Välikysymys asuntopolitiikasta on jätetty

43 vastausta artikkeliin “Välikysymys asuntopolitiikasta on jätetty”

1. Homma ei ole hanskassa:
   – ARA on ammattitaidoton ja toimintakyvytön vrt. nykyinen johto
   – Ympäristöministeriöllä ei ole edellytyksiä hallita tai kehittää ARAa.
   Tästä päästä voisi aloittaa.

   1. Vikaa voi etsiä hallituksen, ministeri Kiurun ja Aran lisäksi myös oman alamme toimijoista.
      VVO ja SATO tekevät ylihuikeita tuloksia, jotka pohjautuvat valtion tukemaan tuotantoon. Kuitenkaan ne eivät ole valmiita panostamaan lainkaan Ara-tuotantoon ehtojen heikennyttyä. Niiden omistajat – eläkeyhtiöit ja VVO:ssa ay:kin – eivät välitä mitään kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen tarpeesta. Vain tuotosta ja siinäkin lyhytjänteisesti, koska kovaan rahaan siirtyminen lisää riskejä.
      Kiuru ja rakennuttajat neuvottelupöytään jo ennen kehysriihtä!! Lähivuosina on kapasiteettiä käytettävissä!

      1. Rakennuslehti ei tähän vuokra- ja ARA-tuotantokriisiin ole toimittaja Kortelaisen 21.2 olleen linjauksen jälkeen lainkaan puuttunut. Miksi?
         Nyt olisi aika koota ministerin avuksi alan asiantuntijat toimitukseen ja seuraavaan numeroon koota ehdotus pullonkaulan avaamiseksi. Siis ennen hallituksen riihtä.

         Rakennuttajat ovat lupailleet vastaantuloa. Varmaan myös ministeri mielellään astuisi reaalimaailmaan ja unohtaisi Kruunuasunnot ja Malmin kentästä unelmoinnin.

         Kummankin osapuolen kannattaisi antaa periksi. Siinä kasvaisi sekä maine että kunnia eikä menettäisi kasvojaan. Päinvastoin!

2. Mikähän siinä on, että Vapaavuoren aikana ARA-asuntoja käynnistyi määräaikaisten hyvien lainaehtojen ansiosta jopa 13000 vuodessa ja silloin arvosteltiin, että ARA-tuotantoa oli liikaa koska ala ylikuumeni? Onko se nyt ARAn ja YMn vika jos tuotantoa ei ole ja poliitikot eivät halua parantaa rahoitusehtoja edes Vapaavuoren aikana vallinneelle tasolle?

   1. Nk. välimallilla rakennettiin noin 7400 asuntoa, joissa ei ollut mitään sosiaalista. Ne eivät olleet sellaista SGEI-palvelua, jota Euroopan komissio edellyttää kansallisen tuen hyväksymiseksi. Ne eivät ole ”ara-vuokra-asuntotuotanto”, vaan välimallilla omaisuutta itselleen kasvattaneet sijoittavat tilinpäätöksissään ja siis kirjanpidossaan asunnot vapaarahoitteisten asuntojen puolelle.

      Valtiovallan (kok&kepu) ei olisi pitänyt lähteä rahoittamaan niitä asuntorahastosta, joka koostuu pienituloisten ja vähävaraisten vuokriin sisällytetyistä aravalainojen ja niiden korkojen maksamisista.

      Käytettäköön välimalleja köyhien VVO:n ja SATOn asuntokannan lisäämiseksi, mutta maksettakoon valtion tuki niistä samoista yritystuista, joita yrityksille muutoinkin jaetaan – ei siis sosiaaliseen tuotantoon Euroopan komission kilpailuviraston hyväksymästä järjestelmästä.

      1. Taitaa johtua juuri tästä Vapaavuoren lanseeraamasta välimallista, että SATO ja VVO eivät enää halua normaalia ARA-tuotantoa tehdä. Pitävät tuota välimallia ”saavutettuna etuna” ammattiliitojen tapaan. Sillä kai sitten tienaa paremmin ja voi kurittaa köyhää kansaa helpommin. Ja halutessaan voi jo 7 vuoden päästä panna talot ”lihoiksi” ja rahat taskuunsa. Ja olla taas ARA:lta vailla uusia tukia.

         1. Taitaa

            Juuri näin. Kun pirulle antaa pikkusormen se vie koko käden. Ja ahneellehan ei mikään riitä, nähty on.

            Isot miehet vinkuu ilmaisen rahan perään. Eivät edes häpeä sitä, että vastikkeettoman rahan kerjuu osoittaa sen, miten järjettömiä ovat liiketoimissaan. Hyvin hoidetut kuntien vuokrataloyhtiöt toimivat ilman erityisetuja ja pitävät ykköstehtävänään kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen tuottamista ja kannan säilyttämistä.

            Tavallisten vuokra-asuntojen lukumäärän säilyminen on tässä tilanteessa myös erittäin tärkeää. Määrä kuitenkin laskee koko ajan ja lasku tapahtuu nimenomaan näiden ”yleishyödyllisyyden” irvikuvien sektorilla.

            1. Valtioneuvosto vastaa välikysymykseen kohtuuhintaisen asumisen turvaamisesta keskiviikkona 20.3. 2013 klo 14.00.
               Keskustelua voi seutata tästä linkistä:
               http://www.goodmoodtv.com/internettv/application/eduskunta/system/Eduskunta.html

               Toivottavasti keskustelussa puhutaan muustakin kuin aravasäädösten helpottamisista ja korkojen lakemisesta.
               Keskusteltavaa olisi myös asukkaiden yhteishallintolain mukaisista oikeuksista, ja siitä että yleishyödylliset yhtiöt perivät vuokria asumisoikeuslain vastaisesti eivätkä ole noudattaneet asumisoikeuslain tiedonantamisvelvollisuutta.

               Yhtiöt perivät vuokria jopa sopimusten vastaisesti rakennusaikaisten jyvitettyjen neliöiden mukaan vaikka sopimuksissa ei ole edes mainintaa jyvityksestä

            2. Ei taida tämä jyvityksestä keskustelu olla eduskunnan asioissa tärkeysjärjestyksessä etusijalla. Ja joka vuokra-asunnossahan käytetään jyvitettyä vuokraa ja niin pitää käyttääkin. Ei siitä ole olemassa mitään oikeaa riitaa. Ei ole ikinä ollutkaan. Tuo edellisen kirjoittaja on hieman ”ulalla”

            3. Jos vuokrasopimuksessa on sovittu maksettavaksi vuokraa asuin neliöistä, ei vuokranantajalla ole oikeutta periä vastiketta ”jyvitetyistä” neliöistä. (esim. vuokrasopimuksessa sovittu asuin pinta-ala on 41 m2, maksu perustuu maksulapussa 46 neliöön.) Jyvitys ei perustu mihinkään lakiin, vaan joissain tapauksissa puhtaasti vuokranantajan mielivaltaan. Jyvityksestä on aina sovittava sopimuksessa. ( Aran suositus)
               Valvovalla viranomaisella Aralla on ymmärrys asiaan, mutta heidän valvontansa ylettyy ainoastaan taloyksikön valvontaan, ei asumisoikeussopimusten valvontaan. Viranomainenkin jopa ymmärtää, että näitä sopimuksia on noudatettava, jota viestin 38 ”Rakennuttaja” ei näytä tiedostavan.

               Valtioneuvoston asuntopoliittiseen toimenpideohjelmaan on kirjattu, että ympäristöministeriö ja ARA seuraavat asumisoikeuslainsäädännön toteutumista asukkaiden vaikutusmahdollisuuksien varmistamiseksi.
               Tästä johtuen olisi hyvä eduskunnassa käydä keskustelua siitä, miten yleishyödylliset vuokranantajat eivät noudata asumisoikeuslain tiedonantamisvelvollisuutta määritellessään vuokria ja rikkovat jopa vuokrasopimuksia.

               Kaikissa vuokrasopimuksissa ei suinkaan käytetä näitä rakennusaikaisia jyvitettjä neliöitä. ”Rakennuttaja” taitaa olla itse ”ulalla”, ellei ”kuutamolla”

            4. Valtioneuvoston asuntopoliittiseen toimenpideohjelmaan on kirjattu,

               Varmaan kirjoittajan mielestä eduskunnassa pitäisi käydä keskustelua siitäkin minkä kokoinen WC tulisi ARA:n tukemassa asunnossa olla

            5. Vuokrien tasaaminen, jyvitys ja vuokrasopimusten noudattaminen ovat tärkeitä asioita vuokrien määrityksessä.
               Ei ole syytä vähätellä yleishyödyllisten yhteisöjen lainvastaisia toimia ja Aran virkamiesten myötämielistä suhtautumista omistajauhtiöiden toiminnoille.

               WC:n suuruuden ihmettely lienee ”huvittuneen” viesti 40. kirjoittajan ihmettelyn tasoa.

3. Kiuru lupasi 4 euron alennuksen vuokriin ensimmäinen ministeri joka ymmärtää odotella että ylisuuret urakkahinnat tippuvat oikealle tasolle.
   Se koira älähtää johon kalikka kolahtaa
   Kohta on Kruunuasunnoille tontteja tarjolla.

   1. Mentäisiin kerrankin markkinaehtoisen esitysten mukaisesti. Tämä Suomen Vuokranantajien ehdotus on parasta asuntopolitiikkaa 2000-luvulla. Jätetään sosiaalipolitiikka vanhuspalveluun ja sairaanhoitoon.

      1. Mikä se Vuokranantajien markkinaehtoinen esitys onkaan?

         Joka tapauksessa on muistettava, että vuokra-asunnon tarvitsijoissa on paljon niitä, joiden tulotaso ei riitä vuokrien markkinahintaan. Heitä(kin) varten valtion tukema tuotanto on.

4. PKS on 40000 asunnonhakijaa odottelemassa asuntoa ja koko maassa määrä tuplaantuu ja myös 26000 rakennusmiestä odottelevat rakennuksilta työtä. Odottavan aika on pitkä eikä vuodessa, eikä kahdessa näitä odotuksia täytetä.

   1. Kuntien pakkoliitokset maaliin ja sanktiot MAL sopimuksiin.
      Kaupunkien tonttibisnes ja omien vuokrataloyhtiöiden suosiminen tekee ARA tuotannon mahdottomaksi.

5. Kaivoin tuon yllämainitun Kortelaisen kolumnin. Joku siinä ei vörki.

   Ei kai tämä Ara-tuotannon täyspyssäytys vain rakennuttajien vika. Eivät niiden omistajat ja johto rahanhimossaan rikosta tee, mutta suuri häpeä laskeutuu päälle.

   Mutta hallituksella ja ao. ministerillä on joku vastuu kansalaisten perustarpeen, asumisen, tyydyttämisestä. Jos kohtuuhintainen vuokra-asuntotuotanto on aivan liian vähäistä, on epäonnistuttu.

   Neuvottelemalla pitää päästä eteenpäin. Miksi odottaa kehysriiheen? Kruunuasunnot ei ehdi tähän hätään; tuskin ammattitaitoisesti seuraavaankaan.

   Kiurun kahden vuoden takaiset vuokranalennuspuheet voi panna kokemattomuuden tiliin. Nyt taitaa olla kyse jo muustakin.

   1. Tänään HeSa kertoi VVOn hallitusten jäsenten, mahtavien ay-johtajien, Metallin Riku Aallon ja Raknnuksen Matti Harjuniemen havainneen VVOssa epäkohdan ja kaksoisroolin.
      Mutta EI OMASSA toiminnassaan hallituksessa, vaan yhden toimihenkilön osalta. Mukavahan se on kiiinnittää huomio muualle kuin oleelliseen.

      Oleellista on VVO:n toiminta vuokra-asuntotuottajana.

      Jatkaako VVO myös kohtuuhintaisten Ara-asuntojen rakennuttajana?

      Ay-jäsenet tarvitsevat pääkaupunkiseudulla niitä asuntoja ja VVOn muhkeista osingoista he eivät hyödy mitenkään.

      VVOn hallituksen tulee tehdä linjaus ja yleensä vahvatkin tj:t seuraavat perässä.

6. Rakennuslehden sivuilta luin seuraavaa ennen kunnallisvaaleja lähetetystä SDP tiedotteesta:
   ” Asuntoministeri Krista Kiuru aikoo esittää hallitukselle pikaisesti, että valtion omistama Kruunuasunnot alkaisi rakennuttamaan vuokra-asuntoja Helsingin seudulle. Kiuru tarjoaa Kruunuasuntoja ratkaisuksi siihen ongelmaan, että kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen tuotanto Helsingin seudulla on toistaiseksi jäänyt marginaaliseksi aiesopimuksissa sovittuihin lukuihin verrattuna. Kunnille on iso ongelma yleishyödyllisten toimijoiden puute. Valtion on tultava kuntien tukemiseksi mukaan rakentamaan kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja Helsingin seudulle, sillä kuntien yhtiöt eivät saa alueella riittävästi kohtuuhintaisia normaaleja vuokra-asuntoja liikkeelle. ”

   Pohdin, että miksiköhän vanhoja rautatieläisten arava-asuntoja ja puolustusvoimien asuntoja omistava yhtiö ei sitten jo tuota uusia korkotukilainotettuja ARA-vuokra-asuntoja?

   Käynti Kruunuasuntojen kotisivuilla kertoo, että Kruunuasunnot Oy tuottaa jo ARA-asuntoja Helsingin seudulle. Viimeisimmäksi on rakennettu (2010-2012) As Oy Viikinki ARA –rahoitettu välimallin korkotukilainoituksella Helsingin kaupungin vuokratontille. Yksi huoneisto oli vapaana: 3h+k+s,70m2, vuokra 1234 eur/kk, n. 17.60 eur/m2/kk.

   Lisäksi Kruunuasunnot Oy:llä on tytäryhtiö A-Kruunu Oy, joka on ARAn hyväksymä ja nimeämä yleishyödyllinen rakennuttaja, jonka toimintaa ohjaa arava- ja korkotukilaki ja yleishyödyllisyyssäännöstö. Helsinkiin yhtiö on rakennuttanut uusia asuntoja ARA-rahoituksella, pitkällä korkotukilainalla (33 vuokra-asuntoa, Svanströminranta 7, vv. 2006-2007) V-lisäkerroksena perusparannuksen yhteydessä. Vuokratietoja ei sivuilta löytynyt.

   Kruunuasunnot Oy on siis asunto- ja asumisen yhtiö, jonka omistaa valtio-omisteinen yhtiö Governia Oy. Toiminta-ajatuksena on mm. tarjota yleisten markkinoiden tarpeita vastaavia asuntoja. Yhtiö kehittää edelleen asuntokantaa monin tavoin mm. myymällä osan asuntokannasta. Kruunuasunnot Oy:n kanta pienentyi vuosina 2002-2011 yhteensä 5300 asunnosta 2920 asuntoon. Ilmeisesti omistaminen ei oikein maistu? Kruunuasunnot omistaa siis vuonna 2013 n. 3000 asuntoa, 27 paikkakunnalla. Myös perusparantaminen, purkaminen ja vanhojen aravakohteiden myyminen kuuluvat asuntojen kehittämisen toimenpideluetteloon. Myynnissä on tällähetkellä asuntoja Lahdessa.

   Yhteenvetona Kruunuasuntojen sivuilla vierailusta on, että valtio-omisteinen yhtiö ja sen yleishyödyllinen osio on voinut tuottaa kaiken aikaa valtion tukemia pitkän korkotuen vuokra-asuntoja, eikä mitään erillisiä päätöksiä hallituksessa tarvittane.

   Kaiken kruununa ja kuriositeettinä mainittakoon, että verkkosivuilla Kruunuasunnot ilmoittaa, että se sijoittaa taidetta vuokra-asuntokohteisiin: mm. lasitaidetta, suurikokoisia maalauksia, mosaiikkitaidetta, reliefejä . Onpa yhtiöllä omistuksessa Hämeenlinnassa perusparannettu viinikellarikin tilaisuuksia varten.

7. olisi ARA:n uudelleenorganisoinnin saanut aikaan ilman tällaista teatteriakin.

8. esarin artikkelin mukaan VVO:n 15 euroa neliö uudehkossa asunnossa myyrmäen keskustassa on liikaa.

   Mites Kiurulta on päässyt lipsahtamaan tuo 17.60 Kruunuasuntojen kohteeseen (ks. edellinen kirjoitus).

   Tuleekohan takautuvasti luvattu 4 euron alennus 17,60 vuokraan kun väliriihi saa tukiehdot kuntoon.

   1. tuohan oli hauska linkki http://www.kruunuasunnot.fi ja vapaat kohteet.

      Hämeenlinnassa on 69 m2 ja 1048 € vuokrapyynnöllä, kalliimpaa kuin HS:n mukaan VVO:lla Kilterissä 70 m2 ja 1000 €.

      1. On hienoa, että Kruunuasunnot sijoittaa taiteeseen. Niin teki Nuorisosäätiökin. Sillä oli palveluksessaan eduskunnan parhaat taideasiantuntijat pääministeriä myöten keskustapuolueesta. Uskon, että demariministereillä on vähintään yhtä hyvä taidemaku.

         1. Takaisin oleellisiin kysymyksiin:
            Eikö ay-liikkeestä enää löydy sosiaalisen, valtion tukeman vuokra-asuntotuotannon puolustajaa?

            VVOn hallituksen puheenjohtaja Riku Aalto ja Matti Harjuniemikin voisi ottaa vahvan roolin asiassa. Päättäkää toimitusjohtaja Jani Niemisen bonuksiin tavoite VVOn käynnistyvästä Ara-tuotannosta ja Jani hoitaa homman…

            SATO ei tässä asiassa kanna minkäänlaista yhteiskunnallista vastuuta, vaikka luulisi omistajilla, Varmalla ja muilla eläkeyhtiöillä siihen joku halu olevan.

            1. Tuosta tulikin ajatus kansalaisliikkeestä.
               Mikähän olisi
               – VVOn omistajien, Metallin, Pron, PAMin, OAJn, RLn, JHLn (yht. Omistusta 65%), kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja kipeästi kaipaavien jäsenten
               ja toisaalta
               – SATOn ja VVOn omistajien, Varman, Ilmarisen, Suomen, Tapiolan, Fennian, Pohjolan, asiakasyritysten kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja kipeästi kaipaavien työntekijöiden
               yhteisen massaliikkeen vaikutus omistajiin?
               Lähtisitkö Ara-tuotanto liikkeelle?

            2. Vaikuttakaa niihin valitsemiinne politikkoihin maileja menemään ja kokousten pöytäkirjat on julkisia.

               Kaupungit eivät luovuta ARA tuotantoon tontteja kuin omistamilleen kaupunkien vuorataloyhtiöille.

               Tontin vuokrasopimukseen saa kätevästi rajoituksen tuotantomuodosta jos aidosti halutaan vaikuttaa asiaan.

               Kilpailuttamalla tontit gryndituotannossa saa kunnon tuoton ja 6307 euron keskihinnalla (RL 7.2.2013) asuntoihin saadaan kunnon veronmaksajia.

9. Vuokra-asuntotuotantoa lähtee liikkeelle kun uudistetaan koko ARA-rahoitusjärjestelmä ja yleishyödyllisyysjärjestelmä, kuten alan asiantuntijat mm. rakennusteollisuus, rakennusliitto ja toimijat mm. kuntien vuokrataloyhtiöt, yleishyödylliset yhteisöt ovat koko ajan esittäneet.

   1. Tuo ei ole neuvottelulähtökohta, vaan sanelua ja kiristämistä.

      Missä rakennuttajat antavat periksi?

      Ainoastaan kannattavuuden pienessä notkahduksessa, kun ehdot eivät ole vaaditut. Siihen niillä on varaa ja syytä.

      1. ainahan voi investoida vapaarahoitteiseen kantaan jos vakavaraisuus riittää ja saa lainoille vakuudet. Pienet ja 3-sektorin toimijat ei saa käyntiin kuin ARA-kohteita. Vakuutusyhtiöt luopuivat ARA-kohteista jo kymmenen vuotta sitten olisikohan edellinen pelisääntöjen muutos ollut liikaa, nyt on seuraava aalto liikeellä. Vakuutusyhtiöillä on lakisäänteinen velvollisuus tiettyyn tuottoon. Tavallisia rakennuttajia ohjaa omistajat, jotka on nyt havahtuneet huolehtimaan omistaan. Kummaa sosialismia koko asuntopolitiikka tulosta ei saa tehdä mutta pitäisi investoida.

         1. Yllä rakennuttajien edustaja (?) ihmetteli:

            Tulosta ei saa tehdä, mutta pitäisi investoida.

            Tulosta on tehty ja tehdään Aralla suhteettomasti, mutta kun se ei nyt antaisi riittävää tulosta, ei investoida lainkaan Ara-tuotantoon.

            Masentavaa!
            Ei mitään yhteiskunnallista vastuuta!

10. Puhutaan sekavasti Ara-asuntojen tuotosta: rakentamisen tuloksesta ja asumisaikaisesta tuloksesta, kuten edellisessäkin jommastakummasta? Olisi hyvä laittaa kehiin myös lukuja, paljonko saisivat ottaa tuottoa ja paljonko ottavat a) kunnalliset vuokrataloyhtiöt b) nimetyt yleishyödylliset yhteisöt. Eikä pidä sekoittaa vapaarahoitteeseen tuotantoon.

    1. Rakennuttajat, SATO ja VVO, eivät puhu mitään, edes vsekavasti.

       Kunn VVO tekee 350 M€:n liikevaihdolla tulosta 130 M€ (Kauppalehti 1.3.2013) ja SATO aavistuksen vähemmän, niin mielestäni siinä ei enempää puheita tarvita vuokra-asuntojen tarvitsijoiden puolelta.

       1. Eipähän asia minulle kuulu, mutta minä luin kyllä tuon VVO:n tuloksen ja liikevaihdon hieman toisin. Koko liikevaihto 335 M€, josta ns. yleishyödyllisen segmentin osuus 175,3 M€. Tulos 70,3 M€, josta yleishyödyllisen segmentin osuus 24,6 M€. Silti se ei muuta miksikään sitä tosiasiaa, että VVO:n vuokrat ovat ylihinnoiteltuja. Tosin niin ovat SATO:nkin ja ennen kaikkea Kuntien Vuokra-asuntojen (KAS) vuokrat.

          1. Avain Asumisoikeus Oy (yleishyödyllinen yhteisö) näyttää todella ”huippu tuloksen”.
             Tässä linkki uutiseen: http://www.kauppalehti.fi/5/i/yritykset/tulostiedote/tiedote.jsp?selected=kaikki&oid=20130201/13620625821340

             Liikevaihdon kohtalaisesta kasvusta huolimatta AVAIN Asumisoikeus konsernin tulos painui tappiolliseksi. Tappiota tilikaudelta kertyi 285 tuhatta euroa, kun edellisenä vuonna konsernin tulos oli vielä 1.4 miljoonaa euroa voitollinen. Tulos heikkeni edellisestä vuodesta 1.7 miljoonaa euroa.

             Asukkaille on vastikkeiden korotukset ja ylijäämien keräämiset perusteltu ”bullet lainojen erääntymisellä”.

             Tappiollinen vuosi ?? Miten on mahdollista, että nyt menee yhtiöllä näin huonosti ??

             1. Tuosta tuloksesta AVAIN asumisoikeuden pitäisi tehdä varauksia tuleviin korjausrakentamishankkeisiin.
                Pinnat ja kalusteet uusitaan 15-20 vuoden kohdalla ja seuraavaksi vaippa + talotekniikka.
                KAS:n vuokrat on oikein määriteltyjä toisin kuin kuntien vuokraasunnot ylipäätänsä ympäri valtakuntaa, lainat ei lyhene nykyisillä ehdoilla ja korjausvelka kasvaa.

             2. Onkohan KAS:n vuokrat todella oikein määriteltyjä? Esim Rovaniemellä KAS:lla on tyhjänä n. 600 asuntoa. Vuokrataso on luokkaa 12-13 €/asm2. Pienemmillä toimijoilla, joilla on vuokrataso luokkaa 10-11 €/asm2 ovat asunnot täynnä. Oulussa KAS:n vuokrat ovat myös luokkaa 12-13 €/asm2 ja tyhjäkäyttö 20%. Kaupungin vuokrataloyhtiöllä, Sivakalla, vuokrat ovat luokkaa 9 €/asm2 ja koko 7000 asunnon kanta on käytännössä täysi. Korjauksia ei ole ikinä laininlyöty ja lainanlyhennykset on tehty suunnitelmien mukaan.

             3. VVO teki v. 2012 335 M€ liikevaihdolla 70,3 M€:n tuloksen. Tämän päivän Rakennuslehdestä voidaan lukea, että Lemminkäinen Talo teki viime vuona yli kaksinkertaisella liikevaihdolla (682 M€) 2,9 %:n eli n. 20 M€ tuloksen. Muidenkin rakennusliikkeiden tulokset olivat samaa luokkaa paitsi parhaiten menestynyt eli YIT teki 1329 M€ liikevaihdolla 9,6 %:n eli 127,5 M€ tuloksen. Eli onkohan VVO:n ja muiden ”yleishyödyllisten” yhtiöiden tulokset vuodesta toiseen liian hyviä? Pitäisikö tulosta jakaa hieman vuokralaisillekin eli alentaa vuokria?

11. Arvelen etta sama taitaa olla myös aiemmassa viestissä VVOn kohdalla: lainojen lyhennykset ja varautumiset ?. Ei taida olla tilanne huonompi myöskään Kruunuasuntojen kohdalla kts viesti 12.

12. Selvyyden vuoksi vain että rakennusliikkeiden päätoiminta jotka edellisissä viesteissä mainitaan on ns. asuntojen gryndituotanto, mutta myös muu rakennustoiminta ja taas VVO, Sato, Kruunuasunnot rakennuttavat, omistaavat ja ylläpitävät sekä vapaarahoitteisia ja valtion tukemia vuokra-asuntoja. Tietysti voidaan verrata mikä ala ja mikä toiminta tuottaa milloinkin parhaan tuloksen ja sen mukaan valita toimintamuoto Valtion tukeman vuokra-asuntokannan ylläpito ei liene kovin tuottavaa koska vanhat lainaehdot, korjausvelka ovat rasite vuokrataloyhtiöiden taloudelle. Mutta voihan sitä verrata toisiinsa vaikka kaivos- ja laivanrakennusteollisuutta keskenään että kumpi on tuottavampaa?

    1. Vai ei ole Valtion tukeman asuntokannan ylläpito kannattavaa!! VVO:n tilinpäätöksestä voidaan lukea, että VVO:n yleishyödyllisen segmentin osuus liikevaihdosta oli 175,3 M€ ja vastaavasti tulos 24,6 M€. On se vaan paljon kannattavampaa kuin yhdenkään rakennusliikeen tulos tuossa listassa. Pitää myös muistaa VVO:n osalta moraalikin. Se on aikoinaan ammattiliittojen perustama. Ajatuksena tarjota jäsenilleen edullisia, kohtuuhintaisia asuntoja. Eli se ei-yleishyödyllisenkin segmentin pitäisi tarjota niitä edullisia asuntoja. Taitaa vain ammattiliitoilla olla liian suuri rahanahneus. Ja kyllä mielestäni rakennusliikkeiden ja vuokra-asuntoja ylläpitävien rakennutajien tuloksia pitää vertaillakin. Rakennusliikkeitähän yleensä syytetään rahan ahneudesta ja suurien voittojen tavoittelusta. Ja juuri rakennusliikkeet lopulta rakentavat ns. yleishyödyllisille niitä vuokra-asuntoja. Näyttää vain siltä, että aika pienillä katteilla (en sano, että tarvitseeko enempää ollakaan). Tuntuisi joten loogisemmalta, että nuo voitot ja katteet olisivat toisin päin. Eli yleishyödylliset eivät SAISIKAAN saada suuria katteita asuntojen vuokrauksesta.

13. VVOlla, Satolla, Kruunuasunnoilla, TAlla, Avarralla ja kaupungeilla ja kaupunkien omistamilla yhtiöillä voi olla vapaarahoitteisia omistusasuntoja ja vuokra-asuntoja tuottavat ja erikseen säänneltyä valtion tukemaa tuotantoa tuottavat tytäryhtiöt. Ja myös usein palveluasunnot on muodostettu omaksi yhtiöksi. Voittoa tuottavaa on se muu toiminta kun valtion tukema säännelty toiminta. Omakustannusperiaatteen rahoituslaskennan mukaan voitot ja vastaavasti tappiot palautuvat vuokrissa asukkaiden maksettavaksi. Suurin huoli on sellaisilla vuokrataloyhtiöillä joilla on paljon korjausvelkaisia vuokrataloja, valtion lainoista vain pieni osa poismaksettuna ja valtion lainojen korko korkea, jopa yli 8 %. Omakustannusvuokriinhan nämä kaikki sisällytetään ja pienituloiset vuokralaisethan tämän maksavat vuokrissaan. Ja uutta lainaa ”pukkaa” korjauksiin. Kysyn kun täällä puhutaan paljon siitä ”valtion tuesta” että mikä se on näissä vanhoissa aravavuokra- ja korkotukivuokra-asunnoissa? Eilisen välikysymyskeskustelun perusteella veikkaan ettei tule puolivälintarkastelussa mm. vanhan kannan lainaehtojen osalle tai yleishyödyllisyyskysymykseen ratkaisua?

    1. On totta, että vanhojen aravalainojen korkoa pitäisi alentaa jotta niissä olisi olemassa se valtion tukielementti. Nythän periaatteessa aravavuokra-asunnoissa asuvat tukevat valtiota. Tämänhän totesi jo ylijohtaja Rossilahti tammikuussa ARA-päivillä, VVO:n ja SATO:n suhteen se tuhannen taalan kysymys onkin siinä, että vaikka tuota korkoa alennettaisiinkin, menisikö se vaikutus vuokriin? Epäilenpä ettei menisi. Vuokrat pidettäisiin ns. markkinavuokrina niin korkealla kuin vain ihmiset pystyvät maksamaan. niin kuin tähänkin asti.