Verottajan yllätystulkinta voi maksaa taloyhtiölle kymmeniä tuhansia

Harmaan talouden torjuntaa varten kehitetty ilmoitusvelvollisuus on aiheuttanut lisähuolta ja -kustannuksia taloyhtiöissä. Nyt työntekijätietojen ilmoitusvelvollisuus on tulkittu koskemaan myös juuri valmistuneita taloyhtiöitä, joissa tehdään esimerkiksi takuukorjauksia.

Harmaan talouden torjuntaa varten kehitetty ilmoitusvelvollisuus on aiheuttanut lisähuolta ja -kustannuksia taloyhtiöissä. Nyt työntekijätietojen ilmoitusvelvollisuus on tulkittu koskemaan myös juuri valmistuneita taloyhtiöitä, joissa tehdään esimerkiksi takuukorjauksia.

Realia Isännöinti on pyytänyt verottajalta ja aluehallintovirastolta soveltamisohjeita tilanteeseen, jossa taloyhtiön valmistuksen jälkeen tehdään vuosikorjauksia eli takuutöitä ja sen jälkeen kymmenen vuoden aikana 10-vuotisvastuukorjauksia.

Aluehallintoviraston ja sitä kautta verohallinnon julkaisemien soveltamisohjeiden mukaan työntekijätietojen ilmoitusvelvollisuus on grynderillä eli perustajaosakkaalla, jos perustajaosakas joutuu takuuaikana korjaamaan virheitä.

Kymmenvuotisvastuutilanteissa tilanne on toinen.

”Jos perustajaosakas joutuu vuosikorjausten jälkeen korjaamaan kymmenvuotisvastuuvirheitä,  ilmoitusvelvollisuus yhteisellä rakennustyömaalla työskentelevien työntekijöiden tietojen osalta on taloyhtiöllä”, Realia Isännöinnin lakimies Matti Ruohonen kertoo.

Käytännössä se tarkoittaa sitä, että vaikka taloyhtiö ei tilaakaan työtä vaan reklamoi virheesta ja vaatii virheen korjaamista, sillä on ilmoitusvelvollisuus urakoitsijoiden työntekijöiden henkilötiedoista. Ilmoitusvelvollisuus on niin kauan kun työtä tehdään.

2 000 – 15 000 euroa

Ilmoitusvelvollisuus on taloyhtiön velvollisuus, ellei se kirjallisesti pysty sopimaan perustajaosakkaan kanssa, että tämä hoitaa asian. Virheen korjaaminen aiheuttaakin siten kustannuksia taloyhtiölle. Laiminlyömisestä verottaja voi määrätä asunto-osakeyhtiölle laiminlyöntimaksun, joka voi olla korkeintaan 15 000 euroa.

”Verottaja on linjannut, että vuodenvaihteen jälkeen siirtymä- ja harjoittelukausi loppuu, se voi määrätä taloyhtiölle laiminlyöntimaksuksi 2 000 euroa kuukaudessa siitä, että ilmoituksessa on vähäinen puutteellisuus, se annetaan myöhässä tai muulla tavalla kuin mitä verohallinto on määrännyt”, Ruohonen jatkaa.

Vakavampi laiminlyönti, esimerkiksi ilmoituksen jättäminen vasta kehotuksen jälkeen, on hinnoiteltu 5 000 euroon. Vakava laiminlyöminen, esimerkiksi ilmoituksen puuttuminen kokonaan tai tahallisesti väärän ilmoituksen jättäminen, maksaa taloyhtiölle 15 000 euroa jokaista laiminlyöntikuukautta kohden.

Jos taloyhtiön hallitus ei halua tai itse osaa hoitaa ilmoitusvelvollisuuksiaan, se voi hankkia palvelun isännöitsijän kautta. Ilmoitusvelvollisuus ei kuulu isännöitsijän lakimääräisiin tehtäviin eikä isännöintisopimukseen vaan siitä pitää erikseen sopia erillisellä kirjallisella sopimuksella.

 

 

Tätä artikkelia on kommentoitu 3 kertaa

3 vastausta artikkeliin “Verottajan yllätystulkinta voi maksaa taloyhtiölle kymmeniä tuhansia”

  1. Kyllä asia on kuitenkin niin, että ei verottaja voi määrätä laiminlyöntimaksua ilmoituksesta joka on puutteellinen. Viranomaisen pitää pyytää selvitystä puutteellisista kohdista ja opastaa ilmoituksen täyttämisessä. Mikäli ei verottajalla ole tuohon resursseja, niin se on voi voi. Olisi kannattanut miettiä, ennen tuollaisen vaatimista.

    1. Tuossa viitataan ilmeisesti Verotusmenettelylaissa (22 a §) säädettyihin yleisiin laiminlyöntimaksujen maksimimäärin, jotka säädöksenä löytyvät tästä: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1995/19951558#L3P22a

      Nuo enimmäissummat eivät ole säädetty taloyhtiöitä varten, vaan ne koskevat kaikkia ilmoitusvelvoitteita verottajille pikkutoimijoista jättiyrityksiin. Veikkaan, että noita enimmäismääriä ei kyllä ihan herkästi varsinkaan pieniin taloyhtiöihin jossain kymmenvuotisvastuukorjauksissa sovelleta. Enimmäissummia käytetään, jos joku firma jättää ilmoittamatta merkittäviä verotettavia summia verottajalle, jolloin firma voi varsinkin tahallaan näin toimiessaan saada laiminlyöntimaksun.Laiminlyöntimaksuja määrättäessä otetaan huomioon ilmoitettavien tietojen määrä ja luonne.

      Vähäisestä puutteellisesta tiedosta laiminlyöntimaksua ei voi määrätä kuin siinä tapauksessa, jos tiedonantovelvollinen (on se sitten vaikkapa suuryhtiö tai jokin pieni taloyhtiö) ei ole noudattanut erikseen lähetettyä kehotusta korjata puutteet. Ei tuollaista maksua yleensä ihan yllättäen määrätä. ”Olennaisesta” puutteellisuudesta tai olennaisesta virheellisyydestä voi maksuja ilman etukäteisilmoituksia määrätäkin, mutta kai verottaja silloinkin yleensä pyrkii ensin ilmoittelemaan asiasta, ja määräilee laiminlyöntimaksuja lähinnä tapauksissa, joissa verottajalta on jäänyt rahoja saamatta merkittävämpiä määriä, ja laiminlyöty tai tahallaan jätetty hoitamatta tiedettyjä tehtäviä. 15 000 euron enimmäismaksu koskee tilanteita, joissa verovelvollinen jättää verotiedot ilmoittamatta kokonaan tai ilmoittelee tahallaan virheellisiä tietoja verottajalle. Enimmäissummaa ei määrättäne ihan pienten korjaustöiden kohdalla, eikä sanktion määräys ole muutenkaan yleensä verottajan ensimmäinen keino vaikuttaa puuttuvien dokumenttien saamiseen.

  2. KKV:n tutkinta maksoi isännöintiliitolle suoraan 60000 euroa. Erikseen alan maineen menetys.

Vastaa

Tilaa uutiskirje

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin. Lisätietoja

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin.

Anna sähköpostiosoitteesi