommentoitu 2 kertaa

2 vastausta artikkeliin “Yksi sadasta haluaa asua lasitalossa”

  1. Kysymyksillä on helppo ohjata tutkimusta haluttuun suuntaan. Nyt kysyttiin: Ihmisten tulee itse saada päättää, mistä materiaalista he rakentavat talonsa.

    Vastaukset olisivat olleet aivan toisenlaisia jos olisi kysytty: Onko parempi, jos alueen ilme on yhteneväinen vai se, että jokainen naapurisi valitsee materiaalinsa oman päänsä mukaan.

    Samoin jos olisi kysytty haluatko nykyisten energiamääräysten mukaisen, pienillä ikkuna-aukoilla varustetun talon vai talon, jossa on valoisat, koko seinän laajuiset ikkunat, niin vastaukset olisi helppo arvata.

    Tämä on aivan toista kuin tutkimuksen väittämä, että ihmiset eivät halua lasitaloja.

    Suurin vääristymä näissä kysymyksissä on aina se, että kysytään vain unelmia, mutta ei sitä millaisen asunnon ihminen hankkisi esimerkiksi 5-10 vuoden asuntosäästöillään. Tuskin silloin ensimmäisenä tulisi mieleen arkkitehdin suunnittelema, käsin muurattu, hulppea omakotitalo kaupungin keskustasta meren rannassa.

    1. Tilauksesta kaikki tutkimuslaitokset tutkimuksensa tekevät, siinä ”Tilaustutkimus” on oikeassa.

      Kysymyksenasettelun ohjausvaikutus ei mene aivan noin, vaikka niin äkkiseltään voisi tuntua. On hyvä muistaa, että talon ulkonäkö ei riipu siitä, mistä materiaalista itse talo on tehty. Meillä on sadoin tuhansin kappalein kivitalon näköisiä (eli tiiliverhottuja) puutaloja ja jonkin verran myös puuverhouksella varustettuja kivitaloja. On ihan asiallista määrittää kaavassa julkisivun materiaali, jos siihen nähdään tarvetta. Sen sijaan talon runkomateriaalin määräämiselle on aika vaikea löytää perustetta kaupunkikuvallisista tarpeista.

Jätä kommentti

Viimeisimmät näkökulmat