Vapaavuori rohkaisi sähkö- ja energiamarkkina-alan toimijoita toteuttamaan yhdessä joustavan ja täysin uusiutuvan älykkään energiajärjestelmän Suomeen. Tulevaisuuden energiahaasteisiin vastaava ja Ahvenanmaalle sijoittuva suomalainen kotimarkkinareferenssi olisi hyödynnettävissä kansainvälisillä Cleantech-markkinoilla.
Sähköverkon älykkyydellä tarkoitetaan yksinkertaisimmillaan automaatiota, joka parantaa verkkojen luotettavuutta ja kannattavuutta.
”Käsillä on energia-alan suurin murros sitten sähkön käyttöönoton”, sähkötekniikan professori Jarmo Partanen Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta kertoo.
Partanen myös lupasi, että Lappeenrannassa tehdään Ahvenanmaan tulevasta älyverkosta myös toteutettavuusselvitys.
Hajautettua tuotantoa
Uusiutuvat energialähteet mullistavat sähköverkot ja -markkinat. Ennen jousti vain sähkön tuotanto, tulevaisuudessa joustaa myös kysyntä.
Uusiutuvien energialähteiden, kuten auringon ja tuulen, suosio kasvaa, koska energiatuotannossa pyritään rajoittamaan hiilidioksidipäästöjä ja hillitsemään siten ilmastonmuutosta. Samaan aikaan alaa ajaa muutokseen lisääntyvä sähköenergian tarve.
Tulevaisuuden energiajärjestelmissä aurinko- ja tuulivoimalat ovat poikkeuksia sähköjärjestelmissä alkaen niiden pienestä koosta. Suurehkoja tuulipuistoja lukuunottamatta tyypillisiä tuottajia ovat omakotitalot, toimistotalot sekä julkiset tilat. Nämä pientuottajat pyrkivät käyttämään tuottamansa sähkön itse ja myymään ylijäämän verkkoon.
”Uusiutuvaa pientuotantoa tulee paljon markkinoille. Keski-Euroopassa se näkyy jo, suuria laitoksia on jo vaajakäytöllä. Haaste on siinä, miten hajautettu tuotanto liitetään verkkoon tehokkaasti ja luotettavasti, miten tämä kolmikko saadaan toimimaan yhteen”, ohjelmapäällikkö Jani Valtari selventää.
Professori Partasen mukaan liittymä sinänsä on jo ratkaistu kelvollisesti, mutta verkon kuormitus vaatii vielä lisähuomiota, jotta sähkön tuotanto ja kulutus pysyisivät tasapainossa.
Perinteisessä energiajärjestelmässä voimalaitokset ennustavat kulutusta ja säätävät tuotantoa ennustuksen mukaan. Sen sijaan aurinko ja tuuli tuottavat milloin tuottavat ja vieläpä minimaalisin kustannuksin. Tästä seuraa tuotannon ennakoimatonta heilahtelua, joka koettelee järjestelmän tehotasapainon hallintaa mutta myös sähköntuottajien taloutta. Aurinkoisena ja tuulisena päivänä perinteisen voimalaitoksen tulot romahtavat, kun sähkön markkinahinta painuu alas. Pahimmissa tilanteissa tuottaja maksaa asiakkaalle siitä, että tämä ottaa sähköä vastaan.
”Jos sähköntuotanto ei kannata, voimalaitokset poistuvat markkinoilta. Mutta miten silloin taataan sähkön tarjonta pilvisenä päivänä? Nyt alkamassa on sähköjärjestelmän uudistumisen toinen aalto” Partanen huomauttaa.
Kysyntä joustaa
Tulevaisuuden sähköjärjestelmässä sähkön kysyntä joustaa. Kotitalouden joustavat, koska niille tarjotaan helppoja ja taloudellisesti kannattavia vaihtoehtoja. ”Esimerkiksi omakotitalon sähkölämmitteisen vesivaraajan voisi lämmittää järjestelmän kannalta parhaaseen aikaan”, Partanen sanoo.
Partanen odottaa, että ensi vuosikymmenellä myös sähköenergian varastoinnista tulee taloudellisesti kannattavaa. Silloin joustoa voivat tarjota esimerkiksi sähköautojen akut.
Partasen mukaan suomalaista sähköverkkoa voi kutsua älykkääksi jo nyt. Esimerkiksi valtaosassa suomalaiskodeista on etäluettava sähkömittari, joka tarjoaa hyvät edellytyksen älyverkon kehittämiseksi edelleen.
Nyt yhteinen sähköverkko liittää toisiinsa sähkön käyttäjien, tuottajien ja siirtäjien laitteet. Tulevaisuudessa laitteiden välillä kulkee myös yhä enemmän tietoa tietoliikenneyhteyksien avulla.
Älykkäät sähköverkot ja energiamarkkinat -tutkimushanke oli viisivuotinen ohjelma, jota johti energia- ja ympäristöklusteri CLEEN Oy, joka on strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) energia- ja ympäristöalan yrityksille.
Tätä artikkelia on kommentoitu 3 kertaa
3 vastausta artikkeliin “Vapaavuori: Ahvenanmaalle rakennetaan maailman edistyksellisin sähköverkko”
” Sen sijaan aurinko ja tuuli tuottavat milloin tuottavat ja vieläpä minimaalisin kustannuksin. Tästä seuraa tuotannon ennakoimatonta heilahtelua, joka koettelee järjestelmän tehotasapainon hallintaa mutta myös sähköntuottajien taloutta.”
Hanke on perusteluissaan kestämättömällä pohjalla, perusvoiman tuotantoon ei aurinko- ja tuulivoima apuja tuo, kun tuki- ja säätövoima on jatkuvassa valmiudessa.
Päästöjen vähentäminen ei onnistu kun säätövoimana meillä on vesivoima, päinvastoin ongelmat lisääntyy kun tuulivoimalat ovat terveys- ja ympäristöhaittoja.
”Minimaaliset” kustannukset ovat valehtelua, totuus on ihan jotain muuta ja lopputuloksena asiakkaalla ei enää ole varaa ostaa näillä menetelmillä tuotettua sähköä.
Minun vähäisen ymmärrykseni mukaan silloin kun Suomessa aurinko paistaa, on myös kuuma. Asunnoissa tarvitaan jäähdytystä. Niinpä asukkaat menevät kauppaan; joku ostaa pelkän puhaltimen, mutta joku peräti viilennyslaitteen. Nämä toimivat sähköllä ja siten hetkellisesti sähkön kulutus on keskipäivällä ja iltapäivällä huipussaan. Eikö tätä kulutushuippua kannata tasata aurinkosähköllä? Turha tuottaa sitä sähköä energialaitosten CHP-laitoksilla, koska samalla tuotetaan myös lämpöä jota ei helteellä kulu.
Hannu Aro: Yrität ymmärtää sähköverkon tulevaisuutta nykyisen järjestelmän toimintaperiaatteiden pohjalta. Se ei välttämättä riitä, kun älykkään sähköverkon ja energiamarkkinoiden kehitys jatkuu artikkelissa kuvatulla tavalla.