Muutama pilvenpiirtäjä olisi antanut väljyyttä Koivusaareen.

Koivusaari ahdetaan täyteen

Pieni Koivusaari Lauttasaaren kupeessa ahdetaan täyteen asuntoja ja toimistoja. Kaupunki luottaa siihen, että merimaisemasta metroreitin varrella ollaan valmiita maksamaan ahtaudenkin kustannuksella. Hanke on kaupunkisuunnittelulautakunnan käsittelyssä tiistaina.

Kirjoittaja(t) Rakennuslehti

Kaksi vuotta sitten kaupunginhallitus totesi, että Helsingin Koivusaaren osayleiskaava on liian kallis ja palautti kaavan valmisteluun. Muutettu kaava oli lautakunnassa keväällä ja sitä käsitellään tiistaina 28.10. lautakunnassa uudelleen.

Kahden vuoden takaiseen verrattuna osayleiskaavaa on nyt tiivistetty ja kustannuksia samalla karsittu. Asukkaita Koivusaareen tulee noin 5000 ja työpaikkoja 4000, mutta todennäköisesti paljon enemmänkin, koska mitoituksena on käytetty varsin väljää 25-30m2 per työntekijä.

Isoimmat muutokset ovat Länsiväylän ylittävän kannen pieneneminen ja rakentamismäärän kasvattaminen. Koivusaaresta on tulossa varsin tiivis – aluetehokkuus kaava-alueella on 0,94, mikä on varsin korkea huomioiden sen että alueen läpi kulkee moottoritie. Kahden vuoden takaiseen verrattuna taloudellinen puoli näyttää siltä että Koivusaaren infrastruktuurikustannusten jälkeen rahaa jää vielä joko metroaseman tai Katajaharjulla pienen kannenpalasen rakentamiseen.

Alue on tarkoitus rakentaa vaiheittain ja asemakaavavaiheessa tutkitaan mahdollisuuksia pienentää Koivusaaren moottoritieliittymän kustannuksia joko muuttamalla Länsiväylä kaduksi tai maantieksi.

Lähde: http://www.sarela.fi/

Tätä artikkelia on kommentoitu 10 kertaa

10 vastausta artikkeliin “Koivusaari ahdetaan täyteen”

  1. Mikä niiden pilvepiirtäjien rakentamisessa on, niin vaikeeta? Tai enemmänkin niidne kaavoittamisessa. Eikö tämä ole yksi parhaista paikoista niille, Keilanrantaan tulee omat tornit niin eikö tuonnekin olisi mahtunut 10 kappaletta 45 kerroksista. En pysty ymmärtämään mikseí, Kertokaa joku viisas miksei?
    Ja selitys, että korkea rakentaminen on kallista. Eiköhän maailmalta löydy rakennusyhtiöitä, jotka taitaa senkin kustannustehokkaasti. Joko luovutettaisiin tontteja vapaasti?

  2. Pilvenpiirtäjien kaavoittamisessa on vaikeaa se, että niitä vastustetaan. Tunteenomaisesti ja ilman perusteluita. Vastustajat ovat usein se sama joukko joka vastustaa kaikkea muutakin ydinvoimasta lähtien. Yhtä tunteella.

    Keilaniemeenkään ei saa rakentaa korkeita ja hoikkia pilvenpiirtäjiä, koska leveää, matalaa ja rumaa, koska rumaa rakentamista ei Suomessa vastusta kukaan vaan se on pikemminkin sääntö.

    Koivusaaresta tulee nyt pelkkä betonin täyttämä asfalttikenttä. Kuka sinne haluaisi muuttaa? Pilvenpiirtäjiä rakentamalla saari säilyisi lähes luonnontilassa. Kun sinne tulee metro ja vieressä on Länsiväylä, niin yksityisautoilun olisi voinut jopa kieltää, mikä olisi vain lisännyt paikan kiinnostavuutta.

    1. Joo kielletään vaan yksityisautoilu. Samalla voidaan perustaa sinne sinkku- ja seniorikerhoja. Mahtavaa, lopultakin oikea yksinäisten ihmisten kaupunginosa.

  3. Helsingissä pilvenpiirtäjien, varsinkin asuinrakennusten, pahin este on se, että kaupungin autopaikkanormin takia niitä varten pitäisi kaavoittaa myös valtavasti paikkoja autoille – paljon enemmän mitä nyt ihmisillä on keskimäärin autoja keskusta-alueilla. Kaavasta tulee älyttömän kallis maanalaisina parkkitiloin, tai sitten viereen on rakennettava valtava kenttä autoille, joka pilaa luonnollisesti koko homman. Kalasatamassa tämä onnistui, kun samalla rakennetaan kauppakeskus, johon tulee oma halli valtavalla määrällä autopaikkoja asiakkaiden takia. Varmasti jokainen tornihanke saa kiivasta vastustusta, mutta tuon kaavoitusongelman takia niitä ei tule kaavoihin vastustettavaksi. Tuskin tarvitsee mainita ketkä vastustavat autopaikkojen vähentämistä, ja samalla tehokkaampaa ja korkeampaa rakentamista.

    1. Toi on höpöhöpä. Kalasatamaan on rakennettu täysin autopaikattomia taloja. Sen kuin vain hakee kaavapoikkeusta ja varmasti sen myös saa, jos tornin meinaa toteuttaa hyvien liikenneyhteyksien varrelle. Torneja ei rakenneta, sillä niissä olevien asuntojen kaupaksi saanti on valtava riski. Lapsiperheitä tuskin sinne muuttaa, eläkeläiset eivät halua torniin, nuoret ja sinkut haluavat yläkerroksiin ja alemmat eivät mene kaupaksi. Niille, joille alemmat kerrokset kelpaavat, ei ole varaa niihin.

      1. Kyllä asunnot käy kaupaksi tornista, jonka sijainti on kunnollinen. Jos se sijaitsee keskellä kaupunkia ja neliöhinta on 2500 euroa neliö, niin alkaa kiinnostamaan lapsiperheitäkin. Väitän, että Koivusaaren tornit käyvät kaupaksi 3000 euron neliöhintaan hetkessä, vaikka kaikki tornit rakennettaisiin samana vuotena, joka olisi asukaslähtöistä, mutta rakentaminen pitää porrastaa kymmeneen vuoteen, jotta asuntojen hinnat pysyy korkealla ja kaupunki saa tasaista tuloa tonttien luovutuksista. Suomessa on vaan pakottava tarve ajaa lapsiperheet kauaksi keskustasta kalliilla asunnoilla ja näin polkea yhteiskunnan tuottavuus alas.

  4. Eikö niitä autoja voi laittaa yhteen tai kahteen hissilliseen parkkitorniin, ne ei ole kovinkaan kalliita, kunhan rakennetaan tarpeeksi isosti. En ymmärrä, kuka on keksinyt tämän edullisen maan alle pysäköinnin tai asfalttikenttäpysköinnin. Tornit on helppo ja halpa purkaa, kun autojen määrä vähenee. No nyt, joku palospesialisti sanoo, että palokuormat on liian suuret parkkitorneissa. No ei ne näytä palavan maailmallakaan kynttilän lailla, olisiko aika muuttaa käsitystä ja käydä katsastamassa, kuinka nämä asiat on ratkaistu esimerkiksi Brasiliassa. Perutaan länsimetron jatke ja rakennetaan Koivusaareen pilvenpiirtäjiä, eikö olisi aika kustannustehokasta ja asukaslähtöistä.

  5. rakentaminen kannattaa aloittaa saaren keskeltä. merinäköalat saadaan myytyä monee kertaan.

  6. Kyllä tekee pahaa katsoa tuota suunnitelmaa. Ei sovi yhtään ympäristöönsä, eikä Helsingin edustan saarten jatkeeksi.

  7. Toivottavasti merentäyttö ei koskaan toteudu. Lentokoneella kun tulee pääkaupunki seudulle niin metsää näkyy sen verran että uskomatonta ajatella että hienoja merenlahtia pitää alkaa täyttämään. Miettikään minkälaiseksi savi velliksi keilalahtikin muuttuu kun sinne kipataan 100 tuhatta kuorma-autollista hiekkaa. Vesikään ei tuossa lahdessa kovin hyvin vaihdu. Katajanharjultakin pilaantuu hienot merimaisemat josta ihmiset ovat varmasti maksaneet kovan hinnan

Vastaa

Tilaa uutiskirje

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin. Lisätietoja

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin.

Anna sähköpostiosoitteesi