Rakennusliikkeissä jyvät erottuivat taas akanoista
Monet rakennusliikkeet uivat viime vuonna suhdanteita vastaan ja kasvoivat ja kannattivat. Menestystä tuli niin korjausrakentamisessa kuin infraurakoinnissakin ja usein menestyksen takana oli ulkomaisen työvoiman lisääntynyt käyttö. Asuntogryndaus pysyi korkealla tasolla, mutta asuntoja alkoi kertyä varastoon siitä huolimatta, että kiinteistörahastot tulivat vahvasti markkinoille.
Monet rakennusliikkeet uivat viime vuonna suhdanteita vastaan ja kasvoivat ja kannattivat. Menestystä tuli niin korjausrakentamisessa kuin infraurakoinnissakin ja usein menestyksen takana oli ulkomaisen työvoiman lisääntynyt käyttö. Asuntogryndaus pysyi korkealla tasolla, mutta asuntoja alkoi kertyä varastoon siitä huolimatta, että kiinteistörahastot tulivat vahvasti markkinoille.
Viime vuonna kaikki kymmenen suurinta rakennuskonsernia vähensi työvoimansa määrää osana tehostamiskeinojaan. Koska vastaavaa laskua ei tapahtunut liikevaihdossa, kertoo tämä siitä, että töitä siirrettiin ulkomaisille aliurakoitsijoille. Keskisuuret rakennusliikkeet pitivät paremmin kiinni tutusta, kotimaisesta työvoimastaan. Tosin muutama keskisuuri on kasvanut nimenomaan ulkomaisen työvoiman ansiosta varsinkin korjaus- ja maalauspuolella.
Jatkeen hallituksen varapuheenjohtaja Esa Eloranta on sanonut, että ulkomainen työvoima on mullistanut markkinat. Pääkaupunkisedulla jo kolmannes työntekijöistä on ulkomaalaisia. ”Urakkakilpailun voittaa se, jolla on eniten ulkomaista työvoimaa.”
Ulkomaalaisia on erityisesti maalaus- ja korjaustöissä. ”Saneeraustöissä ulkomaalaiset pärjäävät, koska suomalaisia niihin on vaikea saada TES:n mukaisilla palkoilla”, Varten toimitusjohtaja Heikki Koho toteaa.
Suomen suurimmaksi tasoite- ja maalausyritykseksi virolaisen yrityksen ostolla kasvaneen LTU-Urakoinnin maalareista yli puolet on suomalaisia, mutta tasoitemiehistä 90 prosenttia on ulkomaalaisia. Toimitusjohtaja Reijo Järvinen kiistää, että menestyksen salaisuus olisi virolaisissa työntekijöissä. ”Tasoitetöihin vaan ei saa suomalaisia työntekijöitä, ei ole saanut enää vuosiin.”
Kilpailu kiristyi
Keskisuurille rakennusliikkeille vuosi 2013 oli tiukka urakkakilpailun kiristyttyä ja asuntomyynnin vaikeuduttua. Liiketulosprosentilla mitattu suhteellinen kannattavuus pysyi viime vuonna kuitenkin lähes ennallaan noin 4,1 prosentissa liikevaihdosta.
Viime vuonna kaatui yksi iso rakennusliike eli Quattrogemini ja muutama ajautui velkasaneeraukseen. ”Kilpailevien yritysten poistuminen markkinoilta ei varsinaisesti hyödytä ketään, koska pian samat naamat ovat vastassa uudella nimellä. Nurin menneen kilpailijan jäämistöstä löytyy tosin aina hyviä työntekijöitä”, ruotsalaisen Peabin suomalaisyhtiön uusi toimitusjohtaja Mika Katajisto sanoo.
Katajisto on huomannut pääkaupunkiseudun ja muun Suomen välillä näkyvän polarisoitumisen. ”Kasvavien maakuntakeskuksien merkitys lisääntyy entisestään ja ympäröivät seudut taantuvat keskusten kehittyessä.”
Monet isot rakennusliikkeet ovat karsineet maakunnallista verkostoaan ja tehneet näin tilaa paikallisille. Lujatalo esimerkiksi myi lahtelaisen Salpausselän Rakentajat takaisin Mika Wileniukselle.
Kovia kasvuhaluja
Monella keskisuurella rakennusliikkeellä on edelleen vahvoja kasvuhaluja. Graniittirakennus Kallion toimitusjohtaja Petri Kotkansalo pitää viime vuonna sadan miljoonan euron kokoluokkaan kasvaneen yrityksen tulosta tyydyttävänä. Vuoteen 2014 lähdetään vahvalla tilauskannalla. Vuonna 2015 vastassa on sitten lähihistorian vaikein toimintavuosi.
”Inframarkkinoilla nousua ei ole odotettavissa tällä vuosikymmenellä”, Kotkansalo pohtii.
Kouvolassa Okan ydinjoukko perusti muutama vuosi sitten oman yhtiön Jatkeen, jonne on tullut paljon henkilöitä muistakin Lemminkäisen yhtiöistä. Lemminkäisen yt-neuvottelujen myötä heitä saattaa tulla lisääkin. Etelä-Suomessa toimiva Jatke erikoistuu asuntogryndaukseen, toimitilaurakointiin sekä korjausrakentamiseen.
YIT:stä tullut uusi toimitusjohtaja Hannu Lokka kiittelee riskien tunnistamista ja niiden hallintaa. Kasvu on tapahtunut oman kassavirran varassa. Nyt selvitetään alueellisia kasvumahdollisuuksia muun muassa yritysostojen kautta. Lokka pitää vuoden 2013 tuloslukuja 30 prosentin kasvun jälkeen kohtuullisen hyvinä.
Päätoimija Oy operoi valtakunnallisesti seitsemän lähes kaikkia talonrakentamisen aloja edustavan tytäryhtiönsä kautta. Päätoimijan kasvu on ollut kovaa, ja parhaillaankin se hakee 40 uutta henkilöä: työnjohtajia, asentajia, arkkitehteja ja johtajia.
Toimitusjohtaja Asko Myllymäen mukaan yrityksen kasvun pullonkaulaksi saattaa nousta sopivien ihmisten löytäminen, sillä kaikkia töitä ei nytkään voida ottaa vastaan. ”Halpahallikin tilasi kerralla neljä hypermarkettia.”
”Kuluvalle vuodelle ennustamme liikevaihdon kasvua vähintään 25 prosenttia”, Myllymäki sanoo.
VRJ Group keskittyy korjausrakentamiseen. VRJ Etelä-Suomi Oy:n toimitusjohtaja Jyri Hussa on tyytyväinen vuoden 2013 kasvulukuihin. Kyselyitä on liikkeellä kovasti, joten yhtiö pysyy hänen mukaansa korjausrakentamisen kasvuimussa. Osaavia ihmisiä vapautui muun muassa Quattrogeminin konkurssin kautta.
Asuntokorjaaminen ja toimitilojen hankekehitys- ja muutosprojektit vauhdittivat korjausrakentamiseen erikoistuneen Constin kasvua vuonna 2013. Tuloskin nousi vihdoin selvästi plussalle. ”Olemme tyytyväisiä vahvaan kasvuun liikevaihdossa ja tuloksessa”, uunituore toimitusjohtaja Marko Holopainen toteaa. Consti luottaa kotimaiseen työvoimaan, koska asukkaat arvostavat sitä korjauskohteissa.
”Asuntokorjaamisessa kysyntä jatkaa tasaista kasvua myös tänä vuonna tai se jopa kiihtyy Aran korjausavustusten siivittämänä”, hän arvioi.
Fira urakoi päätoteuttajana sekä uudis- että saneerauskohteita. Toimitusjohtaja Jussi Aho luonnehtii vuoden 2013 tulosta kohtuulliseksi ja uskoo tästä vuodesta tulevan parempi. Fira on selvinnyt panostamalla linjasaneerauksiin. ”Kiinteistökannan vanhetessa korjauskysyntää riittää.”
Vuoden 2014 ensimmäinen neljännes on ollut Firalla sen historian vahvin. Fira pysyy erossa gryndauksesta, mikä on strateginen linjaus.
Auntogryndereillä vaikeuksia
Asuntogryndaus oli viime vuonna määrällisesti vielä yllättävänkin korkealla tasolla, koska kiinteistösijoittajat vaihtoivat heikosti tuottaneet toimistosijoitukset asuntosijoituksiksi. Ne vaativat asuntoja kuitenkin reilulla 15-25 prosentin alennusmyynnillä, mikä oli tietenkin rakentajien katteista pois.
Sukupolvenvaihdoksen kokenut perheyritys Hartela gryndaa toimistokohteita, liike-, varasto- ja tuotantotiloja sekä asuntoja pääosin Turussa ja pääkaupunkiseudulla. Urakointi esittää sivuosaa. Toimitusjohtaja Heikki Hartela sanoo, että kannattavaa volyymia oli viime vuonna vaikea löytää.
”Tästäkin vuodesta tulee kaikkea muuta kuin fantastinen. Taseeseen on kertynyt myymättömiä asuntoja ongelmaksi asti odottamaan markkinoiden tervehtymistä. Toimitilapuolella on hiukan valoa, sillä muutamat hankkeet ovat nytkähtäneet eteenpäin. Laajempaa markkinoiden elpymistä voimme odottaa vasta vuonna 2015”, Hartela sanoo.
Pääkaupunkiseudun asuntotuotantoon keskittyvä, ruotsalainen JM Suomi tuli markkinoille vuonna 2006 Suomen asuntobuumin innoittamana. Isoissa lehtijutuissa kerrottiin yrityksen mullistavan Suomen asuntomarkkinat. Tätä mullistusta on saatu odottaa.
Viime vuoden alku oli toiveikas, mutta asuntokauppaa koskevan veromuutoksen jälkeen keväällä 2013 kauppa hiljeni. Pien- ja erillistalojen myynti takkusi, ja vuosi oli yritykselle vaikea. Viime vuosina JM Suomi on rakentanut reilut sata pientaloa. Jatkossa pientalojen osuus vähenee, sillä yhtiö päätti siirtää painopistettä kerrostalopuolelle.
”Markkinoita leimaa varovaisuus. Muuttoliike pääkaupunkiseudulle on kuitenkin voimissaan, joten rakenteelliset tekijät asuntokysynnälle ovat olemassa”, linjaa Skanskasta tullut toimitusjohtaja Markus Heino.
Lue lisää 2.5. ilmestyneestä Rakennuslehdestä, jonka teemanumerossa on 300 rakennusalan yrityksen tilinpäätöstiedot toimiala-analyyseineen.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Rakennusliikkeissä jyvät erottuivat taas akanoista”